Vuosi-ja ympäristökatsaus 2015

Kiertotalous käytäntöön

Sitran mukaan Kiertotalous on talouden uusi malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät, neitseellisten luonnonvarojen käytöstä pyritään eroon ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä. PHJ:lle Kiertotalous ei ole mikään uusi toimintamalli. Biojätettä, kartonkia, paperia, lasia ja metallia on erilliskerätty PHJ:n toimialueen kiinteistöiltä materiaalikierrätykseen jo vuodesta 1998. Muu jäte on toimitettu energiahyödynnettäväksi kaatopaikan sijasta. Neitseellisiä luonnonvaroja on korvattu jätteillä mm. energiatuotannossa ja maarakentamisessa. PHJ:n hallituksen vuonna 2010 hyväksymässä strategiassa vuoteen 2020 jalostusarvon nosto otettiin keskeiseksi tavoitteeksi. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi rakennettiin polttoaineen valmistuslaitos vuonna 2012. Seuraava askel on uuden mekaanisen materiaalikierrätystä lisäävän lajittelulaitoksen rakentaminen. PHJ:n hallitus teki laitoksesta investointipäätöksen toukokuussa 2015. Laitos valmistuu syksyllä 2016.

Laitos erottelee sekajätteestä, energiajätteestä, rakennusjätteistä ja teollisuusjätteistä materiaalikierrätykseen kelpaavaa kartonkia, muovia ja metallia myytäväksi jalostavalle teollisuudelle. Loppujäte hyödynnetään energiana. Kaatopaikalle loppusijoitetaan vain käytännössä kiviainesta ja muuta epäorgaanista jätettä. Laitos on Suomessa ensimmäinen näin laajasti eri jätevirtoja lajitteleva ja käsittelevä kokonaisuus. Lajittelu perustuu uusimpaan teknologiaan, mm. muodon ja koon perusteella tehtävään sekä optiseen erotteluun.

PHJ:n hallitus harkitsi ja arvioi huolella laitoshankkeeseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Investointipäätökseen kannusti yleinen kiertotalousajattelun esiinnousu muuallakin kuin jätehuollossa. Yhtiö tunnisti myös roolinsa toimia kiertotalouden referenssi- ja kokeilualustana. Hanke työllistää monia eri alojen yksityisiä yrityksiä. Laitoshanke tukee PHJ:n oman strategian lisäksi myös pääomistajan eli Lahden kaupungin strategiaa. Mutta ennen kaikkea jätteiden arvonnousu laitoskäsittelyssä mahdollistaa kannattavan liiketoiminnan. Luottavaisin mielin odotan laitoksen käynnistymistä!

Lainsäädännön haasteet

Suomi sai eduskuntavaalien jälkeen uuden hallituksen toukokuussa 2015. Hallitusohjelmaan on kirjattu toimenpiteeksi muuttaa jätelakia niin, että kunnanvastuuta rajataan vain asumisessa syntyvään jätteeseen. Voimassa olevassa vuoden 2012 jätelaissa kunnan vastuulle kuuluvat myös julkisessa toiminnassa syntyvät yhdyskuntajätteet mm. kouluista, päiväkodeista, virastoista, seurakunnista jne. Samanaikaisesti hankintalakia ollaan muuttamassa EU-direktiivin perusteella. Kesällä 2015 lausunnoilla olleessa hankintalakimietinnössä esitettiin, että PHJ:n kaltaisella kuntaomisteisella ja kuntien puolesta tehtäviä hoitavalla toimijalla voisi olla muuta kuin kunnan vastuulle kuuluvaa liiketoimintaa enintään 10 % liikevaihdosta. EU-direktiivi mahdollistaa 20 %:n toiminnan markkinoilla. Lakivalmistelussa on sittemmin esitetty markkinaehtoisen toiminnan rajaamista jopa 1 %:iin. Nämä kaksi muutosta yhdessä merkitsisivät huomattavaa PHJ:n toiminnan supistamista, mikä merkitsisi laitoksien vajaakäyttöä ja siten hintojen korotuksia. Tämän uhkakuvan toteutumista torjuttiin aktiivisesti jätelaitoksien ja muiden kuntayhtiöiden kanssa yhteisvoimin jakamalla tietoa päätöksentekijöille mm. vaikutuksista ja julkisen jätehuollon merkityksestä yrityksille. Tätä kirjoittaessani lakiesityksiä ei ole vielä annettu.

Kiitokset

Vuoden 2015 tulos on ennakoitua parempi. Jätemäärät kehittyivät suotuisasti, kulukuri piti ja kilpailutuksissa onnistuimme saamaan kustannussäästöjä. Lakihaasteista huolimatta PHJ:ssa on innostunut tekemisen meininki. Siitä kiitos koko henkilökunnalle ja hallitukselle. 

Kiertotalous käytäntöön.

"Kiertotalous on talouden uusi malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät, neitseellisten luonnonvarojen käytöstä pyritään eroon ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla ja älykkyydellä. PHJ on ollut Kiertotalouden edistäjä jo vuodesta 1998, jolloin toimialueella nyt käytössä oleva laaja jätteiden lajittelujärjestelmä sai alkunsa."

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy (PHJ) on vuonna 1993 perustettu 10 kunnan omistama osakeyhtiö, joka hoitaa osakaskunnissa syntyvien yhdyskuntajätteiden vastaanotto-, käsittely- ja hyödyntämistehtävät sekä jätehuollon kehittämis- ja neuvontatehtävät. Yhtiö tarjoaa jätteiden käsittelypalveluita myös elinkeinoelämälle. PHJ kuuluu tytäryhtiönä Lahden kaupunkikonserniin. Yhtiön suurin omistaja vuonna 2015 oli 51,5 %:n osuudella Lahden kaupunki. Vuoden 2016 alusta kuntaliitoksien myötä Lahden omistusosuus nousi 58,6 %:iin. PHJ vastaa yhteistyö- ja osakassopimuksen mukaisesti, että sen toimialueelle suunnitellaan ja toteutetaan taloudellinen, tehokas ja tasapuolinen jätehuoltojärjestelmä.

PHJ:n jätteenkäsittelytoiminnot on keskitetty Lahteen, Kujalan jätekeskukseen, joka on yhtiön ainoa jätteenkäsittelypaikka. Jätteitä vastaanotetaan myös muissa kunnissa sijaitsevilla jäteasemilla, vaarallisten jätteiden keräyskontteihin sekä kiertävin keräyksin. PHJ:n toimialueella on pääosin käytössä sopimusperusteinen, kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä. Yhtiö ei kuljeta jätteitä, vaan kuljetuksista vastaavat yksityiset kuljetusyritykset.

Lisätietoja yhtiöstä phj.fi

Tärkeitä tunnuslukuja
2015
2014
2013
liikevaihto € 14 379 522 13 534 013 14 417 802
liikevoitto tai -tappio 572 623 -20 638 55 499
liikevoitto /- tappio % 4,0 % -0,2 % 0,4 %
oman pääoman tuotto % 10,5 % -5,0 % -1,3 %
omavaraisuusaste % 19,7 % 23,2 % 24,9 %

 

Strategian tarkistuksessa täsmennettiin yhtiön hyödyntämispäämäärää koskemaan materiaalikierrätystä.

"Yhtiön strategisena tavoitteena on saavuttaa 50 %:n materiaalikierrätysaste vuoteen 2020 mennessä."

Strategiatyö

Yhtiön hallitus hyväksyi strategian vuoteen 2020 loppuvuodesta 2010. Toimintaympäristön muutoksia seurataan aktiivisesti ja strategiaa tarkistetaan säännöllisesti. Vuoden 2015 tarkistuksessa täsmennettiin hyödyntämispäämäärää koskemaan materiaalikierrätystä ja tarkistettiin arvoja.

Toiminta-ajatus

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n tehtävänä on hoitaa jätehuoltoa omistajakuntien puolesta mahdollisimman laajasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Lakisääteistä toimintaa tuetaan markkinaehtoisella toiminnalla.

Visio vuoteen 2020

PHJ on arvostettu ja merkittävin yhdyskuntajätehuollon palveluiden tarjoaja Päijät-Hämeessä.

Pääosa jätteenkäsittelyn kuluista katetaan jätteistä jalostettujen tuotteiden myyntituloilla.

Päämäärät

  • Hyvä palvelutaso
  • Kilpailukyky
  • Jätehuolto-osaamisen kehittäminen kasvuhakuiseksi liiketoiminnaksi
  • Korkea materiaalikierrätysaste
  • Ympäristöhaittojen vähentäminen
  • Työkykyinen henkilöstö terveellisessä ja turvallisessa työympäristössä

Arvot

PHJ on avoin, tasapuolinen ja vastuullinen yritys.

Toimenpiteet

Toiminnalliset ryhmät päättävät vuosittain konkreettisista toimenpiteistä päämäärien saavuttamiseksi.

Toimintapolitiikka

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n tehtävänä on hoitaa jätehuoltoa omistajakuntien puolesta mahdollisimman laajasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Lakisääteistä toimintaa tuetaan markkinaehtoisella toiminnalla.

  1. Suunnittelemme ja toteutamme jätelain sekä yhteistyö- ja osakassopimuksen tavoitteiden mukaista tasapuolista jätehuoltojärjestelmää, jonka avulla ehkäisemme ja vähennämme ympäristövaikutuksia vesistöön, maaperään ja ilmaan.
  2. Toimimme ympäristö- ja työturvallisuussäädösten sekä muiden organisaatiota velvoittavien vaatimusten mukaisesti.
  3. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti asiakaslähtöisesti omistajien ohjauksessa ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
  4. Toimimme niin, että työympäristö on turvallinen ja henkilöstö työkykyinen. Sitoudumme vammojen ja terveyden heikentämisen ehkäisemiseen.
  5. Sitoudumme toimintamme jatkuvaan parantamiseen.
  6. Toteutamme avointa, vuorovaikutteista, aktiivista ja rehellistä tiedotuspolitiikkaa.
  7. Tämä toimintapolitiikka liitetään vuosittain julkaistavaan vuosi-ja ympäristökatsaukseen. 

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n hallitus 23.6.2010

Toimintajärjestelmä 

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimintajärjestelmä koostuu ISO 14001 standardin mukaan rakennetusta ympäristöjärjestelmästä, ISO 9001 standardin mukaan rakennetusta laatujärjestelmästä sekä OHSAS 18001 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmästä (TTT). Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy on integroinut järjestelmät yhdeksi toimintajärjestelmäksi, jonka on sertifioinut akkreditoitu sertifiointiyritys SGS Fimko Ltd.

Yhtiön strategia ja toimintapolitiikka ohjaavat merkittävien laatu- ja ympäristö- sekä työterveys- ja turvallisuusnäkökohtien tunnistamista ja tavoitteiden asettamista. Päämäärien ja tavoitteiden pohjalta laaditaan eriasteiset pitkän ja lyhyen tähtäimen suunnitelmat. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti sekä palautteiden että tarkkailu- ja mittaustulosten perusteella.

 

Toimintajärjestelmä uusi vuosikatsaukseen

 

Omistajuus 

Yhtiö on Lahden kaupungin tytäryhteisö. Lahden kaupungin omistusosuus on 51,5 %.
Osakkeiden määrä/ %-osuus 31.12.2015
Yhteensä 268 kpl / 100 %
Yksi ääni/osake. Yhtiön osakkeita rasittavat yhtiöjärjestyksen mukaiset suostumus- ja lunastuslausekkeet.

 

Omistussuhteet kartalla vuonna 2015
Vuoden 2016 alusta omistussuhteet muuttuivat Lahden ja Nastolan yhdistymisen sekä Hollolan ja Hämeenkosken yhdistymisen johdosta. 

Omistajuus kartalla 2015

 

 

Yhtiön hallinto 2015

Hallitus 15.4.2014 – 14.4.2015

Helander Risto, Nastola
Lanu Jussi, Lahti, puheenjohtaja
Metsänen Harri, Lahti, varapuheenjohtaja
Moilanen Pekka, Heinola
Salonsaari Heikki, Hollola
Tenhunen Kimmo, Kärkölä
Virtanen Maria, Padasjoki

 

Hallitus 14.4.2015 alkaen (kuvassa)

Lanu Jussi, Lahti, puheenjohtaja
Lindgren Sinikka, Orimattila
Metsänen Harri, Lahti, varapuheenjohtaja
Moilanen Pekka, Heinola
Salonsaari Heikki, Hollola
Tenhunen Kimmo, Kärkölä
Virtanen Maria, Padasjoki

 

PHJ hallitus 2015

 

Organisaatio 31.12.2015

 

Organisaatiokaavio vuosikatsaukseen 2015

 

Jätteille etsitään jatkuvasti uusia käsittely- ja hyödyntämismahdollisuuksia.

"Yhtiön päämääränä on jätehuolto-osaamisen kehittäminen kasvuhakuiseksi liiketoiminnaksi. Tästä on esimerkkinä KIHU Kipsi- ja kattohuopajätteiden keräys kierrätykseen -hanke. Hankkeen tuloksena Suomeen saatiin toimivat keräysjärjestelmät ja löydettiin hyödyntämiskanavat molemmille jätelajeille."

KIHU Kipsi ja kattohuopajätteiden keräys kierrätykseen

Vuoden 2014 alussa käynnistynyt EAKR-rahoitteinen KIHU-projekti saatiin päätökseen v. 2015. Hankkeessa tutkittiin, millä tavoin kipsilevy- ja kattohuopajätteiden erilliskeräys, lajittelu ja varastointi tulisi Suomessa toteuttaa, jotta nämä jätteet voitaisiin paremmin saattaa materiaalihyödynnettäviksi. Hankkeen päätoteuttaja oli PHJ ja osatoteuttajina olivat Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY ja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy.  Hankkeen tuloksena saatiin Suomeen toimivat keräysjärjestelmät ja hyödyntäminen sekä kipsilevy- että kattohuopajätteille. Hankkeen aikana Tarpaper Recycling Finland Oy aloitti kattohuopajätteen käsittelyn Lahdessa Kujalan jätekeskuksessa. Loppuraportti on luettavissa täällä

LABIO Oy:n biokaasulaitos

PHJ:n ja Lahti Aqua Oy:n yhteisyrityksen LABIO Oy:n biokaasulaitos otettiin koekäyttöön syksyllä 2014 ja tuotannolliseen käyttöön keväällä 2015. Gasum Oy ostaa biokaasulaitoksen tuottaman raakakaasun, puhdistaa sen ja johtaa Kujalan sivuitse kulkevaan maakaasuverkkoon. PHJ vuokrasi Gasumille maa-alueen raakakaasun puhdistus- ja paineistuslaitosta varten.  Laitoksen toiminnasta löytyy tietoa LABIO Oy:n sivuilta

Nastolan kierrätyspuisto

Lahden seudun ympäristöliiketoiminnan voimakkaan laajentumisen ja Kujalan jätekeskuksen alueen kapasiteetin täyttymisen tähden kierrätysliiketoiminnoille on etsitty uutta mahdollista sijoituspaikkaa yhteistyössä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n, Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:n, Lahti Energia Oy:n ja LABIO Oy:n kanssa. Kahden Nastolassa sijaitsevan sijoitusvaihtoehdon osalta käynnistettiin Nastolan Kierrätyspuiston YVA alkuvuodesta 2015. Hankevastaavana toimi Nastolan kunta, v. 2016 alusta Lahden kaupunki. Arviointiselostus valmistui alkuvuodesta 2016.

Energiatehokas Kujalan jätekeskus – KUENERGI

TEKES rahoituksella käynnistyi vuonna 2015 Kujalan alueella toimivien yritysten energiatehokkuuden yhteishanke. Hankkeen tavoitteena on selvittää teknologiat ja partnerit, joiden avulla Kujalan jätekeskuksen oma energiantarve voitaisiin täyttää alueella olevilla uusiutuvilla polttoaineilla ja/tai aurinkoenergialla ja hyödyntää mahdollisesti alueen toiminnoissa syntyvä hukkalämpö. Samalla selvitetään energiahuollon yhteistyömuoto; kuka investoi, kuka operoi, kuka omistaa. Hankkeessa laaditaan energiahuollon yleissuunnitelma myös tulevaisuuden tarpeisiin alueelle sijoittuvia uusia yrityksiä varten. Sähkön ja lämmöntuotannon osalta on selvitettävä lainsäädännön aiheuttamat rajoitukset/pullonkaulat energian siirrossa yritykseltä toiselle. Hankkeessa valmistui vuonna 2015 perusselvitys, jonka pohjalta tehdään yleissuunnitelmat sähkön- ja lämmöntuotantoon. Tavoitteena on, että vuoden 2016 aikana päästään kilpailuttamaan energiatuotantomuotoja ja energian jakelua alueella.  Hankkeella on yhtymäkohtia myös Lahden seudun Kehitys LADEC Oy:n koordinoimaan YTE yritysvetoinen terminaali – EAKR-hankkeeseen.

Uuden laitoksen avulla yhdyskuntajätteen kierrätysaste toimialueella nousee merkittävästi.

"Laitos erottelee seka-, energia-, rakennus- ja teollisuusjätteistä kierrätykseen kelpaavaa materiaalia myytäväksi sitä jalostavalle teollisuudelle. "

Yhtiön hallitus teki 6.5.2015 investointipäätöksen mekaanisen jätteenkäsittelylaitoksen rakennuttamisesta Kujalan jätekeskukseen. Laitosinvestointi on suuruudeltaan 11,2 miljoonaa euroa sisältäen itse käsittelylaitoksen sekä sosiaali-, toimisto- ja huoltotilat. Laitoksen rakennustyöt aloitettiin syksyllä 2015 ja se valmistuu lokakuussa 2016. Laitoksen prosessikokonaisuuden toimittaja on suomalainen Vimelco Oy. Pääosan laitteista toimittaa itävaltalainen Komptech GmbH.

Kierrätyslaitos, jonka vuotuinen käsittelykapasiteetti on 66 000 tonnia, erottelee seka-, energia- ja rakennusjätteestä eroon materiaalina kierrätettävää raaka-ainetta, kuten kartonkia, puuta, erilaisia metalleja sekä kalvo- ja kovamuoveja noin 15 000 tonnia vuodessa. Laitos hyödyntää jätteiden erottelussa niiden eri ominaisuuksiin, kuten muotoon, materiaaliin ja painoon perustuvia erottelu- ja seulontatekniikoita.

Laitoshankkeen on määrä nostaa toimialueen yhdyskuntajätteen kierrätysaste yhtiön strategiseen 50 % tavoitteeseen. Tavoitteena on myös kilpailukykyisten jätteenkäsittelypalveluiden varmistaminen toimialueella orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon astuttua voimaan vuoden 2016 alusta. Laitoksen myötä sekajätteen energiahyödyntäminen vähenee ja samalla kierrätysmateriaalien myyntituloilla saadaan katettua yhä isompi osa käsittelyn kuluista.

Kierrätyslaitos on merkittävä satsaus kiertotalouteen ja se vahvistaa yhtiön ja Päijät-Hämeen asemaa jätehuollon edelläkävijänä ja Cleantech-osaajana. 

Toimialueen uudet jätehuoltomääräykset edistävät materiaalin kierrätystä.

"Asumisessa syntyvät jätteet tulee lajitella toimialueella voimassa olevien, viranomaisen antamien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Päijät-Hämeen jätelautakunnan toimialueen yhtenäiset uudet jätehuoltomääräykset astuivat voimaan 1.5.2015. "

Asumisessa syntyvät jätteet lajitellaan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätehuoltomääräysten tarkoituksena on edistää jätteiden lajittelua ja ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvia haittoja.

Jätehuoltomääräysten mukaan kiinteistöt, joissa on asuntoja 10 tai enemmän, lajittelivat viiteen astiaan (biojäte, energiajäte, sekajäte, kartonki ja paperi). 1.5.2015 astuivat voimaan Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen uudet ja yhtenäiset jätehuoltomääräykset. Uusien määräysten mukaan vähintään 10 huoneiston kiinteistöillä asemakaavoitetuilla alueilla Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa (ei Hämeenkoskella), Lahdessa ja Orimattilassa (ei Artjärvellä) on edellä mainittujen jätelajien lisäksi vuoden 2016 alusta alkaen erilliskerättävä myös lasipakkauksia ja metallia. Tavoitteena on edistää materiaalien kierrätystä.

Uusien määräysten mukaan alueen kaikkien asuinkiinteistöjen, myös vapaa-ajan kiinteistöjen, tulee kuulua järjestetyn jätehuollon piiriin ja lajitella jätteensä vähintään energia- ja sekajäteastiaan. 

Pienemmät asuinkiinteistöt ovat velvoitettuja lajittelemaan kahteen astiaan (energiajäte ja sekajäte). Pienille kiinteistöille suositellaan kiinteistökohtaista kompostointia sekä lasi-, kartonki- ja muovipakkausjätteiden sekä metallin viemistä niiden keräyspisteisiin. Keräyspaperin keräyksen tulee olla järjestetty jätelainsäädännön mukaisesti.

Näin asumisessa syntyvät jätteet kulkevat Päijät-Hämeessä 

Lajittelujärjestelmä 2015

Jätteiden kerääminen ja kuljettaminen on toimialueella pääosin kiinteistön haltijan järjestämää. Poikkeuksina ovat Heinolan ja Sysmän haja-asutusalueen jätteen keräys sekä Heinolan ja Orimattilan biojätteen keräys, joiden osalta on käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Orimattilan Artjärvellä kaikki jätteet ovat kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piirissä. 

Palveluverkosto on toimialueen asukkaiden käytettävissä kuntarajoista riippumatta.

"Palveluverkostoa ylläpidetään asuntokohtaisella ekomaksulla, jäteasemilla kerätyillä pienerämaksuilla ja kierrätyskelpoisten jäteraaka-aineiden myyntituloilla. Saadut tulot käytetään kokonaisuudessaan palveluverkoston ylläpitoon ja kehittämiseen. Asiakasmäärät jäteasemilla ovat tasaisessa kasvussa."

Jätehuollon asukaspalvelut, kuten jäteasemat, jätepäivystyspisteet, vaarallisten jätteiden ja hyötyjätteiden keräys sekä neuvontapalvelut rahoitetaan ekomaksulla. Ekomaksu on jätelain mukainen Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n omistajakuntien päättämä jätehuollon perusmaksu, jonka suuruudesta on vuoden 2013 alusta päättänyt Päijät-Hämeen jätelautakunta.

Ekomaksu on vuosimaksu, joka laskutetaan jokaiselta asunnolta (vakituinen ja vapaa-ajan asunto) Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueella. Vuonna 2015 Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n ekomaksun suuruus oli 21,50 euroa/vuosi vakituisilta ja 12,50 euroa/vuosi vapaa-ajan asunnoilta. Vuonna 2015 ekomaksua kerättiin 1,981 milj. euroa.

Vuonna 2015 ekomaksulla rahoitettiin seuraavat jätteiden vastaanottopalvelut:

  • seitsemän jäteasemaa
  • viisi jätepäivystyspistettä (kiertävä keräysauto)
  • seitsemän kiertävää jäteasemaa (kesä)
  • noin 80 ekopistettä
  • viisi vaarallisten jätteiden keräyskonttia
  • kiertävät vaarallisten jätteiden, metalliromujen ja sähkölaitteiden keräykset (kevät ja syksy)
  • kaikki toimialueen apteekit (noin 30 kpl) lääkejätteiden vastaanottopisteinä
  • kolme kierrätyskeskusta yhteistyökumppaneina

Kaikki palvelupisteet ovat toimialueen asukkaiden käytettävissä kuntarajoista riippumatta.

 Palvelupisteet toimialueella kunnittain vuonna 2015

Kunta
Jäteasema
Kiertävä jäteasema 
Jätepäivystys
Ekopiste
Vaarallisten jätteiden keräyskontti
Vaarallisten jätteiden kiertävä keräys
Apteekit (lääkejätteet)
Kierrätys-keskus-yhteistyö
Asikkala x x   x   x x  
Heinola x     x x x x  
Hollola x     x   x x  
Hämeenkoski    x x x   x x  
Kärkölä   x x x x x x  
Lahti x     x x x x x
Myrskylä   x x x   x x  
Nastola   x   x x x x  
Orimattila x x x x   x x  
Padasjoki x     x   x x x
Pukkila   x x x   x x  
Sysmä x     x   x x  

 

Asiakasmäärät jäteasemilla kasvussa

Jäteasemilla kävi vuonna 2015 noin 131 600 asiakasta, joista yli puolet kävi Lahden jäteasema Pillerillä.

 

 
 

 

Yllä olevasta kaaviosta puuttuvat Lahden jäteasema Pillerin vuoden 2013 risu- ja haravointijäteasiakkaat, joita oli vuonna 2015 noin 23 000 kappaletta.

 

Kiertävällä jäteasemalla kävi yhteensä noin 300 asiakasta. Vaarallisten jätteiden keräyskontteja käytti vuonna 2015 noin 2 900 asiakasta. Vaarallisia jätteitä, metalliromua ja sähkölaitteita kerättiin kiertäviin keräysautoihin kaikissa PHJ:n toimialueen kunnissa keväällä ja syksyllä Orimattilan Artjärvellä, Pukkilassa, Myrskylässä ja Hämeenkoskella. Keräykset palvelivat vuonna 2015 noin 2 200 asiakasta.

Neuvonnalla kannustetaan parempaan lajitteluun ja jätteen määrän vähentämiseen.

"Neuvontatilaisuuksissa asukkaat saavat kädestä pitäen opastusta jätteiden lajitteluun. Henkilökohtaista lajitteluneuvontaa tapahtumassa tai puhelimitse sai vuoden aikana peräti 13 000 henkilöä. "

Jäteneuvonta on omistajakuntien yhtiölle osoittama lakisääteinen palvelutehtävä. Neuvonnalla kannustetaan asukkaita kestävään kuluttamiseen, jätteen määrän vähentämiseen ja tehokkaaseen syntypaikkalajitteluun.

Palvelu- ja lajitteluneuvontaa annetaan asukkaille erilaisissa neuvontatilaisuuksissa, puhelimitse, erilaisten neuvonta-aineistojen ja -kampanjoiden muodossa, netissä sekä sosiaalisessa mediassa.

LOKKI-seinäkalenteri, joka kodin jätehuollon tietopaketti, jaettiin toimialueen kaikkiin koti- ja vapaa-ajan talouksiin ja yrityksiin. Vuoden 2015 LOKKI-kalenterin painosmäärä oli 137 000 kappaletta ja teemana kierrätys.

Vuoden aikana jäteneuvontaa sai yhteensä yli 8 000 henkilöä kaikkiaan yli 220 tilaisuudessa. Neuvontapuhelimeen vastattiin noin 5 000 kertaa, joista noin 1 800 käsitteli ekomaksuasioita ja lähes 3 200 muita palveluihin ja lajitteluun liittyviä asioita. Henkilökohtaista puhelinneuvontaa annettiin arkipäivisin toimistoaikana.

Yleisötapahtumia, joissa jäteneuvontaa annettiin, olivat esimerkiksi Ympäristöviikon Ympäristökylä-tapahtuma, toimialueen kuntien toripäivät ja markkinat, Lasten liikennepäivä, Lasten ympäristöpäivä sekä Heinolan, Hollolan ja Lahden jäteasemilla pidetyt Luukuta Oikein -jätetapahtumat.

Jäteneuvonnan tilaisuuksia toteutettiin oman henkilökunnan toimesta ja ostopalveluna Lahden seudun ympäristöpalveluilta (LSYP). Ostopalveluna toteutettu jäteneuvonta oli jaettu aikuisneuvontaan ja ympäristökasvatukseen. Jäteneuvontaa on ostettu Lahden seudun ympäristöpalveluilta vuoden 2011 alusta. Ostopalveluun sisältyi myös PHJ:n palvelu- ja lajitteluneuvonta Kauppakeskus Trion INFO-asiakaspalvelupisteessä.

Jäteneuvonnan yhteistyötä tehtiin myös nuoria työllistävän Inspis-projektin kanssa. Inspis edisti lajittelu- ja kierrätystietoutta omissa toiminnoissaan ja tapahtumissaan, mm. Pikku-Veskun Green Grass –kärrytoiminnassa ja kesäkahvilatoiminnassa.

Neuvontakampanjat motivoivat lajittelemaan

Lahden Talot Oy:n ja Hämeen Kuljetuspiste Oy:n kanssa lajittelukilpailuna toteutettu Luukuta Oikein –neuvontakampanja päättyi toukokuun lopussa. Tavoitteena oli jätteen vähentäminen ja parempi lajittelu Lahden Talojen kiinteistöissä, joissa asuu lähes 10 000 toimialueen asukasta. Kilpailulla onnistuttiin nostamaan esille lajittelun tärkeyttä ja vaikuttamaan asukkaiden asenteisiin, vähentämään sekajäteastioiden ja vastaavasti lisäämään hyötyjäteastioiden määrää ja selkeyttämään jätehuollon eri tehtävien vastuunjakoja kiinteistöissä. Paremman lajittelun vakiinnuttamiseksi kilpailua päätettiin jatkaa vielä toinen vuosi Lahden Talot Oy:n vetovastuulla. Toisena kilpailukautena keskitytään konkreettisemmin sekajätteen määrän vähentämiseen ja tästä syystä kilpailun pisteytystä muutettiin mittaamaan kiinteistöittäin sekajätteen määrää tehokkuusluvulla litraa/asukas/viikko. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy osallistuu toiseen kilpailukauteen tarjoamalla jäteneuvontaa kiinteistöjen tapahtumissa.

Ruokajätteen vähentämiseen, biojätteen lajitteluun ja kompostointiin kannustavaa Pienennä BioBerttaa –kampanjaa jatkettiin. BioBertan kampanjasivusto osoitteessa www.pienennäbioberttaa.fi keräsi tuhansia kävijöitä. Kampanja materiaaleineen oli esillä jäteneuvontatilaisuuksissa ja –tapahtumissa. Toimialueen asukkaille järjestettiin maksuttomia kompostointikursseja ja -luentoja yhteistyössä Lahden 4H-yhdistyksen kanssa.

Valtakunnallinen Tuikkujahti 2015-2016 järjestettiin myös Päijät-Hämeessä. Tuikkujahdissa peruskoululaiset oppivat jätteiden lajittelusta ja niiden hyödyntämisestä keräten käytettyjä tuikkukynttilänkuoria. Tuikkujen keräyksessä luokkien on tarkoitus oppia myös verkostoitumista ja hyödyntää luovuuttaan. Opettajilta saadun runsaan positiivisen palautteen perusteella tavoitteissa onnistuttiin hyvin. PHJ:n toimialueella Tuikkujahtiin osallistui tällä kertaa 78 luokkaa ja 1464 oppilasta. Yhteensä tuikkukuoria kerättiin Päijät-Hämeessä 811 465 kappaletta. Kouluilta noudetut tuikkukuoret jatkavat matkaansa uusiokäyttöön.

Kujalan jätekeskus on jäteterminaali, jossa vastaanotetaan jätteitä koko maakunnasta ja kauempaakin.

"Kujalassa edistetään teollisia symbiooseja. Alueelle sijoittui kattohuopajätettä käsittelevä Tarpaper Recycling Finland Oy, jonka murskaamaa bitumirouhetta hyödyntää asfalttituotannossaan niinikään alueelle sijoittunut NCC Roads Oy. "

PHJ vastaanotti vuonna 2015 yhteensä 206 361 tonnia jätettä. Kokonaisjätemäärä kasvoi hieman edellisvuoden notkahduksen jälkeen; pilaantuneita maita vastaanotettiin edellisvuotta enemmän. Yhdyskuntajätteen määrä 88 699 tonnia oli vastaavalla tasolla kuin vuonna 2014. Pääosa jätteistä vastaanotettiin Kujalan jätekeskuksessa, jossa jätteitä välivarastoidaan, käsitellään, hyödynnetään, siirtokuormataan ja loppusijoitetaan.

 

 
 

 

Hyötykäyttöaste laski hieman edellisvuodesta. Kokonaisjätemäärästä hyödynnettiin 89 %, yhdyskuntajätteistä 92 %. Polttolaitosten kapasiteetti ei ollut aivan suunnitelmien mukainen, joten kaatopaikkasijoitukseen päätyi hieman suunniteltua enemmän jätettä. Myös loppusijoitettavan teollisuusjätteen määrä kasvoi edellisvuodesta.

Energia- ja puujätteestä valmistettuja puu- ja SRF-murskeita jouduttiin varastoimaan kentillä suunniteltua kauemmin voimalaitosten vastaanottokatkosten vuoksi.

NCC Roads Oy aloitti jätekeskuksen alueella asfaltin valmistuksen keväällä 2015 ja Tarpaper Recycling Finland Oy:lle vuokrattiin lisää kenttätilaa kattohuopajätteen vastaanottoon ja käsittelyyn. 

 

 
 

 

Jätteestä tuotettu energia vuosina 2009-2015
2010
2011
2012
2013
2014
2015
Erilliskerätystä energiajätteestä valmistettu polttoaine 47 331 40 005 101 191 62 872 67 627 92 990
Puujätteestä valmistettu murske 33 709 35 952 36 422 57 464 37 309 26 452
Risuista ja kannoista valmistettu puumurske 6 795 3 083 9 534 4 547 2 409 7 332
Sekajäte 77 784 79 550 91 694 103 699 106 996 103 912
Kaatopaikkakaasu 4 225 12 750 11 390 7 424 6 700 5 850
Tuotettu energia yhteensä MWh/vuosi 169 844 171 340 250 231 236 006 221 041 236 536

 

 Vuoden 2015 jätteistä tuotetun energian määrä vastaa 11 827 omakotitalon vuotuista lämmitysenergian määrää (pinta-ala 150-200 neliötä, lämmitysenergian tarve 20 MWh/v.)

 

ilmakuva

Ympäristövastuu tärkeässä roolissa.

"Kaatopaikkakaasua on kerätty talteen vuodesta 2002 ja hyödynnetty energiana. Kaatopaikkakaasun keräys vähentää lähiympäristöön kohdistuvia hajuhaittoja ja kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään. "

Kaatopaikkakaasut ja likaiset suotovedet ovat jätehuollon merkittävimmät ympäristöhaitat. Ympäristön suojausrakenteiden sekä vesienkäsittely- ja kaasunkäsittelyjärjestelmien moitteeton toimivuus onkin PHJ:n toiminnassa merkittävä ympäristönäkökohta. Rakenteiden tai hallintalaitteiden rikkoutumisesta voi aiheutua paitsi ympäristöhaittoja myös merkittävää taloudellista vahinkoa.

PHJ vastaa yhden käytössä olevan ja kolmen suljetun kaatopaikan ympäristöhaittojen hallinnasta ja seurannasta. 

Jätekeskuksen ympäristötunnusluvut

Vie hiiri painikkeen päälle, niin näet kohteen sijainnin kartalla. Painamalla painiketta, näet kohteen lisätiedot.

ilmakuva

Henkilöstön tyytyväisyys ja työturvallisuus avainasemassa.

"Yhtiö panostaa henkilökunnan hyvinvointiin, virkistykseen, koulutukseen, terveyteen ja turvallisuuteen. "

Yhtiön henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 35 henkilöä, joista määräaikaisia oli 2 henkilöä. Henkilöstöstä miehiä oli 19 ja naisia 16.

Henkilöstön hyvinvointi ja virkistys

Yhtiö tuki työntekijöiden liikunta- ja kulttuuriharrastusta tarjoamalla henkilökohtaiseen käyttöön liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Lisäksi Kujalan jätekeskuksessa kävi hieroja noin joka toinen viikko antamassa halukkaille hierontaa, Neurosonic-hoitoa tai Body Control-hoitoja. Vuosittainen työhyvinvoinnin päivä järjestettiin Evolla. Vuosittaisen työtyytyväisyyskyselyn tulos 4,17 (asteikko 1-5) oli hyvä.

PHJ henkilökunta TYKY Evolla 2015

Henkilöstön koulutus

Henkilöstön koulutuspäiviä kertyi keskimäärin 2,8 päivää/htv. Kuluja koulutuksesta aiheutui 368 €/htv. Vuoden lopussa henkilökunnasta 21 % oli ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, 36 % ammattikorkeakoulu- tai opistotutkinnon suorittaneita ja 43 % perusasteen suorittaneita.

Terveys ja työturvallisuus

Tapaturmapoissaoloja aiheutui 0 päivää/htv ja yhtäjaksoisesti alle 3 kk:n sairauspoissaoloja 6,5 päivää/htv.

Turvallisuusindeksi mittaa kohteittain turvallisuusnäkökohtia yhtiön toimipisteissä. Indeksi tehtiin Kujalan jätekeskuksessa neljä kertaa ja jäteasemilla (Asikkala, Heinola, Hollola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä) kaksi kertaa. Turvallisuusindeksi oli keskimäärin 98,6 (tavoite 100).

Työsuojelukierros tehtiin Kujalan jätekeskuksessa, ekopisteillä, jätepäivystyksessä, maankaatopaikoilla, vaarallisten jätteiden keräyskonteilla sekä Asikkalan, Heinolan, Hollolan ja Orimattilan jäteasemilla. Työsuojelukierroksella tarkasteltiin palautetaulukkoon kirjattuja työturvallisuuteen liittyviä palautteita, riskinarvioinnissa, turvallisuusindekseissä, työsuojelutarkastuksessa, auditoinneissa ja edellisen vuoden työsuojelukierroksella havaittuja poikkeamia sekä korjaavien toimenpiteiden toteutumista. Poikkeamien tarkastelun lisäksi haastateltiin henkilöstöä. Kierroksella todettiin, että turvallisuusasiat olivat hyvällä tasolla.

Riskinarvioinnissa selvitetään työstä, työtilasta, työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät ja arvioidaan niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Riskinarviointeja tehtiin eri toiminnoille suunnitelman mukaan.

Turvallisuussuunnitelma, työterveyshuollon toimintasuunnitelma, aktiivisen tuen toimintatapa -ohje, henkisen työsuojelun toimintaohje ja tasa-arvosuunnitelma päivitettiin.

Henkilöstötunnusluvut

Henkilöstötunnuslukuja
 
2015
2014
2013
2012
2011
Henkilötyövuosia htv 37,3 37,0 36,8 35,1 31,1
Naisten osuus % 46 42 43 37 35
Miesten osuus % 54 58 57 63 65
Henkilöstön keski-ikä vuotta 45,2 44,8 47,1 46,7 47,9
Koulutuspäivä pv/htv 3 5 5 4 9
Virkistys- ja harrastetoiminnan kulut €/htv 371 366 1618 789 787
Työterveyshuollon kustannukset €/htv 136 202 218 298 302
Henkilöstötyytyväisyys, kyselyn keskiarvo asteikko 1-5 4,2 4,3 4,1 4 4
Turvallisuusindeksi, ka % 98 97,2 97,4 98,2 95,9
Tapaturmapoissaolot pv / htv 0 0,3 0,4 0 0,2
Sairauspoissolot pv / htv 6,5 3,4 3,6 4,2 5,2

 

Vuoden aikana PHJ tarjosi työharjoittelupaikkoja alan opiskelijoille ja palkkasi koululaisia kesätöihin jätekeskuksen piha-alueiden kunnossapitoon.

Sisäinen viestintä ja vuorovaikutus 

Sisäisen viestinnän tärkeä kanava oli kerran kuukaudessa henkilökunnan kesken kokoontuva PHJ-palaveri. PHJ-palaveri on tiedotus- ja keskustelutilaisuus, missä käsitellään yhtiön ajankohtaisia asioita. PHJ-palaverissa vieraili myös jätteen hyödyntäjäosapuolten edustajia kertomassa omasta toiminnastaan.

Henkilöstö osallistui myös omaan työtehtäväänsä liittyviin, säännöllisesti kokoontuviin toimintokohtaisiin ryhmiin, jotka päättävät vuosittain konkreettisista toimenpiteistä yhtiön päämäärien saavuttamiseksi. Henkilöstöfoorumi käsitteli henkilökunnan ajatuksia ja toiveita yhtiön johdon suuntaan ja päinvastoin.

Sisäinen viestintä koskettaa myös Kujalan jätekeskuksen alueella PHJ:n omia toimintoja hoitavia urakoitsijoita ja muita alueella toimivia yrityksiä. PHJ:n toimintoja hoitavat urakoitsijat ovat tärkeässä roolissa osaamisen laadun ja palvelujen toimivuuden varmistamisessa. Urakoitsijoiden henkilökunta osallistui yhtiön toimintokohtaisten ryhmien ja käsittelytoiminnan palavereihin. Urakoitsijat tekevät kilpailutettuina mm. kaatopaikan, lajitteluterminaali LATEn ja murskauslaitos MURREn jätteiden käsittelyä ja konetöitä sekä jätteiden sisäisiä ja ulkoisia kuljetuksia. Urakointiyhtiöiden henkilökuntaa perehdytettiin ja urakoitsijoiden toiminta sisältyi PHJ:n sisäiseen ja ulkoiseen auditointiin. Muiden alueella toimivien yritysten kanssa aloitettiin säännölliset tapaamiset synergiaetujen löytämiseksi ja alueella toimimisen käytänteiden sujuvoittamiseksi.

Viestintä on arvojen mukaisesti avointa.

"Avoimella viestinnällä halutaan lisätä sidosryhmien tietämystä jätehuoltoon liittyvistä asioista. Tietämys lisää luottamusta yhtiön toimintaan ja päämääriin."

Yhtiön ulkoinen viestintä on avointa, aktiivista, vuorovaikutteista ja rehellistä. Viestinnällä pyritään siihen, että sidosryhmät kokevat yhtiön ja sen toiminnan avoimeksi, tasapuoliseksi ja vastuulliseksi. Viestintä lisää sidosryhmien tietämystä jätehuoltoasioista ja siten myös luottamusta yhtiön toimintaan ja päämääriin. Viestintä tukee ja edistää yhtiön päämääriä.

Yhteistyötä monessa foorumissa

Uuden jätelain mukainen Päijät-Hämeen jätelautakunta aloitti toimintansa helmikuussa 2013. PHJ:n henkilökuntaa on kuultu asiantuntijoina lautakunnan kokouksissa. Jätelautakunta päätti 16.1.2014, että PHJ:n toimialueella jatkuu kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Päätöksestä tehdyt valitukset olivat hallinto-oikeuden käsittelyssä kunnes 16.2.2016 Itä-Suomen hallinto-oikeus päätti palauttaa asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Jätelautakunta hyväksyi uudet koko toimialuetta koskevat jätehuoltomääräykset toukokuussa 2015. Uudistuneet jätehuoltomääräykset valittiin vuoden 2016 LOKKI-kalenterin sisältöteemaksi.

Syyskuussa järjestettiin PHJ:n hallituksen ja johdon sekä jätelautakunnan yhteinen seminaari jätehuollon ajankohtaisista aiheista.

Yhteydenpito Lahden kaupungin konsernihallintoon on tiivistä. Konsernihallinnon nimetyt yhteyshenkilöt saavat tiedoksi yhtiön hallituksen asialistat ja kokousten jälkeen pöytäkirjat. Yhtiön toiminnasta raportoitiin myös erikseen kaupungin konserni- ja elinkeinotoimikunnalle. Toimitusjohtaja osallistui Lahden kaupunkiseudun ympäristöjohtoryhmän toimintaan.

PHJ:n toimihenkilöt osallistuvat valtakunnallisen Jätelaitosyhdistyksen (JLY) toimintaan talous- ja hallintojaoksessa, koulutusjaoksessa, viestintäjaoksessa, kehitysjaoksessa ja jätelaitosten toimintajärjestelmiin liittyvässä yhteistyöryhmässä. JLY:n taloushallinnon neuvottelupäivät pidettiin Lahdessa huhtikuussa 2015.

Omistajakuntien ympäristönsuojelusihteereille ja –tarkastajille sekä jäteneuvojille järjestettiin toukokuussa tapaaminen Kujalan jätekeskuksessa, missä PHJ ja jätelautakunnan viranhaltijat esittelivät ajankohtaisia jätehuoltoasioita. Pääaiheena olivat uudistuneet jätehuoltomääräykset.

Tiedotusta monikanavaisesti

Mediatiedotusta kohdistettiin pääsääntöisesti paikallis- ja aluelehdistölle. Tiedotteissa kerrottiin yhtiön kulloinkin ajankohtaisista asukaspalveluista ja niiden muutoksista, asukastapahtumista, neuvontakampanjoista, voimaan astuvasta kaatopaikkakiellosta ja uuden käsittelylaitoksen rakentamisesta. Tiedotteita medialle lähetettiin nelisenkymmentä. Mediaosumia saatiin 204 kappaletta.

Yhtiön kotisivuilla vieraili keskimäärin 7470 kävijää kuukaudessa. Kotisivujen käyttö kanavana on tasaisessa kasvussa. Asukastiedottamista tehtiin myös facebookissa. Yritysasiakkaille, isännöitsijöille, yhdistyksille, kouluille ja päiväkodeille tärkeänä viestintävälineenä toimi uutiskirje. Uutiskirjeitä julkaistiin vuoden aikana 24 kappaletta.

Asiakkailla positiivinen kuva yhtiön palveluista ja toiminnasta.

"Sekä toimialueen asukkaat, että palveluja ammattinsa puolesta käyttävät asiakkaat ovat tutkitusti tyytyväisiä. Kyselyiden ansiosta palveluja voidaan parantaa asiakkaiden toivomaan suuntaan. "

Asukkaille suunnattujen palveluiden toimivuutta seurataan säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyllä. Kyselyt toteutetaan vuosittain jäteasema Pillerillä Lahdessa ja jollain muulla vuosittain vaihtuvalla palvelupisteellä. Kyselyitä on tehty järjestelmällisesti vuodesta 2005 alkaen. Kyselyjen mukaan asukkaat ovat olleet tyytyväisiä jäteasemien palvelutasoon. Jäteasema Pillerillä kyselyyn on vastannut 150 asiakasta ja muilla jäteasemilla 100 asiakasta.

 

Asiakastyytyväisyyskyselyt
asteikko
2010
2011
2012
2013
2014
2015
Jäteasema Pilleri, Lahti 1-5 4,3 4,4 4,3 4,3 4,3 4,4
Orimattilan jäteasema 1-5   4,2        
Hollolan jäteasema 1-5         4,2  
Heinolan jäteasema 1-5           4,3
Asikkalan jäteasema 1-5     4,5      
Padasjoen jäteasema 1-5       4,1    
Sysmän jäteasema 1-5 4,3          

 

Myös Kujalan jätekeskuksessa asioivat ammattiautoilijat olivat tyytyväisiä palvelun tasoon. Ammattiautoilijoiden keskuudessa asiakastyytyväisyys sai vuosittain tehtävässä kyselyssä arvon 4,1. Ammattiautoilijat ovat tärkeä asiakaskohderyhmä, sillä Kujalan jätekeskuksen vaa´alla tehdään vuosittain yli 50 000 ajoneuvopunnitusta.

 

 
 

Toimimme taloudellisesti, kustannustehokkaasti ja vastuullisesti.

"Julkisoikeudellisella kunnan jätemaksulla katetaan lakisääteisestä jätehuollon järjestämistehtävästä aiheutuvat kustannukset. Maksuista päättää viranomainen eli Päijät-Hämeen jätelautakunta. "

Yhtiön liikevaihto oli 14,4 milj. euroa, joka oli noin 0,8 milj. euroa eli noin 6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Liikevaihdon kasvu johtui pääosin vastaanotettujen jätemäärien kasvusta ja käsittelymaksujen korotuksista.

Talouden tunnusluvut
2015
2014
2013
2012
Kokonaisliikevaihto €/asukas 71 67 71 68
Ostettujen palveluiden osuus liikevaihdosta % 57 57 59 51
Henkilöstökulut liikevaihdosta % 15 16 15 15
Jäteveron osuus liikevaihdosta % 6 6 8 10
Poistojen osuus liikevaihdosta % 12 10 10 9

 

 

 
 

 

Liikevaihdosta 72 % tulee jätteiden käsittelymaksuista. (v. 2014 70 %). 

 

 
 

 

Merkittävä osa käyttökuluista, 52 % (v. 2014 54 %) käytetään ulkopuolisten palveluiden ostoon.

 

Kunnanvastuujätehuollon jätemaksujen kertymä ja käyttö

Julkisoikeudellisella kunnan jätemaksulla tulee kattaa sekä kunnalle että kunnan omistamalle yhtiölle, kuten PHJ:lle, kunnan lakisääteisestä jätehuollon järjestämistehtävästä aiheutuvat kustannukset. Jätemaksun perusteista määrätään Päijät-Hämeen jätelautakunnan hyväksymässä jätetaksassa. Jätelain 79 § 3 momentin mukaiset jätemaksun kertymää sekä kertymän käyttöä koskevat tiedot on koottu oheisiin kaavioihin.

 

 

 
 

 

Kertymä vuonna 2015 oli 8,372 milj. euroa.  Palvelumaksukertymä sisältää lavapalvelu- ja hallintomaksukertymän.

 

 

 
 

 

Kertymä vuonna 2015 oli 8,372 milj. euroa.

 

 
 

 

Ekomaksupalveluiden tuotot vuonna 2015 olivat yhteensä 3,077 milj. euroa. Tästä ekomaksukertymän osuus oli 1,981 milj. euroa. 

 

 
 

 

Ekomaksupalveluiden kulut vuonna 2015 olivat yhteensä 2,891 milj. euroa.

 

Tasekirja 2015 avautuu tästä liitetiedostona.

Tilintarkastuskertomus 2015 avautuu tästä liitetiedostona.

Sivun alkuun