Vuosi 2019 oli yhtiölle aiempia vuosia valoisampi, sillä saimme jätettyä vuosien 2017 ja 2018 tulipalojen kaltaiset vastoinkäymiset taaksemme. Alkuvuoden jälkeen pystyimme jälleen keskittymään normaaliin toimintaan ja toiminnan edelleen kehittämiseen. Vuosi oli myös taloudellisesti meille aiempia vuosia parempi, mikä mahdollistaa paremmat edellytykset jatkossa edelleen kehittää jätehuoltoa asukkaille paremmaksi sekä valmistautua lainsäädännöstä tuleviin muutoksiin ja muutosten mukanaan tuomiin mahdollisiin investointeihin.
Merkittävin uudistus materiaalikierrätyksen osalta vuonna 2019 oli muovin erottelun aloittaminen energiajätteen joukosta LATE-lajittelulaitoksessamme. Uuden toimintatavan käyttöönoton jälkeen jokainen alueemme asukas, jolla on kiinteistöllään energiajätteen keräysastia, on mukana muovin erilliskeräyksessä. Näin ollen kiinteistöt eivät tarvitse alueellamme erillistä muovipakkausten kiinteistökohtaista keräystä. Myös jäteasemilla vastaanotetusta energiajätteestä erottelemme muovit erilleen. Muovien erottelulla nostimme alueemme materiaalikierrätysprosenttia noin parilla prosentilla ja pääsimme siten lähemmäksi vuoden 2020 50 % kierrätystavoitetta.
Vuonna 2019 aloitettiin yhteistyössä jätehuoltoviranomaisen sekä kuntien kanssa alueemme palvelutason määrittäminen. Asukkaille ja sidosryhmille tehtiin kysely alueen jätehuoltopalveluista. Kyselyn tuloksena voidaan todeta, että alueemme palvelut vastaavat hyvin asukkaiden tarpeita. Oli hieno huomata, että merkittävimpänä ja tärkeimpänä palveluna asukkaat pitivät jäteasemapalveluita, joissa materiaalien lajittelumahdollisuudet ovat erinomaiset.
Tarjoamamme palveluiden laatu ja asiakkaiden tyytyväisyys palveluihimme on meille tärkeää. Siksi teemme vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyitä selvittääksemme palveluidemme toimivuuden. Vuonna 2019 selvitimme ensimmäisen kerran kiinteistökeräykseen kuuluvien asiakkaidemme tyytyväisyyttä. Tulokset olivat erinomaisia kaikilla niillä alueilla, missä yhtiömme hoitaa kiinteistöjen jätteiden tyhjennyksen ja kuljetuksen. Asteikolla 1-5 asiakkaidemme tyytyväisyys kuljetuspalveluihimme oli 4,2. Aivan erinomainen tulos.
Yksi suurimmista vuoden aikana tapahtuneista muutoksista yhtiölle oli pitkäaikaisen toimitusjohtajan Tuula Honkasen siirtyminen eläkkeelle ja uuden toimitusjohtajan eli allekirjoittaneen aloittaminen yhtiön johdossa. Aloitin työni toimitusjohtajana elokuun puolen välin aikoihin. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy on viides kunnallinen jätehuoltoyhtiö, jonka palveluksessa saan työskennellä. Toimintaympäristö täällä Päijät-Hämeessä on kuitenkin hyvin erilainen mihin olen aikaisemmin tottunut. Päijät-Hämeen Jätehuolto on vahvasti käsittelytoimintoihin keskittynyt yhtiö, joka on rohkeasti ja ennakkoluulottomasti kehittänyt jätteiden käsittelyä ja jatkojalostusta alueellaan. Kuljetusjärjestelmän osalta eroamme kuitenkin monesta muusta alueesta Suomessa. Tämän näenkin tulevaisuuden kehittämiskohdaksi, sillä keskitetyllä kuljetusratkaisulla voisimme kehittää ja tehostaa entisestään Päijät-Hämeessä tehtyä erinomaista työtä jätteiden materiaalihyötykäytön edistämiseksi. Toivonkin, että tulevaisuudessa voimme kuntayhtiönä tarjota asukkaillemme myös kiinteistöillä monipuolisempia jätehuoltopalveluita asuinkunnasta riippumatta ja näin saavuttaa kierrätystavoitteet, jotka EU on meille asettanut.
Haluan kiittää kuluneesta vuodesta 2019 osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaamme, hallitustamme, yhteistyökumppaneitamme sekä asiakkaitamme.
Johanna Rusanen
toimitusjohtaja
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy (PHJ) on vuonna 1993 perustettu 10 kunnan omistama osakeyhtiö, joka hoitaa osakaskunnissa syntyvien yhdyskuntajätteiden vastaanotto-, käsittely- ja hyödyntämistehtävät sekä jätehuollon kehittämis- ja neuvontatehtävät. Yhtiö tarjoaa jätteiden käsittelypalveluita myös elinkeinoelämälle hankintalain sidosyksikköaseman sallimissa puitteissa.
PHJ:n osakaskuntia ovat Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä. Suurin omistaja on 58,6 %:n osuudella Lahden kaupunki ja yhtiö kuuluu tytäryhtiönä Lahden kaupunkikonserniin. PHJ vastaa yhteistyö- ja osakassopimuksen mukaisesti, että sen toimialueelle suunnitellaan ja toteutetaan taloudellinen, tehokas ja tasapuolinen jätehuoltojärjestelmä.
Jätteenkäsittelytoiminnot on keskitetty Lahteen, Kujalan jätekeskukseen, joka on yhtiön ainoa jätteenkäsittelypaikka. Jätteitä vastaanotetaan myös muissa kunnissa sijaitsevilla jäteasemilla, vaarallisten jätteiden keräyskontteihin sekä kiertävin keräyksin. Toimialueella on pääosin käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä. Muutamissa kunnissa tai kunnan osissa on yhtiön kilpailuttama kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Yhtiö ei kuljeta jätteitä, vaan kuljetuksista vastaavat yksityiset kuljetusyritykset.
Lisätietoja yhtiöstä phj.fi
| Tärkeitä tunnuslukuja | 2019 | 2018 | 2017 |
| Toimialueen asukasluku | 200 730 | 201 720 | 202 318 |
| Liikevaihto 1000 € | 18 411 | 18 083 | 16 956 |
| Taseen loppusumma 1000 € | 28 519 | 28 873 | 29 596 |
| Tilikauden voitto/-tappio, 1000 € | 65 | -14 | -353 |
| Liikevoitto /- tappio % | 2,4 | 0,3 | -2,1 |
| Omavaraisuusaste % | 12,5 | 12,7 | 13,3 |
| Henkilöstön määrä, kpl 31.12. | 47 | 40 | 42 |
| Vastaanotettu kokonaisjätemäärä (ei puhtaat maat), tonnia | 202 378 | 180 722 | 178 934 |
| Hyödynnetty vastaanotetusta kokonaisjätemäärästä (ei puhtaat maat) % | 98 | 97 | 94 |
Yhtiön henkilöstömäärä oli vuoden 2019 lopussa 47 henkilöä, joista määräaikaisia oli 5 henkilöä. Henkilöstöstä miehiä oli 55 % ja naisia 45 %.
Vuoden aikana PHJ tarjosi työharjoittelupaikkoja alan opiskelijoille ja palkkasi koululaisia kesätöihin jätekeskuksen piha-alueiden kunnossapitoon.
Yhtiö tuki työntekijöiden liikunta- ja kulttuuriharrastusta tarjoamalla henkilökohtaiseen käyttöön liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Lisäksi Kujalan jätekeskuksessa kävi hieroja noin joka toinen viikko antamassa halukkaille hierontaa, FST-venyttelyä, Neurosonic- tai Body Control-hoitoa. Vuosittaisena työhyvinvoinnin päivänä vietettiin Metsola Centerissä Lahdessa tiimiytymisen ja liikunnan merkeissä.
Henkilöstön koulutuspäiviä kertyi keskimäärin 2 päivää/htv. Kuluja koulutuksesta aiheutui 539 €/htv.
Tapaturmapoissaoloja ei ollut. Yhtäjaksoisesti alle 3 kk:n sairauspoissaoloja kertyi 8,4 päivää/htv. Työsuojelun ja turvallisuuden tasoa ylläpidettiin ja seurattiin säännönmukaisin menettelyin. Pisteytysmenettely, ns. ”turvallisuusindeksi” antoi vuonna 2019 tulokseksi 96,8 % (tavoite 100 %).
Riskinarviointeja tehtiin eri toiminnoille suunnitelman mukaan. Lisäksi henkilöstöä kannustetaan havainnoimaan turvallisuutta päivittäisessä työssään. Havainnot käsitellään yhteisesti ja ne kuuluvat myös palkitsemisjärjestelmän piiriin. Vuonna 2019 turvallisuushavaintoja tehtiin ja käsiteltiin yhteensä 40 kpl (tavoitteena vähintään 50 kpl).
Työsuojelukierros tehtiin Kujalan jätekeskuksessa, maanvastaanottoalueilla, vaarallisten jätteiden keräyskonteilla sekä Asikkalan, Heinolan, Hollolan ja Orimattilan jäteasemilla. Työsuojelukierroksella tarkasteltiin turvallisuushavaintoja ja muita työturvallisuuteen liittyviä palautteita, riskinarvioinnissa, turvallisuusindekseissä, työsuojelutarkastuksissa, auditoinneissa ja edellisellä työsuojelukierroksella havaittuja poikkeamia sekä korjaavien toimenpiteiden toteutumista. Lisäksi haastateltiin henkilöstöä. Kierroksella todettiin, että turvallisuusasiat olivat hyvällä tasolla.
Turvallisuussuunnitelma ja työsuojelun toimintaohjelma päivitettiin.
| Henkilöstötunnuslukuja | 2019 | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | |
| Henkilötyövuosia | htv | 47,9 | 42,7 | 40 | 36,5 | 36,3 |
| Naisten osuus | % | 45 | 45 | 45 | 45 | 46 |
| Miesten osuus | % | 55 | 55 | 55 | 55 | 54 |
| Henkilöstön keski-ikä | vuotta | 45,2 | 46,4 | 44,9 | 44 | 45,2 |
| Koulutuspäivä | pv/htv | 2 | 5 | 3 | 2 | 3 |
| Virkistys- ja harrastetoiminnan kulut | €/htv | 374 | 372 | 416 | 334 | 381 |
| Työterveyshuollon kustannukset | €/htv | 354 | 136 | 197 | 300 | 139 |
| Henkilöstötyytyväisyys, kyselyn keskiarvo | asteikko 1-5 | – | 3,6 | 4,2 | 4,1 | 4,2 |
| Turvallisuusindeksi, ka | % | 96,8 | 95,2 | 91,9 | 96,7 | 98 |
| Tapaturmapoissaolot | pv / htv | 0,7 | 0 | 0,2 | 0 | 0 |
| Sairauspoissaolot | pv / htv | 8,4 | 4,1 | 5,2 | 2,6 | 6,6 |
Sisäisen viestinnän tärkeä kanava on kerran kuukaudessa henkilökunnan kokoava PHJ-palaveri. PHJ-palaveri on tiedotus- ja keskustelutilaisuus, missä käsitellään yhtiön ajankohtaisia asioita.
Henkilöstö osallistui myös omaan työtehtäväänsä liittyviin, säännöllisesti kokoontuviin toimintokohtaisiin ryhmiin, jotka päättävät vuosittain konkreettisista toimenpiteistä yhtiön päämäärien saavuttamiseksi. Henkilöstöfoorumi käsitteli henkilökunnan ajatuksia ja toiveita yhtiön johdon suuntaan ja päinvastoin.
Yhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana 12 kertaa.
Hallituksen jäsenet 1.1.2019 – 16.4.2019
Hallituksen jäsenet 16.4.2019 – 31.12.2019
Yllä kuvassa yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja helmikuussa 2020. Kuvasta puuttuu hallituksen jäsen Sami Kivi.
PHJ:n toimintoja hoitavat urakoitsijat ovat tärkeässä roolissa osaamisen laadun ja palvelujen toimivuuden varmistamisessa. Urakoitsijoiden henkilökunta osallistui yhtiön toimintokohtaisten ryhmien ja käsittelytoiminnan palavereihin. Urakoitsijat tekevät kilpailutettuina mm. loppusijoitusalueiden, lajittelulaitoksen ja murskauslaitoksen konetöitä sekä jätteiden sisäisiä ja ulkoisia kuljetuksia. Urakointiyhtiöiden henkilökuntaa perehdytettiin ja urakoitsijoiden toiminta sisältyi PHJ:n sisäiseen ja ulkoiseen auditointiin.
Yhtiön hallitus hyväksyi strategian vuoteen 2020 loppuvuodesta 2010. Tämän jälkeen strategiaa on päivitetty tarpeen mukaan toimintaympäristön muuttuessa. Vuoden 2019 aikana todettiin toimintaympäristön muuttuneen niin, että strategia sekä toimintapolitiikka tullaan päivittämään vuoden 2020 aikana.
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n tehtävänä on hoitaa jätehuoltoa omistajakuntien puolesta mahdollisimman laajasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Lakisääteistä toimintaa tuetaan markkinaehtoisella toiminnalla.
PHJ on arvostettu ja merkittävin yhdyskuntajätehuollon palveluiden tarjoaja Päijät-Hämeessä.
Pääosa jätteenkäsittelyn kuluista katetaan jätteistä jalostettujen tuotteiden myyntituloilla.
PHJ on avoin, tasapuolinen ja vastuullinen yritys.
Päämäärien saavuttamiseksi yhtiö asettaa vuosittain konkreettiset tavoitteet, jotka jalkautetaan jokaiseen yksikköön ja yksikön työntekijän työtehtäviin.
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n tehtävänä on hoitaa jätehuoltoa omistajakuntien puolesta mahdollisimman laajasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Lakisääteistä toimintaa tuetaan markkinaehtoisella toiminnalla.
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n hallitus 23.6.2010, tarkistus 10.4.2015, ei muutoksia.
Yhtiön toimintajärjestelmä koostuu ISO 9001:2015 standardin mukaisesta laatujärjestelmästä, ISO 14001:2015 standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä sekä ISO 45001:2018 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmästä. PHJ on integroinut järjestelmät yhdeksi toimintajärjestelmäksi, jonka on sertifioinut akkreditoitu sertifiointiyritys SGS Fimko Ltd.
Yhtiön strategia ja toimintapolitiikka ohjaavat merkittävien laatu- ja ympäristö- sekä työterveys- ja turvallisuusnäkökohtien tunnistamista ja tavoitteiden asettamista. Päämäärien ja tavoitteiden pohjalta laaditaan eriasteiset pitkän ja lyhyen tähtäimen suunnitelmat. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti sekä palautteiden että tarkkailu- ja mittaustulosten perusteella.
Yhtiö on Lahden kaupungin tytäryhteisö. Lahden kaupungin omistusosuus on 58,6 %.
Osakkeiden määrä/ %-osuus 31.12.2019
Yhteensä 268 kpl / 100 %
Yksi ääni/osake. Yhtiön osakkeita rasittavat yhtiöjärjestyksen mukaiset suostumus- ja lunastuslausekkeet.
PHJ kilpailutti suljetun kaatopaikan aurinkovoimalan rakentamiseen liittyvän hankinnan alkuvuodesta 2019. Hanke kilpailutettiin allianssimallilla. Allianssimalli on hankintamenetelmä, jossa hankinta jaetaan kahteen osaan; kehitys- ja rakentamisvaiheeseen. Hankinnan jakaminen kahteen osioon mahdollistaa perinteistä kilpailutusta joustavamman tavan toteuttaa hankinta, sillä kehitysvaiheessa kerättyä tietoa voidaan käyttää lopullisen rakentamispäätöksen tekemisessä. Suljetun kaatopaikan aurinkovoimalan allianssikumppaniksi valittiin kilpailutuksen seurauksena konsortio, johon kuului Fortum Power and Heat Oy, Fortum Growth Oy sekä Fortum Waste Solutions Oy.
Tällä kertaa aurinkovoimalahankinta päätettiin lopettaa jo kehitysvaiheessa, sillä sen aikana toteutettujen riskianalyysien ja päivitettyjen talouslaskelmien jälkeen jouduttiin toteamaan, että aurinkovoimalan rakentaminen ei enää täyttänyt ehtoa, jossa voimalan rakentamisen tulee olla PHJ:lle taloudellisesti kannattava investointi. Suljetun kaatopaikan hyödyntämisen potentiaali aurinkosähkötuotannon osalta voi kuitenkin tulevaisuudessa muuttua merkittävästikin, sillä aurinkopaneelien hintakehityksen trendi on jo pitkään ollut laskeva.
PHJ on mukana BIOSYKLI-hankkeessa, jolle myönnettiin vuoden 2019 aikana EAKR-rahoitusta Uudenmaan liiton myöntämänä. Hankkeessa ovat mukana seuraavat organisaatiot: LAB-ammattikorkeakoulu, PHJ, Lappeenrannan Lahden teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy ja Muoviyhdistys ry. Hankkeen päätoteuttajana toimii LAB-ammattikorkeakoulu. Hankkeessa tuotetaan tietoa kiertotalouspohjaisista liete- ja biomuoviratkaisuista, joiden pohjalta tarkastellaan niiden kannattavuutta. Uudet ratkaisut liittyvät lietteen hyödyntämiseen tuotteiden raaka-aineena ja biopohjaisten muovien kehittämiseen. Lisäksi edistetään alueella tuotetun hiilidioksidin hyödyntämismahdollisuuksia. Hankkeessa kokeillaan myös uusia biojätteen keräystapoja ja tuotetaan asukaslähtöistä tietoa erilliskeräyksen edistämiseksi. Uusia ratkaisuja edistetään käytännön kokeilujen ja demonstraatioiden kautta tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Hankkeessa vahvistetaan lisäksi maakunnan roolia kiertotalouden edistämisessä.
PHJ:n osuudessa seurataan ja analysoidaan kahta erilaista biojätteen erilliskeräystapaa. Seurattavista ja analysoitavista malleista ensimmäinen perustuu jäteautoja kevyemmällä kalustolla toteutettaviin biojätteiden satelliittipoimintoihin. Toinen malleista perustuu kompostoreihin, jotka voidaan tarvittaessa tyhjentää normaalin jäteastian tavoin. Hanke aloitetaan vuonna 2020.
PHJ on mukana Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n vetämässä TELAKETJU – Kotimainen poistotekstiilin jalostuslaitos -hankkeessa. Hanke on saanut TEM:n tukea ja hankekausi on 1.8.2018 – 31.7.2020. Hanke mahdollistaa poistotekstiilin jalostuslaitoksen ensimmäisen vaiheen käynnistämisen ja myöhempien vaiheiden suunnittelun. Hankkeessa on mukana 29 kuntien jätelaitosta.
Päijät-Hämeessä jätehuollon toiminnot on runsaan 20 vuoden aikana keskitetty pääosin Lahdessa sijaitsevaan Kujalan jätekeskukseen. Vuosien saatossa jätteen hyötykäyttö on lisääntynyt voimakkaasti, ja kehitys jatkuu edelleen. Kujalan jätekeskuksen käytettävissä olevat maa-alueet on rakennettu lähes täyteen eikä aluetta voida laajentaa. Täten Kujalan jätekeskuksessa ei ole tarjota toimitiloja kiertotalousyrityksille. Jätteiden kierrätys ja kiertotalous teollisena toimialana tulee kuitenkin tulevaisuudessa kasvamaan merkittävästi ja tästä syystä Päijät-Hämeeseen etsitään uutta kiertotalouteen keskittynyttä sijoituspaikkaa, ns. kierrätyspuistoa.
Lahden seudun kierrätyspuiston sijaintipaikaksi on ehdolla neljä aluetta, joista yksi sijaitsee Hollolassa ja kolme Orimattilassa. Päijät-Hämeen liitto käynnisti kesällä 2018 hankkeen edellyttämän vaihemaakuntakaavatyön. Lahden kaupunki, Orimattilan kaupunki, Hollolan kunta, Lahti Energia Oy ja PHJ käynnistivät samaan aikaan hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) valmistelun. PHJ toimii lakisääteisessä YVA-prosessissa hankevastaavana. YVA-konsultiksi valittiin Sweco Ympäristö Oy yhdessä Vahanen Environment Oy:n kanssa. Joulukuussa 2018 pidettiin suunnittelun tueksi kaksi sidosryhmätyöpajaa. Virallisesti YVA-menettely käynnistyi tammikuussa 2019 ja kestää alkuvuoteen 2020, minkä jälkeen vaihemaakuntakaavatyö jatkuu arviolta vielä vuoden 2020 loppuun. Lisätietoja Lahden seudun kierrätyspuisto -hankkeesta osoitteessa lahdenseudunkierratyspuisto.fi
Kaikkien toimialueen asuinkiinteistöjen, myös vapaa-ajan kiinteistöjen, tulee kuulua järjestetyn jätehuollon piiriin ja lajitella jätteensä vähintään energia- ja sekajäteastiaan.
Asumisessa syntyvät jätteet lajitellaan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätehuoltomääräysten tarkoituksena on edistää jätteiden lajittelua ja ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvia haittoja.
Jätehuoltomääräysten mukaan kiinteistöt asemakaavoitetuilla alueilla Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa (ei Hämeenkoskella), Lahdessa ja Orimattilassa (ei Artjärvellä), joissa on asuntoja 10 tai enemmän, lajittelivat seitsemään astiaan (biojäte, energiajäte, sekajäte, kartonki, paperi, lasi ja metalli).
Pienemmät asuinkiinteistöt ovat velvoitettuja lajittelemaan kahteen astiaan (energiajäte ja sekajäte). Pienille kiinteistöille suositellaan kiinteistökohtaista kompostointia sekä lasi-, kartonki- ja muovipakkausjätteiden sekä metallin viemistä niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin. Keräyspaperin keräyksen tulee olla järjestetty jätelainsäädännön mukaisesti.
Jätteiden kerääminen ja kuljettaminen on toimialueella pääosin kiinteistön haltijan järjestämää. Osassa toimialuetta (Orimattilan Artjärvellä, Heinolan ja Sysmän haja-asutusalueella sekä Kärkölässä energia- ja sekajätteen osalta sekä Heinolassa ja Orimattilassa biojätteen osalta) on kunnan järjestämä jätteenkuljetus, missä Päijät-Hämeen Jätehuolto on kilpailuttanut jätteenkuljetukset ja astiantyhjennyksiä hoitavat urakoitsijat.
Kiinteistökohtainen jätteen keräys on yhden tai useamman kiinteistön yhdessä käyttämä palvelu. Jäteastia(t) tyhjennetään jätehuoltomääräysten mukaisilla tyhjennysväleillä. Kiinteistökohtaisia kotinoutoasiakkaita on yhteensä 4 135 ja jäteastioiden tyhjennyksiä yhteensä noin 84 000. Hinnat perustuvat Päijät-Hämeen jätelautakunnan hyväksymään taksaan.
Aluekeräyspisteet ovat Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n ylläpitämiä asumisessa syntyvän seka- ja energiajätteen keräyspisteitä. Pisteitä on yhteensä 36 kpl. Pisteiden käyttöoikeus on ainoastaan aluekeräyspistemaksun maksavilla asiakkailla. Aluekeräyspisteasiakkaita on yhteensä 4 643 ja pisteillä tehtyjä jäteastioiden tyhjennyksiä noin 35 000.
Kuljetetut jätemäärät ovat noin 2 600 tonnia.
Kuljetusasiakkailta kysyttiin asiakastyytyväisyydestä sysmäläisiä lukuun ottamatta viime vuoden loppupuolella. Sysmä jäi pois kyselyn piiristä, sillä siellä jätekuljetusten asiakaspalvelua hoiti vielä 31.3.2020 saakka kilpailutettu kuljetusurakoitsija.
Kyselyyn vastanneet asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä Päijät-Hämeen Jätehuollon jätekuljetusten toimivuuteen, jäteastioiden tyhjennysvälien sopimuksenmukaisuuteen, laskujen oikeellisuuteen, jäteauton kuljettajan ystävällisyyteen ja avuliaisuuteen sekä asiakaspalvelun ystävällisyyteen ja palvelualttiuteen. Kaikissa näissä tyytyväisyyttä kuvaavissa osatekijöissä vastaajat antoivat arvosanaksi vähintään 4. (Asteikko 1-5, 1= täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä). Vastaavasti samoja asioita pidettiin myös hyvin tärkeinä.
Vastaajista 49 % edusti vakituista asumista ja 51 % oli kesäasukkaita. Kyselyn vastausprosentti oli 32. 65 %:lla vastaajista kiinteistökohtainen jätehuolto oli järjestetty jäteastioilla omassa pihassa. Yhteisiä jäteastioita (jätekimppa) naapurin tai tiekunnan kanssa käytti vastaajista 17 %.
Jätehuollon asukaspalvelut, kuten jäteasemat, vaarallisten jätteiden ja puutarhajätteiden keräys sekä neuvontapalvelut rahoitetaan ekomaksulla. Ekomaksu (vuoden 2020 alusta jätehuollon perusmaksu) on jätelain mukainen Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n omistajakuntien päättämä jätehuollon perusmaksu, jonka suuruudesta on vuoden 2013 alusta päättänyt Päijät-Hämeen jätelautakunta.
Ekomaksu on vuosimaksu, joka laskutetaan jokaiselta asunnolta (vakituinen ja vapaa-ajan asunto) Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueella. Vuonna 2019 ekomaksun suuruus oli 29,50 euroa/vuosi vakituisilta ja 17 euroa/vuosi vapaa-ajan asunnoilta. Vuonna 2019 ekomaksua kerättiin 2,911 milj. euroa.
Vuonna 2019 ekomaksulla rahoitettiin seuraavat jätteiden vastaanottopalvelut:
Lisäksi ekomaksulla rahoitettiin jäteneuvonta ja ympäristökasvatus, suljettujen kaatopaikkojen jälkihoitoa ja jätelautakunnan toimintaa.
Kaikki palvelupisteet ovat toimialueen asukkaiden käytettävissä kuntarajoista riippumatta.
| Kunta | Jäteasema | Metalliromun keräyspisteet | Vaarallisten jätteiden keräyskontti | Vaarallisten jätteiden kiertävä keräys | Apteekit (lääkejätteet) | Kierrätyskeskus-yhteistyö |
| Asikkala | x | x | x | |||
| Heinola | x | x | x | x | ||
| Hollola | x | x | x | x | ||
| Kärkölä | x | x | x | |||
| Lahti | x | x | x | x | x | |
| Myrskylä | x | x | x | |||
| Orimattila | x | x | x | x | ||
| Padasjoki | x | x | x | x | ||
| Pukkila | x | x | x | |||
| Sysmä | x | x | x |
Käyttökelpoisen tavaran ohjautumista uudelleen käyttöön tuettiin tekemällä yhteistyötä Padasjoen kierrätyskeskuksen ja Lahden Työn Paikan kanssa.
Jäteasemilla kävi vuonna 2019 noin 167 000 asiakasta, joista yli puolet kävi Lahden jäteasema PILLERIllä.
Jäteasemilla asioiville asukkaille toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely/itä vuosittain. Kyselyitä on tehty vuodesta 2005 alkaen. Vuonna 2019 kysely toteutettiin Jäteasema PILLERIllä Lahdessa. Kyselyyn vastasi 150 asiakasta. Asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Erityistä kiitosta tuloksissa saa henkilökunnan palvelualttius ja ystävällisyys.
| Asiakastyytyväisyyskyselyt | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 |
| Jäteasema PILLERI, Lahti | 4,3 | 4,3 | 4,4 | 4,4 | 4,5 | 4,4 | 4,5 |
| Orimattilan jäteasema | 4,2 | ||||||
| Hollolan jäteasema | 4,2 | ||||||
| Heinolan jäteasema | 4,3 | ||||||
| Asikkalan jäteasema | 4,4 | ||||||
| Padasjoen jäteasema | 4,1 | ||||||
| Sysmän jäteasema | 4,4 |
Vaarallisten jätteiden keräyskontteja käytti vuonna 2019 noin 2 700 asiakasta. Vaarallisia jätteitä, metalliromua ja sähkölaitteita (Roinaralli) kerättiin kiertäviin keräysautoihin kaikissa PHJ:n toimialueen kunnissa keväällä ja syksyllä Kärkölässä, Orimattilan Artjärvellä, Pukkilassa, Myrskylässä ja Hämeenkoskella. Keräykset palvelivat vuonna 2019 noin 3 500 asiakasta. Serristopissa Lahden torilla markkinapäivinä huhti-lokakuussa vastaanotettiin loisteputkia, energiansäästölamppuja, pieniä sähkölaitteita, paristoja ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia kosmetiikkatuotteita ja se palveli noin 1 000 asiakasta.
PHJ-Lavapalvelu tarjosi yksityisasiakkaille ja taloyhtiöille erilaisia siirtolavavaihtoehtoja mm. kiinteistöissä syntyville haravointi- ja risujätteille sekä rakennus- ja remonttijätteille. Tarjolla oli erilaisia ja erikokoisia lavoja asiakkaan tarpeen mukaan. Esimerkiksi lokerolava mahdollistaa jätteiden lajittelun. Lavapalvelun toiminta-alue on Lahti ja Hollola sekä alue säteellä Vääksy, Vierumäki, Uusikylä, Pennala.
PHJ-Säkkipalvelua tarjottiin Lahden ja Hollolan (ei Hämeenkoski) asukkaille. Suursäkki on jätelavaa kevyempi ja edullisempi vaihtoehto pienille jätemäärille ja pieniin pihoihin. Asiakas voi ostaa suursäkin Lahden tai Hollolan jäteasemilta sekä Nesteen Hennalan ja Taukotuulen huoltamoilta. Täytettyään suursäkin asiakas tilasi kuljetuksen. Samalla asiakkaalta voitiin noutaa esimerkiksi isoja huonekaluja. Palvelu on lopetettu 1.4.2020 alkaen.
Jäteasema PILLERIltä Kujalan jätekeskuksesta voi vuokrata kuomullisen peräkärryn jätteiden kuljetusta varten. Peräkärryn vuokrauskertoja vuonna 2019 oli yhteensä 98 kpl.
Lahden Työn Paikka Oy avasi vuonna 2016 yhteistyössä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kanssa Lahden jäteasema PILLERIn yhteyteen kierrätyskelpoisen tavaran keräyspisteen, KierrätysPaikan. KierrätysPaikkaan otettiin vastaan ehjiä, puhtaita ja käyttökelpoisia tavaroita ja materiaalia kuten huonekaluja, polkupyöriä ja työkaluja. Vastaanotettu kierrätyskelpoisen tavaran määrä oli vuonna 2019 noin 40 tonnia. KierrätysPaikan perustaminen oli osa Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) koordinoimaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Kiertoliike-hanketta. Toiminta loppui vuoden 2019 lopussa Lahden Työn Paikka Oy:n toiminnan päättyessä.
Jäteneuvonnalla motivoidaan toimialueen asukkaita kestävään kuluttamiseen, jätteen määrän vähentämiseen ja tehokkaaseen jätteiden lajitteluun niiden syntypaikalla. Tietoa tuotetaan ja tarjotaan koskien jätteiden vähentämistä, tavaroiden uudelleenkäyttöä, jätelajittelua sekä jätehuoltoon liittymistä ja sen järjestämistä koskien. Jäteneuvonta on omistajakuntien yhtiölle osoittama lakisääteinen palvelutehtävä. Neuvonta kustannetaan asuntokohtaisella ekomaksulla (vuoden 2020 alusta lukien jätehuollon perusmaksu).
Palvelu- ja lajitteluneuvontaa tuotetaan asukkaille erilaisissa neuvonta- ja yleisötilaisuuksissa, puhelimitse, erilaisten neuvonta-aineistojen ja -kampanjoiden muodossa, netissä sekä sosiaalisessa mediassa.
Vuoden 2019 aikana pidettiin noin 350 neuvontatilaisuutta, joissa jäteneuvontaa sai yhteensä lähes 10 000 henkilöä. Ympäristökasvatustunteja kouluissa ja päiväkodeissa toteutettiin 260 ja aikuisneuvontatunteja noin 330. Palvelu- ja lajitteluneuvonnan puhelimeen vastattiin lähes 3 700 kertaa. Puhelinneuvontaa annettiin arkipäivisin toimistoaikana. Kaiken kaikkiaan henkilökohtaista lajittelu- ja palveluneuvontaa sai noin 13 600 asiakasta.
Yleisötapahtumia, joihin jäteneuvojat jalkautuivat, olivat muun muassa toimialueen kuntien tori- ja markkinatapahtumat, erilaiset kesätapahtumat, seudullisen Ympäristöviikon Ympäristökylä-tapahtuma sekä YLEn valtakunnallisen I love muovi – lajittelu on ratkaisu -kiertueen toritapahtuma.
Jäteneuvonnan tilaisuuksia toteutettiin oman henkilökunnan voimin ja ostopalveluna Lahden kaupungin ympäristöneuvonnalta. Ostopalveluun sisältyi myös jäteneuvonta asukkaille Lahden kaupunginkirjaston LahtiPisteellä kolmena päivänä viikossa.
Jäteneuvonnassa tehtiin yhteistyötä myös nuoria työllistävän Inspis Lahti ry:n kanssa. Inspis edisti lajittelu- ja kierrätystietoutta omissa toiminnoissaan ja tapahtumissaan.
Toimialueen asukkaille tarjottiin maksuttomia kompostointikursseja ja -luentoja yhteistyössä Lahden 4H-yhdistyksen kanssa.
Taloyhtiöaktiiveille ja taloyhtiöiden hallitusten jäsenille tarjottiin Lajittelumestari-koulutusta, jonka tavoitteena on edistää laadukasta jätehuoltoa, parantaa yhteistyötä jätehuollon eri toimijoiden kesken sekä lisätä positiivista tekemisen meininkiä taloyhtiön jätehuollon kokonaisuuteen.
Valtakunnallisen Hävikkiviikon aikana toteutettiin toimialueen alakouluille Ruoka ei kuulu roskikseen -kampanja, jonka tavoitteena oli kiinnittää oppilaiden huomio ruokahävikin vähentämiseen.
PHJ osallistui Suomen Kiertovoima KIVO ry:n koordinoimaan asukkaille suunnattuun valtakunnalliseen Vaarallinen jäte -kampanjaan, jonka tavoitteena oli vaarallisten jätteiden vähentäminen, tunnistaminen ja oikea lajittelu. PHJ:n vaaralliset jätteet tutuksi -neuvontakierros vieraili jokaisessa toimialueen kunnassa tavoittaen lähes 800 asukasta.
LOKKI-seinäkalenteri, joka kodin jätehuollon tietopaketti, jaettiin julkisena tiedotteena toimialueen kaikkiin koti- ja vapaa-ajan talouksiin sekä yrityksiin ja edelleen osoitteellisena jakeluna toimialueen ulkopuolella asuville kesäasukkaille. Vuoden 2019 kalenterin painosmäärä oli 140 000 kappaletta.
Vuosikalenterien kuvitukseksi on käynnissä asukkaille suunnattu kuvakisa osoitteessa kaunispäijäthäme.fi. Kuvakampanjalla kannustetaan päijäthämäläisiä arvostamaan ympäristöään ja houkutellaan heitä mukaan arjen ympäristötekoihin, kuten jätteiden parempaan lajitteluun.
Toukokuun alussa julkaistiin kotitalouksille tiedotuslehti Lokkiposti. Lehden painosmäärä oli 124 000 kappaletta ja se jaettiin julkisena tiedotteena kaikkiin toimialueen kotitalouksiin sekä osoitteellisena jakeluna toimialueen ulkopuolella asuville toimialueen kesäasukkaille.
Mediatiedotusta kohdistettiin pääasiassa paikallis- ja aluelehdistölle. Tiedotteita medialle lähetettiin noin 50 kappaletta. Mediaosumia kerättiin 256 kappaletta.
Yhtiön verkkopalvelussa phj.fi vieraili keskimäärin 19 400 eri käyttäjää kuukaudessa. Verkkopalvelussa on tarjolla sähköinen lajitteluopas, mihin pääsee myös osoitteella jätehaku.fi. Verkkopalvelun käyttö on edelleen kasvanut. Ruokajätteen vähentämiseen ja biojätteen lajitteluun kannustava sivusto osoitteessa pienennäbioberttaa.fi keräsi vuoden aikana noin 17 500 käyttäjää. Asukastiedottamista tehtiin aktiivisesti myös sosiaalisen median kanavissa Facebook, Instagram ja YouTube.
PHJ vastaanotti yhteensä 202 400 tonnia jätettä vuonna 2019. Määrä ei sisällä vastaanotettuja pilaantumattomia ylijäämämaita. Pääosa jätteistä vastaanotettiin Kujalan jätekeskuksessa, jossa jätteitä välivarastoidaan, käsitellään, hyödynnetään, siirtokuormataan ja loppusijoitetaan. Kokonaisjätemäärä oli edellisvuotta suurempi. Selvin ero oli pilaantuneiden maiden osalta; näiden määrä voi vaihdella huomattavasti rakennus- ja maaperän kunnostushankkeiden vuosivaihtelun takia.
Kaatopaikalle loppusijoitetun jätteen määrä on pudonnut mm. vuonna 2016 voimaan astuneen orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon sekä kehittyneiden hyötykäyttömahdollisuuksien myötä. Vuonna 2019 PHJ:n vastaanottamasta kokonaisjätemäärästä (ilman puhtaita maita) hyödynnettiin ennätykselliset 98 %. Energiahyötykäytön osuus oli 33 %.
| Jätteestä tuotettu energia (GWh) | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 |
| Erilliskerätystä energiajätteestä valmistettu polttoaine | 93 | 114 | 79 | 87 | 114 |
| Puujätteestä valmistettu murske | 26 | 34 | 76 | 54 | 47 |
| Risuista ja kannoista valmistettu puumurske | 7 | 8 | 10 | 16 | 6 |
| Sekajäte | 104 | 104 | 95 | 115 | 102 |
| Kaatopaikkakaasusta tuotettu energia (GWh) | 7 | 6 | 5 | 5 | 5 |
| Tuotettu energia yhteensä GWh/vuosi | 238 | 266 | 265 | 277 | 274 |
Vuoden 2019 jätteistä ja kerätystä kaatopaikkakaasusta tuotetun energian määrä vastaa noin 13 700 omakotitalon vuotuista lämmitysenergian määrää (pinta-ala 150- 200 neliötä, lämmitysenergian tarve 20 MWh/v).
Yhdyskuntajätteen osuus kokonaisjätemäärästä oli 43 %. Vastaanotettu määrä (87 000 t) väheni hieman edellisvuosiin nähden. Vuosien 2017 ja 2018 korkeammat kokonaisjätemäärät edellisvuosiin verrattuna johtuvat sekajätteestä, jota vastaanotettiin hankintalain mukaisella horisontaalisella yhteistyösopimuksella Kiertokapula Oy:ltä.
PHJ:n vastaanottaman yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste vuonna 2019 oli 98 % – materiaalihyötykäyttöön ohjattiin 31 % ja energiana hyödynnettiin 67 %.
Koko toimialueella yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste oli 99 % – materiaalihyötykäyttöön ohjattiin 46 % ja energiana hyödynnettiin 53 %. Koko toimialueen luvussa on mukana PHJ:n vastaanottaman yhdyskuntajätteen lisäksi mm. Rinki-ekopisteillä ja kiinteistöillä kerätyt tuottajavastuun alaiset pakkausjätteet ja paperi, tuottajien järjestämillä vastaanottopisteillä kerätty SER-jätteet, arvio kotikompostoidun biojätteen määrästä sekä LABIOn suoraan vastaanottamat kaupan biojätteet, jotka eivät kulje PHJ:n vastaanoton kautta. Luvusta puuttuvat ne yhdyskuntajätteet, jotka eivät kiinteistönhaltijan järjestämästä kuljetusjärjestelmästä johtuen tule käsittelyyn PHJ:lle.
Palveluiden toimivuutta seurataan ammattiautoilijoille tehtävillä asiakastyytyväisyyskyselyillä. Kujalan jätekeskuksessa asioivat ammattiautoilijat olivat hyvin tyytyväisiä palvelun tasoon. Ammattiautoilijoiden keskuudessa asiakastyytyväisyys sai vuosittain tehtävässä kyselyssä arvon 4,0. Ammattiautoilijat ovat tärkeä asiakaskohderyhmä, sillä Kujalan jätekeskuksen vaa´alla tehdään vuosittain yli 51 000 ajoneuvopunnitusta.
Kujalan jätekeskuksen Vaa´alla oli punnitustapahtumia yhteensä 51 200 kappaletta, keskimäärin 205 ajoneuvopunnitusta/työpäivä.
Jätekeskusalueella muodostuu kolmenlaisia vesiä. Kaatopaikkojen suotovedet sekä jätteiden käsittelystä syntyvät väkevät jätevedet johdetaan Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolle. Pilaantuneiden maiden käsittelykenttien ja muiden vastaavien piha-alueiden hulevedet käsitellään jätekeskuksen alueella. Nämä ns. ”laimeat vedet” laskeutetaan ja johdetaan hiekkavallin läpi maastoon. Tavanomaiset hulevedet teiltä ja kentiltä sekä pintavesiä suljetun kaatopaikan päältä johdetaan maastoon sellaisenaan.
Jäte- ja suotovesien johtamista ja laatua sekä ympäristön pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan säännöllisesti. Vuonna 2019 Kujalassa oli tarkkailupisteitä kaikkiaan 45 kpl. Pistekohtainen analyysien määrä vaihteli 10 ja 47 välillä.
Yhteensä 175 046 m³
Asukasvastinelukuina (AVL)* ilmaistuna jätevedenpuhdistamolle aiheutunut kuormitus vuonna 2019:
*Asukasvastineluku (AVL) kertoo, kuinka monen ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistä jätevesikuormitusta toiminnasta aiheutunut kuormitus vastaa.
Laskennassa käytetyt ominaiskuormitukset:
Asukasvastinelukuina (AVL)* arvioitu maastoon aiheutunut kuormitus vuonna 2019:
* Asukasvastineluku (AVL) kertoo, kuinka monen ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistä jätevesikuormitusta toiminnasta aiheutunut kuormitus vastaa.
Laskennassa käytetyt ominaiskuormitukset:
Laimeiden vesien kiintoainekuormitus 3646 kg/a ylitti luvan mukaisen raja-arvon 2275 kg/a. Muuten kuormitus oli lupamääräysten mukaista ja vastasi tavanomaista tasoa.
Heinolan suljetun Pikijärven kaatopaikan suotovedet on vuodesta 2009 lähtien johdettu jätevedenpuhdistamolle (14 601 m³ vuonna 2019). Vesientarkkailupisteitä Heinolan kaatopaikka- ja lähialueilla oli kaikkiaan 15 kpl.
Hollolassa Aikkalan suljetun kaatopaikan vedet käsitellään maasuodattimella (20 060 m³ vuonna 2019). Ylivuotoina maastoon kulkeutui tarkkailuvuoden aikana noin 3 912 m³. Tarkkailupisteitä oli 13 kpl.
Jätteenkäsittely vetää puoleensa ravintoa etsiviä eläinlajeja. Kujalan jätekeskuksessa jyrsijäkantaa pidetään kurissa noin 50 syöttiaseman avulla, joissa pidetiin myrkkyä EU-asetuksen sallimina jaksoina. Lisäksi jyrsijöitä torjuttiin kolmella sähköisellä ansalla ja kantaa seurattiin kymmenellä myrkyttömällä kontrolliasemalla.
Lokkilaskentaa on tehty säännöllisesti samalla menetelmällä vuodesta 1997 lähtien. Lokkien esiintyminen Kujalassa on suoraan verrannollinen saatavilla olevan ravinnon määrään. Lokit ruokailivat LATE-lajittelulaitoksen orgaanista jätettä sisältävissä rejektikasoissa (polttokapasiteetin täyttyminen ja toimitusvaikeudet jatkokäsittelyyn aiheuttavat rejektien poikkeuksellista välivarastointia kentillä) ja kompostointilaitoksen ulkopuolella olevilla jätekasoilla sekä toisinaan myös SRF-polttoainekasoilla.
Varislintuja on laskettu Kujalan jätekeskuksessa vuodesta 2010/2011 lähtien. Runsaslukuisin varislintu Kujalan jätekeskuksessa on naakka. Vuonna 2019 naakkoja oli hieman edellisvuotta vähemmän leudon talven takia. Naakat ruokailevat lokkien tapaan kompostointilaitoksen ja LATEn jätekasoilla.
Harmaalokit ja naakat Kujalan jätekeskuksessa havaintokeskiarvot vuosina 2011-2019
Kaatopaikkakaasua on kerätty talteen Kujalassa vuodesta 2002 lähtien. Kaasunkeräyksellä vähennetään paitsi kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään myös lähiympäristöön kohdistuvia hajuhaittoja.
Suljetulta kaatopaikalta talteen kerätty kaasu ohjataan biokaasupumppaamoon. Suurin osa kaasusta myydään Lahti Energia Oy:lle, joka tuottaa siitä lämpöä ja höyryä lähistöllä sijaitsevan Hartwallin virvoitusjuomatehtaan tarpeisiin. Osa kaasusta johdetaan Kujalan jätekeskuksen mikroturbiinilaitokseen, jossa siitä tuotetaan sähköä ja lämpöä Kujalan toimiston ja laitosten tarpeisiin.
Vuonna 2019 hajuseurantaa teki päivittäin 7 taloutta 0 – 3,5 km etäisyydellä Kujalan jätekeskuksesta. Seuranta kattaa jätekeskusalueen kolme pääasiallista hajun lähdettä. Hajupäiväksi katsottiin päivä, jolloin yksikin tarkkailijoista havaitsi jätekeskuksen aiheuttamaa hajua. Kokonaisuudessaan hajupäiviä kirjattiin edellisvuosia selvästi vähemmän, yhteensä 59 kpl. Yli puolet (64 %) hajupäivistä raportoitiin aiheutuneen kaatopaikalta. Biojätteen käsittelyn osuudeksi arvioitiin 19 %. Gasumin raakakaasun puhdistuslaitos liitettiin hajutarkkailuun syyskuusta 2017 lähtien; vuonna 2019 kukaan ei havainnut Gasumin aiheuttaneen hajuja. Lopuissa (17 %) hajun aiheuttajaa ei osattu arvioida.
Vuonna 2017 Kujalassa otettiin käyttöön Enwin TOM -hajumallinnusjärjestelmä. Järjestelmän avulla seurataan hajujen reaaliaikaista leviämistä ympäristöön karttapohjalla. Mallinnus perustuu mitattuihin tai arvioituihin hajupäästöihin sekä jätekeskuksen alueella todennettuun säädataan (tuulen suunta ja nopeus sekä ilmanpaine ja lämpötila). Myös hajuseurannan tulokset sekä muut hajuhavainnot raportoidaan ja käsitellään järjestelmässä. Havainnoista voi ilmoittaa mm. PHJ:n verkkosivuilla olevan linkin kautta.
EnWinTOM- hajumallinnusjärjestelmän tietojen perusteella saadaan myös laskettua, millaisella alueella Kujalan jätekeskus aiheutti vuoden aikana hajukynnyksen (yli 1 OU/m3) ylittävää hajua ja kuinka monta % vuoden tunneista haju ylitti hajukynnyksen. Esimerkkinä vuoden 2018 hajujen esiintymismalli.
Suljettu kaatopaikka-alue koostuu kahdesta erillisestä kaatopaikasta. Sulkemistyön alla olevassa itäpäässä (16 ha) jätteen vastaanotto alkoi 1990-luvulla ja päättyi vuonna 2007.
Lahden kaupungin hallinnoima länsipää (8 ha) toimi jätteen loppusijoitusalueena 1950-luvun alusta 1990-luvun alkuun. Sulkemistyöt saatettiin loppuun vuonna 1998. Painumisen vuoksi länsipäässä on tehty jälkihoitotyönä saneerausta 2010-luvulla.
Vuonna 2018 länsipään saneerausta jatkettiin vaiheittain; muotoilutäyttöjä ja pintarakenteen tiivistyskerrosta tehtiin noin 2 ha alueelle ja kuivatuskerrosta noin 1,5 ha alueelle. Rakenteisiin käytettiin lievästi pilaantuneita maita, ylijäämämaita ja pysyviä jätteitä yhteensä 106 000 tonnia.
Yhtiön toimipaikoissa käytetään kokonaan uusiutuvaa energiaa. PHJ kilpailutti sähkön hankinnan vuonna 2019 ja ostaa jatkossa vain uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Uusiutuvan energian käytöllä yhtiö haluaa edistää positiivisia ilmastovaikutuksia ja pienentää omaa hiilijalanjälkeään, mutta myös tukea uusiutuvan energian teknologioiden kehittämistä.
Kujalan jätekeskuksen energia- ja puujätteiden murskauslaitoksen (MURRE) sekä nestemäisten jätteiden käsittelyyn tarkoitetun laitoksen (OILI) katoille asennettiin aurinkovoimalat lokakuussa 2017. Aurinkovoimalat tuottavat uusiutuvaa energiaa 70 000 kWh vuodessa. Hiilidioksidipäästöissä mitattuna tämä tarkoittaa vuosittain noin 17 700 kg päästövähenemää. Alueelle sijoittuneet suuret lintumäärät eivät ole vaikuttaneet aurinkovoimaloiden tuotantoon merkittävästi. Aurinkovoimaloiden toiminnallisuuksia tullaan seuraamaan myös jatkossa tiiviisti, sillä käytännön kokemusten myötä voidaan paremmin todentaa kattopinta-aloja hyödyntävien aurinkovoimaloiden todellinen potentiaali Kujalan jätekeskuksen kaltaisessa toimintaympäristössä.
Lue lisää Kujalan jätekeskuksen toiminnoista.
PHJ tuottaa ylläpitopalvelun Lahden kaupungin vastuulla oleville maan- ja lumenvastaanottoalueille. PHJ:n hoidossa ovat maanvastaanottoalueet Rälssi ja Miekka sekä lumenvastaanottoalueet Rälssi, Vanhatie, Hakapelto ja Turrantie. Rälssiin saatiin uusi ympäristölupa 1.6.2018 ja kaavatyö alueen laajentamisesta käynnistyi.
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy vastaa kuntien puolesta myös Hollolan, Heinolan ja Asikkalan maanvastaanottoalueiden hoidosta. Nämä maanvastaanottoalueet sijaitsevat jäteasemien yhteydessä. Kujalan jätekeskuksessa ylijäämämaita otetaan vastaan tarpeen mukaan.
| 2019 | 2018 | 2017 | |
| Rälssin maanvastaanottoalue | 246 600 tn | 194 000 tn | 385 400 tn |
| Miekan maanvastaanottoalue | 10 300 t | 20 500 t | 87 400 t |
| Asikkalan maanvastaanottoalue | 2 400 t | 700 t | 2 000 t |
| Heinolan maanvastaanottoalue | 9500 t | 23 000 t | 5 600 t |
| Hollolan maanvastaanottoalue | 2200 t | 2 700 t | 1 900 t |
| Hakapelto, Rälssi ja Vanhatie lumen vastaanotto | 359 300 m3 | 170 000 m3 | 109 000 m3 |
PHJ ja Päijät-Hämeen jätelautakunta tekevät vahvaa yhteistyötä seudun jätehuollon kehittämiseksi. Säännöllisillä kuukausittain pidettävillä yhteistyöpalavereilla varmistetaan jätehuollon toimivuus ja tasavertainen kohtelu alueen kaikille asukkaille. PHJ:n vastuuhenkilöt osallistuvat lisäksi tarpeen mukaan asiantuntijoina lautakunnan kokouksiin.
Yhteydenpito Lahden kaupungin konsernihallintoon on tiivistä. Konsernihallinnon nimetyt yhteyshenkilöt saavat tiedoksi yhtiön hallituksen asialistat ja kokousten jälkeen pöytäkirjat. Yhtiön toiminnasta raportoidaan myös erikseen kaupungin konserni- ja tilajaostolle.
PHJ:n toimihenkilöt osallistuvat valtakunnallisen Suomen Kiertovoima ry:n KIVO toimintaan talous- ja hallintojaoksessa, koulutusjaoksessa, viestintäjaoksessa, kehitysjaoksessa ja jätelaitosten toimintajärjestelmiin liittyvässä yhteistyöryhmässä.
Päijät-Hämeen Jätehuollon toimialueella käynnistettiin jätehuollon palvelutason määrittely yhdessä toimialueen kuntien, asukkaiden sekä asumisen jätehuollon palvelutehtäviä tuottavan Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n ja toimialueen jätehuoltoviranomaisen Päijät-Hämeen jätelautakunnan kanssa. Määrittelytyössä kuullaan myös muiden jätehuollon toimijoiden näkemyksiä. Jätehuollon palvelutaso on yhteinen tahtotila siitä, miten asumisen jätehuoltoa hoidetaan alueella tulevien vuosien aikana ja siitä, miten varmistetaan jätemaksujen kohtuullisuus huomioiden lainsäädännön asettamat velvoitteet ja tavoitteet. Palvelutason määrittelytyö jatkuu vuonna 2020.
Päijät-Hämeen maakuntahallitus myönsi 3.12.2019 Wellamon maakuntajuhlassa PHJ:lle Päijät-Häme-mitalin numero 53. Palkinnon perusteluna oli PHJ:n pitkäjänteinen ja edistyksellinen työ ympäristön ja maakunnallisen jätehuollon kehittämisen hyväksi.
Yhtiö ja päijäthämäläinen kiertotaloutta edistävä jätehuoltojärjestelmän malli sekä mekaaninen lajittelulaitos kiinnostivat alan toimijoita eri puolilta maailmaa. Kujalassa kävikin jälleen vierailijoita useista eri maista. Vierailijat olivat esimerkiksi toimittajia, tutkijoita, opiskelijoita ja valtionhallinnon edustajia.
PHJ on mukana kansainvälisessä Päijät-Hämeen Liiton ja LAMKin vetämässä BIOREGIO-hankkeessa. Hankkeessa valmistellaan mm. Päijät-Hämeen alueellinen toimintasuunnitelma biokiertotalouden kehittämiseksi. Hankkeen puitteissa on koottu alueellinen Kiertotalousryhmä, jossa on toimijoita sekä kunnista, yrityksistä ja koulutusorganisaatiosta. PHJ:n toimitusjohtaja on osallistunut ryhmän toimintaan.
Yhtiön liikevaihto oli 18,4 milj. euroa, joka oli noin 1,8 % enemmän kuin edellisvuonna. Liikevaihdosta jätteen vastaanottotoimintojen osuus oli 11,6 milj. euroa, noin 1,1 % edellisvuotta pienempi ja ulosmyynnin ja palveluiden liikevaihto oli 6,8 milj. euroa, kasvua noin 7,2 % edellisvuodesta.
| Talouden tunnusluvut | 2019 | 2018 | 2017 |
| Kokonaisliikevaihto €/asukas | 92 | 90 | 84 |
| Ostettujen palveluiden osuus liikevaihdosta % | 54 | 62 | 61 |
| Henkilöstökulut liikevaihdosta % | 16 | 14 | 15 |
| Jäteveron osuus liikevaihdosta % | 1 | 2 | 4 |
| Poistojen osuus liikevaihdosta % | 12 | 13 | 10 |
Hankintalain ja jätelain mukaisesti yhtiön liikevaihdosta korkeintaan 10 % voi tulla muusta kuin lakisääteisestä toiminnasta 31.12.2029 asti. Tämän jälkeen muun toiminnan osuus saa olla korkeintaan 5 % liikevaihdosta. Vuonna 2019 pääosa yhtiön toiminnan tuotoista saatiin lakisääteisten palvelujen tuottamisesta, noin 18,1 milj. euroa (92,7 % tuotoista). Muun toiminnan tuotot olivat noin 1,4 milj. euroa (7,3 % tuotoista).
| Lakisääteisen / markkinaehtoisen toiminnan tuotot 1 000 euroa | 2019 | 2018 | 2017 | |||
| Yhteensä | 19 497 | 100,0 % | 18 939 | 100,0 % | 17 783 | 100,0 % |
| Lakisääteisen toiminnan tuotot | 18 078 | 92,7 % | 17 787 | 93,9 % | 16 055 | 90,3 % |
| Markkinaehtoisen toiminnan tuotot | 1 419 | 7,3 % | 1 152 | 6,1 % | 1 727 | 9,7 % |
Julkisoikeudellisella kunnan jätemaksulla tulee kattaa sekä kunnalle että kunnan omistamalle yhtiölle, kuten PHJ:lle, kunnan lakisääteisestä jätehuollon järjestämistehtävästä aiheutuvat kustannukset. Jätemaksun perusteista määrätään Päijät-Hämeen jätelautakunnan hyväksymässä jätetaksassa. Jätelain 79 § 3 momentin mukaiset jätemaksun kertymää sekä kertymän käyttöä koskevat tiedot on koottu oheisiin kaavioihin.
Kertymä vuonna 2019 oli 10,607 milj. euroa. Palvelumaksukertymä sisältää lavapalvelu- ja hallintomaksukertymän. Suurin osa kertymästä, 75 %, käytetään jätteen käsittelyyn.
Ekomaksupalveluiden tuotot vuonna 2019 olivat yhteensä 4,333 milj. euroa. Tästä ekomaksukertymän osuus oli 2,911 milj. euroa ja jätemaksukertymän osuus 0,904 milj. euroa. Ekomaksupalveluiden kulut vuonna 2019 olivat yhteensä 4,487 milj. euroa. 64,0 % kuluista käytettiin jäteasemapalveluihin. Toimialueella on seitsemän palvelevaa jäteasemaa, jotka ovat yhtiön asukkaille suunnattujen palvelujen lippulaiva ja jotka ottavat vastaan joka sortin jätettä kuntarajoista riippumatta.
Tutustu: Tilinpäätös ja toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2019.