Vuosi 2018 oli PHJ:n 25-vuotisjuhlavuosi. Yhtiö on perustettu 18.6.1993. Jätehuolto on muuttunut tuosta perustamisajankohdasta täysin. Silloisen jätekeskuksen (kaatopaikka) portista sisään tulleesta jätteestä hyödynnettiin alle 20 %, nyt hyödynnetään yli 95 %. Juhlimme saavutuksia työn merkeissä asiakkaidemme kanssa 13.6. Kujalassa. Päivän aikana Kujalassa vieraili noin 850 henkeä, kun keskimääräinen asiakasmäärä on normaalisti n. 300 henkeä/päivä. Kiitos kaikille kävijöille hyvästä tunnelmasta ja PHJ:n henkilökunnalle, joka venyi äärimmilleen suuren kävijä- ja jätemäärän vuoksi.
Vuosi 2018 ei ollut kuitenkaan yhtä juhlaa, vaan kohtasimme myös vastoinkäymisiä. Heti tammikuussa oli tulipalo lajittelulaitos LATEn ja murskauslaitos MURREn välisellä kuljettimella. Tuotanto jouduttiin keskeyttämään ja saatiin vaiheittain käyntiin maaliskuun aikana. Heinäkuun lopulla uusi tulipalo sulki murskauslaitos MURREn koko loppuvuodeksi. Jätteen vastaanotto kuitenkin jatkui normaalisti, koska saimme nopeasti järjestettyä korvaavan käsittelyn. Olemme nyt lisänneet merkittävästi palontorjuntalaitteistoja mm. tunnistimia ja kohdesammutusta sekä tehostaneet ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Siihen liittyen esitänkin jokaiselle asukkaalle vakavan haasteen eli ei metallia eikä paristoja, pienakkuja ja muuta vaarallista jätettä energia- ja sekajätteeseen. Kaikki sattuneet tulipalot ovat ilmeisimmin aiheutuneet metallin kiertymisestä väärään paikkaan ja hankauksesta johtuvasta kuumenemisesta. Lisäksi varsinkin litiumakut ja -paristot voivat aiheuttaa tulipaloja. Tulipaloriskin ehkäisemiseksi muista jo kotona teipata paristojen ja akkujen virtanavat samalla, kun irrotat ne sähkölaitteesta. Siis TEIPPAA NAPASI.
Syksyllä 2018 julkistettiin uusi huolestuttava raportti ilmastonmuutoksen etenemisestä. PHJ ja koko jäteala on tehnyt merkittävää ilmastotyötä kaatopaikkoja sulkemalla, kaatopaikkakaasujen talteenotolla ja lisätessään jätteen hyödyntämistä. Jätteen energiakäytöllä on mm. korvattu merkittävästi fossiilisia polttoaineita. On laskettu, että jätehuoltosektori on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään lähes 60 % verrattuna 1990-luvun tasoon. Paljon on vielä tehtävissä. mm. materiaalikierrätyksen lisäämisessä ja kuljetusten päästöjen vähentämisessä. Tässä tarvitaan kuitenkin monen sektorin yhteistyötä ja myös poliittisia päätöksiä. PHJ on tehnyt omalta osaltaan sitoumuksia materiaalikierrätyksen lisäämiseksi, energiaomavaraisuuden lisäämiseksi ja kestävien elintapojen lisäämiseksi. Katso PHJ:n sitoumukset ja tee sinäkin oma sitoumuksesi osoitteessa sitoumus2050.fi !
Henkilökohtaisesti vuosi 2018 oli merkittävä vuosi, sillä keväällä 23.5.2018 Päijät-Hämeen käräjäoikeus totesi, että kaikki syytteet törkeästä veropetoksesta hylätään minua ja toista PHJ:n työntekijää kohtaan. Päätöksestä ei valitettu eli se on lainvoimainen. Kyseessähän oli tullin/verohallinnon loppuvuodesta 2016 nostama syytös siitä, että olisimme tahallisesti ja törkeästi jättäneet jäteveron maksamatta Kujalan suljetun kaatopaikan rakenteisiin vastaanotetusta jätelasista. PHJ oli hyödyntänyt lasia ympäristöluvan mukaisesti saneeraustyömaalla salaojakerroksessa soran korvaajana. Vuoden 2010 jäteveron muutoksessa käsityksemme mukaan päätettiin, että lasi on verollista vain kaatopaikalle loppusijoitettaessa tai käytettäessä sulkemisen rakenteissa ei enää jälkihoitovaiheessa. Jälkihoitovaiheessa on kyse normaalista maanrakennuksesta. Kyseinen kaatopaikka on viranomaisten päätöksellä todettu suljetuksi ja sulkemisrakenteet tehdyiksi jo 1990-luvun alussa. Koska kaatopaikka oli kuitenkin vuosien aikana painunut niin, että siitä aiheutui vesiongelmia, aloitimme saneerauksen 2010-luvun alussa. Käräjäoikeus totesi, että meillä oli kaikki edellytykset uskoa, että lasi on saneeraustyömaalla verotonta ja siksi kaikki syytteet hylättiin. Asia ei ole kuitenkaan vielä päätöksessä, koska lain tulkintaa koskeva oikeuskäsittely on kesken Helsingin hallinto-oikeudessa.
Toinen henkilökohtaisesti merkittävä asia oli, että ilmoitin kesällä 2018 yhtiön hallitukselle, että siirryn eläkkeelle toimitusjohtajan tehtävästä vuoden 2019 aikana. Nyt on vuoro nuorempien jatkaa! Tässä onkin hyvä tilaisuus nyt kiittää kaikkia yhtiön toimintaan näiden 25 vuoden aikana vaikuttaneita henkilöitä. Minulla on ollut onni saada ympärilleni osaavia ja innostuneita ihmisiä, joiden kanssa yhteistyössä olemme kehittäneet jätehuoltoa Päijät-Hämeessä. Lämmin Kiitos teille kaikille!
Tuula Honkanen
toimitusjohtaja
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy (PHJ) on vuonna 1993 perustettu 10 kunnan omistama osakeyhtiö, joka hoitaa osakaskunnissa syntyvien yhdyskuntajätteiden vastaanotto-, käsittely- ja hyödyntämistehtävät sekä jätehuollon kehittämis- ja neuvontatehtävät. Yhtiö tarjoaa jätteiden käsittelypalveluita myös elinkeinoelämälle hankintalain sidosyksikköaseman sallimissa puitteissa.
PHJ:n osakaskuntia ovat Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä. Suurin omistaja on 58,6 %:n osuudella Lahden kaupunki ja yhtiö kuuluu tytäryhtiönä Lahden kaupunkikonserniin. PHJ vastaa yhteistyö- ja osakassopimuksen mukaisesti, että sen toimialueelle suunnitellaan ja toteutetaan taloudellinen, tehokas ja tasapuolinen jätehuoltojärjestelmä.
Jätteenkäsittelytoiminnot on keskitetty Lahteen, Kujalan jätekeskukseen, joka on yhtiön ainoa jätteenkäsittelypaikka. Jätteitä vastaanotetaan myös muissa kunnissa sijaitsevilla jäteasemilla, vaarallisten jätteiden keräyskontteihin sekä kiertävin keräyksin. Toimialueella on pääosin käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä. Muutamissa kunnissa tai kunnanosissa on yhtiön kilpailuttama kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Yhtiö ei kuljeta jätteitä, vaan kuljetuksista vastaavat yksityiset kuljetusyritykset.
Lisätietoja yhtiöstä phj.fi
| Tärkeitä tunnuslukuja | 2018 | 2017 | 2016 |
| Toimialueen asukasluku | 201 720 | 202 318 | 202 688 |
| Liikevaihto 1000 € | 18 083 | 16 956 | 15 722 |
| Taseen loppusumma 1000 € | 28 873 | 29 596 | 30 139 |
| Tilikauden voitto/-tappio, 1000 € | -14 | -353 | 607 |
| Liikevoitto /- tappio % | 0,3 | -2,1 | 3,9 |
| Omavaraisuusaste % | 12,7 | 13,3 | 15,3 |
| Henkilöstön määrä, kpl 31.12. | 40 | 42 | 40 |
| Vastaanotettu kokonaisjätemäärä (ei puhtaat maat), tonnia | 180 722 | 178 934 | 203 825 |
| Hyödynnetty vastaanotetusta kokonaisjätemäärästä (ei puhtaat maat) % | 97 | 94 | 92 |
Yhtiön henkilöstömäärä oli vuoden 2018 lopussa 40 henkilöä, joista määräaikaisia oli 4 henkilöä. Henkilöstöstä miehiä oli 55 % ja naisia 45 %.
Toimintaorganisaatiota uudistettiin 1.1.2018 alkaen niin, että päätoiminnot ovat tuotanto, maa- ja kiviainespalvelut ja asukaspalvelut. Toimintaorganisaation uudistamista tuettiin sisäisellä vuorovaikutustaitojen ja ryhmätoiminnan koulutuksella. Yhtiön johtoryhmä, esimiehet ja asiantuntijat osallistuivat vuorovaikutuskoulutukseen jo vuoden 2017 aikana ja muu henkilöstö kevään 2018 aikana. Kaikki saivat palautetta omista vuorovaikutustaidoistaan ja tekivät henkilökohtaisen kehityssuunnitelman. Koko henkilöstö kokoontui yhteiseen vuorovaikutuspäivään maaliskuussa 2018.
Alkuvuodesta 2018 palkattiin uusi henkilö konepalveluiden esimieheksi tuotantoon. Hänen tehtäväkuvansa muuttui kesällä 2018 tuotannon esimieheksi. Vuoden 2019 budjetoinnin yhteydessä tehtiin ratkaisuja henkilöresurssin lisäyksestä niin, että päätettiin palkata laitoksiin kaksi laitosmiestä omiksi työntekijöiksi ja lisätä laitoksille kolmas laitosmies/kunnossapitoasentaja. Lisäksi päätettiin palkata taloushallintoon controller ja asukaspalveluihin yksi palveluneuvoja lisää. Uudet työntekijät aloittivat vuoden 2019 alkupuolella.
Vuoden aikana PHJ tarjosi työharjoittelupaikkoja ja opinnäytetöitä alan opiskelijoille ja palkkasi koululaisia kesätöihin jätekeskuksen piha-alueiden kunnossapitoon. Opinnäytetöitä valmistui PHJ:n ohjauksessa neljä kappaletta. Lisäksi yhdessä opinnäytetyössä PHJ oli kohdeyrityksenä. Pääosa opinnäytetöistä liittyy kohdassa 4 kuvattuihin kehityshankkeisiin. Em. opinnäytetyöt on mainittuna alla:
Yhtiö tuki työntekijöiden liikunta- ja kulttuuriharrastusta tarjoamalla henkilökohtaiseen käyttöön liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Lisäksi Kujalan jätekeskuksessa kävi hieroja noin joka toinen viikko antamassa halukkaille hierontaa, FST-venyttelyä, Neurosonic- tai Body Control-hoitoa. Vuosittaisena työhyvinvoinnin päivänä vierailtiin eduskuntatalossa ja luonnontieteellisessä museossa. Vuosittaisen työtyytyväisyyskyselyn tulos oli 3,59 (asteikko 1-5), mikä hieman laski edellisvuodesta.
Henkilöstön koulutuspäiviä kertyi keskimäärin 5 päivää/htv. Kuluja koulutuksesta aiheutui 1 013 €/htv. Vuoden lopussa henkilökunnasta 19 % oli ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, 42 % ammattikorkeakoulu- tai opistotutkinnon suorittaneita ja 39 % perusasteen suorittaneita.
Tapaturmapoissaoloja ei ollut. Yhtäjaksoisesti alle 3 kk:n sairauspoissaoloja kertyi 4,1 päivää/htv. Työsuojelun ja turvallisuuden tasoa ylläpidettiin ja seurattiin säännönmukaisin menettelyin. Pisteytysmenettely, ns. ”turvallisuusindeksi” antoi vuonna 2018 tulokseksi 95,2 % (tavoite 100 %).
Riskinarviointeja tehtiin eri toiminnoille suunnitelman mukaan. Lisäksi henkilöstöä kannustetaan havainnoimaan turvallisuutta päivittäisessä työssään. Havainnot käsitellään yhteisesti ja ne kuuluvat myös palkitsemisjärjestelmän piiriin. Vuonna 2018 turvallisuushavaintoja tehtiin ja käsiteltiin yhteensä 30 kpl (tavoitteena vähintään 50 kpl).
Työsuojelukierros tehtiin Kujalan jätekeskuksessa, maanvastaanottoalueilla, vaarallisten jätteiden keräyskonteilla sekä Asikkalan, Heinolan, Hollolan ja Orimattilan jäteasemilla. Työsuojelukierroksella tarkasteltiin turvallisuushavaintoja ja muita työturvallisuuteen liittyviä palautteita, riskinarvioinnissa, turvallisuusindekseissä, työsuojelutarkastuksissa, auditoinneissa ja edellisellä työsuojelukierroksella havaittuja poikkeamia sekä korjaavien toimenpiteiden toteutumista. Lisäksi haastateltiin henkilöstöä. Kierroksella todettiin, että turvallisuusasiat olivat hyvällä tasolla.
Turvallisuussuunnitelma, työsuojelun toimintaohjelma ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitettiin.
| Henkilöstötunnuslukuja | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | |
| Henkilötyövuosia | htv | 42,7 | 40 | 36,5 | 36,3 | 37 |
| Naisten osuus | % | 45 | 45 | 45 | 46 | 42 |
| Miesten osuus | % | 55 | 55 | 55 | 54 | 58 |
| Henkilöstön keski-ikä | vuotta | 46,4 | 44,9 | 44 | 45,2 | 44,8 |
| Koulutuspäivä | pv/htv | 5 | 3 | 2 | 3 | 5 |
| Virkistys- ja harrastetoiminnan kulut | €/htv | 372 | 416 | 334 | 381 | 366 |
| Työterveyshuollon kustannukset | €/htv | 136 | 197 | 300 | 139 | 202 |
| Henkilöstötyytyväisyys, kyselyn keskiarvo | asteikko 1-5 | 3,6 | 4,2 | 4,1 | 4,2 | 4,3 |
| Turvallisuusindeksi, ka | % | 95,2 | 91,9 | 96,7 | 98 | 97,2 |
| Tapaturmapoissaolot | pv / htv | 0 | 0,2 | 0 | 0 | 0,3 |
| Sairauspoissaolot | pv / htv | 4,1 | 5,2 | 2,6 | 6,6 | 3,4 |
Sisäisen viestinnän tärkeä kanava on kerran kuukaudessa henkilökunnan kokoava PHJ-palaveri. PHJ-palaveri on tiedotus- ja keskustelutilaisuus, missä käsitellään yhtiön ajankohtaisia asioita.
Henkilöstö osallistui myös omaan työtehtäväänsä liittyviin, säännöllisesti kokoontuviin toimintokohtaisiin ryhmiin, jotka päättävät vuosittain konkreettisista toimenpiteistä yhtiön päämäärien saavuttamiseksi. Henkilöstöfoorumi käsitteli henkilökunnan ajatuksia ja toiveita yhtiön johdon suuntaan ja päinvastoin.
Yhtiön hallitus kokoontui 10 kertaa. Hallituksen jäsenistä kolme vaihtui yhtiökokouksessa 26.4.2018. Myös yhtiön hallituksen puheenjohtaja vaihtui kevään 2018 yhtiökokouksessa. Kahdeksan vuotta hallituksen puheenjohtajana toiminut Jussi Lanu vaihtui Heikki Moilaseen.
Hallituksen jäsenet 1.1.2018 – 26.4.2018
Hallituksen jäsenet 26.4.2018 – 31.12.2018
Yllä kuvassa yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja elokuussa 2018
Yhtiön vanha ja uusi hallitus sekä muita läheisiä henkilöitä kokoontuivat yhtiön 25-vuotisjuhlien merkeissä lounastapaamiseen 18.6.2018. Yllä kuvassa vasemmalta yhtiön hallituksen nykyinen puheenjohtaja Heikki Moilanen, edellinen puheenjohtaja Jussi Lanu ja yhtiön perustamisesta seuraavat 17 vuotta puheenjohtajana toiminut Timo Ahonen.
PHJ:n toimintoja hoitavat urakoitsijat ovat tärkeässä roolissa osaamisen laadun ja palvelujen toimivuuden varmistamisessa. Urakoitsijoiden henkilökunta osallistui yhtiön toimintokohtaisten ryhmien ja käsittelytoiminnan palavereihin. Urakoitsijat tekevät kilpailutettuina mm. kaatopaikan, lajittelulaitoksen ja murskauslaitoksen konetöitä sekä jätteiden sisäisiä ja ulkoisia kuljetuksia. Urakointiyhtiöiden henkilökuntaa perehdytettiin ja urakoitsijoiden toiminta sisältyi PHJ:n sisäiseen ja ulkoiseen auditointiin. Kujalassa alivuokralaisina toimivien muiden yritysten kanssa jatkettiin säännöllisiä tapaamisia alueella toimimisen käytänteiden sujuvuuden varmistamiseksi.
Yhtiön hallitus hyväksyi strategian vuoteen 2020 loppuvuodesta 2010. Toimintaympäristön muutoksia seurataan aktiivisesti ja strategiaa tarkistetaan säännöllisesti.
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n tehtävänä on hoitaa jätehuoltoa omistajakuntien puolesta mahdollisimman laajasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Lakisääteistä toimintaa tuetaan markkinaehtoisella toiminnalla.
PHJ on arvostettu ja merkittävin yhdyskuntajätehuollon palveluiden tarjoaja Päijät-Hämeessä.
Pääosa jätteenkäsittelyn kuluista katetaan jätteistä jalostettujen tuotteiden myyntituloilla.
PHJ on avoin, tasapuolinen ja vastuullinen yritys.
Toiminnalliset ryhmät päättävät vuosittain konkreettisista toimenpiteistä päämäärien saavuttamiseksi.
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n tehtävänä on hoitaa jätehuoltoa omistajakuntien puolesta mahdollisimman laajasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Lakisääteistä toimintaa tuetaan markkinaehtoisella toiminnalla.
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n hallitus 23.6.2010, tarkistus 10.4.2015, ei muutoksia.
Strategian ja toimintapolitiikan uudistus käynnistyy vuonna 2019.
Yhtiön toimintajärjestelmä koostuu ISO 9001:2015 standardin mukaisesta laatujärjestelmästä, ISO 14001:2015 standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä sekä OHSAS 18001:2007 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmästä (TTT). PHJ on integroinut järjestelmät yhdeksi toimintajärjestelmäksi, jonka on sertifioinut akkreditoitu sertifiointiyritys SGS Fimko Ltd.
Yhtiön strategia ja toimintapolitiikka ohjaavat merkittävien laatu- ja ympäristö- sekä työterveys- ja turvallisuusnäkökohtien tunnistamista ja tavoitteiden asettamista. Päämäärien ja tavoitteiden pohjalta laaditaan eriasteiset pitkän ja lyhyen tähtäimen suunnitelmat. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti sekä palautteiden että tarkkailu- ja mittaustulosten perusteella.
Yhtiö on Lahden kaupungin tytäryhteisö. Lahden kaupungin omistusosuus on 58,6 %.
Osakkeiden määrä/ %-osuus 31.12.2018
Yhteensä 268 kpl / 100 %
Yksi ääni/osake. Yhtiön osakkeita rasittavat yhtiöjärjestyksen mukaiset suostumus- ja lunastuslausekkeet.
Kujalan jätekeskuksessa saneerattiin vuoden 2018 aikana mittava määrä elinkaarensa loppupäähän tulleita monimetalli- ja suurpainenatriumvalaisimia nykyaikaisiksi LED-valaisimiksi. Osana tätä saneerausta uudistettiin myös valaisimien ohjausjärjestelmä. Valaisinsaneeraus oli konkreettinen jatkumo vuosina 2015-2017 käynnissä olleille Kuenergi- ja YTE Yritysvetoinen terminaali -energiahankkeille, joissa selvitettiin niitä mahdollisuuksia Kujalan jätekeskuksen energiatehokkuuden parantamiseksi.
Toteutetun saneerauksen myötä jätekeskuksen energiatehokkuus paraneekin huomattavasti, sillä jatkossa energiankulutus on vain viidesosan siitä, mitä se vanhoilla valaisimilla oli. Toteutuneella saneerauksella saavutetaan energiasäästön lisäksi muitakin hyötyjä, sillä saneerauksen myötä alueen valosaasteen määrä toiminta-aikojen ulkopuolella vähenee merkittävästi. Hankkeen kustannukset olivat 403 102 euroa, joista Business Finlandin myöntämän energiatuen osuus on 74 200 euroa.
PHJ ja Lahti Energia Oy ovat vuoden 2018 aikana jatkaneet yhteistarkastelua, jonka tavoitteena on ollut mahdollistaa kahden suuremman kokoluokan aurinkovoimalan rakentaminen Kujalan jätekeskuksen käytöstä poistetun kaatopaikan päälle. Voimaloiden rakentamisen on määrä perustua kahteen erilaiseen aurinkovoimalaratkaisuun:
Voimaloiden tavoitteena on kestävän sähköntuotannon lisäksi tuottaa tutkimustuloksia siitä, millä tavoin ja millä teknologialla suljetun kaatopaikan aurinkovoimalat tulisi Suomen ilmasto-olosuhteissa rakentaa. Voimaloiden rakentamiselle myönnettiin vuonna 2018 Työ- ja elinkeinoministeriön korotettua energiatukea ja niiden hankinta on määrä kilpailuttaa vuoden 2019 alkupuoliskolla. Päätöksiä voimaloiden rakentamisesta ei ole vielä tehty.
Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy selvitti vuonna 2018 yhteistyössä PHJ:n kanssa biojätteen kierrättämisen nykytilaa Päijät-Hämeessä. Selvitys oli osa laajempaa Kiertoliike-hanketta ja sen tavoitteena oli kartoittaa niitä mahdollisuuksia, joilla biojätteiden vapaaehtoista erilliskeräystä ja kierrätystä voitaisiin edistää pientaloasujien keskuudessa. Kierrätyksen edistämistä vapaaehtoisuuteen perustuen voidaan pitää Päijät-Hämeen alueella tärkeänä, sillä jätehuoltomääräyksissä ei tällä hetkellä edellytetä biojätteen erilliskeräystä alle kymmenen huoneiston kiinteistöistä. Tästä seurauksena huomattava määrä pienkiinteistöjen biojätteitä päätyy edelleen sekajätteiden joukkoon.
Hankkeessa tehdyn kyselytutkimuksen perusteella asukkaiden kiinnostus biojätteiden kierrätystä kohtaan on suurta. Suuresta kiinnostuksesta huolimatta kierrätys ei kuitenkaan toteudu käytännössä. Laaja-alaisemman kierrätyksen esteenä voidaan nähdä biojätteiden vähäiset syntymäärät, sillä jätelajiketta muodostuu viikossa vain noin 4 litraa per henkilö. Biojätteiden ominaisuuksien takia jätelajike tulee kuitenkin tyhjentää jätehuoltomääräysten mukaan 2 viikon välein. Vähäinen jätemäärä yhdistettynä tiheään tyhjennyssykliin aiheuttaa nykyisillä erilliskeräysmenetelmillä poikkeuksetta tilanteen, jossa biojätteiden lajittelu ja erilliskeräys korottaa jätehuoltojärjestelmän kokonaiskustannuksia. Nykyiset erilliskeräysjärjestelmät eivät täten palkitse riittävästi pientaloasujia, jotta vapaaehtoinen biojätteiden erilliskeräys yleistyisi merkittävästi.
PHJ haluaa vastata asukkaiden toiveisiin ja ratkaista biojätteiden erilliskeräykseen liittyvät haasteet. Tästä syystä yhtiö on päättänyt jatkaa biojätteiden kierrätykseen liittyvää kehitystyötä myös vuonna 2019.
PHJ suoritti vuonna 2018 SRF- ja kierrätyspuumurskeiden jatkojalostustarkasteluun liittyviä koepelletöintejä. Hankkeen tarkoituksena oli saavuttaa konkreettisia kokemuksia materiaalien pelletöintisoveltuvuuteen liittyen. Tarkastelussa tutkittiin lisäksi tuotettujen koepellettien laadullisia ominaisuuksia niiden rakenteen, polttoaineominaisuuksien ja polttoprosessissa syntyvien päästöjen osalta. Koepellettien laadullisten ominaisuuksien todentamisesta vastasi Karelia ammattikorkeakoulu sekä SGS Finland. Lisäksi tarkastelun aikana tuotettiin kaksi opinnäytetyötä, joiden tavoitteena oli analysoida saavutettuja tutkimustuloksia, sekä tutkia jäteperäisten pellettien tuotteistamisen mahdollisuuksia Suomessa.
Tulosten perusteella varsinkin SRF-materiaalien pelletöimisessä piilee potentiaalia, sillä tehostetun logistiikan lisäksi SRF:llä oli positiivisia vaikutuksia myös paloprosessiin. Aihe vaatii edelleen kuitenkin jatkotutkimuksia, jotta pelletöinnin taloudellinen kannattavuus ja oikeat menetelmät saataisiin paremmin selville.
LATE-lajittelulaitoksen käsittelemistä jätteistä syntyy vuosittain noin 10 000 tonnia seula-alitteita (alle 80 mm jakeet, yhdyskunta- ja rakennusjäte), jotka eivät nykyisellään sovellu hyödynnettäväksi muualla kuin jätteenpolttolaitoksessa. Tutkimusten mukaan näiden jakeiden massasta jopa 50 % on vettä. Vuoden 2018 aikana PHJ suoritti kuivauspilotin näiden jätejakeiden kuivaukseen liittyen, sillä suuret vesipitoisuudet aiheuttavat yhtiölle ylimääräisiä kuluja. Muita kuivattavia jätejakeita olivat SRF -polttoaine sekä murskattu risujäte. Kuivauspotentiaalin todentamisen lisäksi projektissa tarkasteltiin sitä, voitaisiinko alueella syntyviä hukkalämpöjä valjastaa kuivauksen pääasialliseksi lämmönlähteeksi. Jätekuivauksen suoritti oululainen yritys nimeltä SFTec Oy.
Kuivausten osalta parhaita tuloksia saatiin alle 20 mm seula-alitteiden osalta, joissa kosteuspitoisuudet laskivat jo 60 asteen lämpötilassa noin 40-50 prosenttiyksikköä. Tulokset ovat kosteusvähenemän lisäksi lupaavia myös siitä syystä, että alueelta olisi saatavilla runsaasti tähän lämpötilaan yltäviä hukkalämpöjä. Potentiaalia voidaankin pitää siinä määrin lupaavana, että jatkotarkastelut asian suhteen ovat suositeltavia.
PHJ on mukana Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n vetämässä TELAKETJU – Kotimainen poistotekstiilin jalostuslaitos -hankkeessa. Hanke on saanut TEM:n tukea ja hankekausi on 1.8.2018 – 31.7.2020. Hanke mahdollistaa poistotekstiilin jalostuslaitoksen ensimmäisen vaiheen käynnistämisen ja myöhempien vaiheiden suunnittelun. Hankkeessa on mukana 29 kuntien jätelaitosta.
Päijät-Hämeessä jätehuollon toiminnot on runsaan 20 vuoden aikana keskitetty pääosin Lahdessa sijaitsevaan Kujalan jätekeskukseen. Vuosien saatossa jätteen hyötykäyttö on lisääntynyt voimakkaasti, ja kehitys jatkuu edelleen. Kujalan jätekeskuksen alue on kuitenkin täyttymässä, eikä uusille toiminnoille ole enää juurikaan tilaa. Tämän vuoksi kierrätysliiketoiminnoille etsitään uutta mahdollista sijoituspaikkaa, ns. kierrätyspuistoa. Lahden seudun kierrätyspuiston sijaintipaikaksi on ehdolla neljä aluetta, joista yksi sijaitsee Hollolassa ja kolme Orimattilassa. Päijät-Hämeen liitto käynnisti kesällä 2018 hankkeen edellyttämän vaihemaakuntakaavatyön. Lahden kaupunki, Orimattilan kaupunki, Hollolan kunta, Lahti Energia Oy ja PHJ käynnistivät samaan aikaan hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) valmistelun. PHJ toimii lakisääteisessä YVA-prosessissa hankevastaavana. YVA-konsultiksi valittiin Sweco Ympäristö Oy yhdessä Vahanen Environment Oy:n kanssa. Joulukuussa 2018 pidettiin suunnittelun tueksi kaksi sidosryhmätyöpajaa. Virallisesti YVA-menettely käynnistyi tammikuussa 2019 ja kestää alkuvuoteen 2020, minkä jälkeen vaihemaakuntakaavatyö jatkuu arviolta vielä vuoden 2020 loppuun. Lisätietoja Lahden seudun kierrätyspuisto -hankkeesta osoitteessa lahdenseudunkierratyspuisto.fi.
Kaikkien asuinkiinteistöjen, myös vapaa-ajan kiinteistöjen, tulee kuulua järjestetyn jätehuollon piiriin ja lajitella jätteensä vähintään energia- ja sekajäteastiaan.
Asumisessa syntyvät jätteet lajitellaan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätehuoltomääräysten tarkoituksena on edistää jätteiden lajittelua ja ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvia haittoja.
Jätehuoltomääräysten mukaan kiinteistöt asemakaavoitetuilla alueilla Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa (ei Hämeenkoskella), Lahdessa ja Orimattilassa (ei Artjärvellä), joissa on asuntoja 10 tai enemmän, lajittelivat seitsemään astiaan (biojäte, energiajäte, sekajäte, kartonki, paperi, lasi ja metalli).
Pienemmät asuinkiinteistöt ovat velvoitettuja lajittelemaan kahteen astiaan (energiajäte ja sekajäte). Pienille kiinteistöille suositellaan kiinteistökohtaista kompostointia sekä lasi-, kartonki- ja muovipakkausjätteiden sekä metallin viemistä niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin. Keräyspaperin keräyksen tulee olla järjestetty jätelainsäädännön mukaisesti.
Jätteiden kerääminen ja kuljettaminen on toimialueella pääosin kiinteistön haltijan järjestämää. Osassa toimialuetta (Orimattilan Artjärvellä, Heinolan ja Sysmän haja-asutusalueella sekä Kärkölässä energia- ja sekajätteen osalta sekä Heinolassa ja Orimattilassa biojätteen osalta) on kunnan järjestämä jätteenkuljetus, missä Päijät-Hämeen Jätehuolto on kilpailuttanut jätteenkuljetukset ja astiantyhjennyksiä hoitavat urakoitsijat.
Kiinteistökohtainen jätteen keräys on yhden tai useamman kiinteistön yhdessä käyttämä palvelu. Jäteastia(t) tyhjennetään jätehuoltomääräysten mukaisilla tyhjennysväleillä. Kiinteistökohtaisia kotinoutoasiakkaita on yhteensä 3537 ja jäteastioiden tyhjennyksiä yhteensä noin 91 000. Hinnat perustuvat Päijät-Hämeen jätelautakunnan hyväksymään taksaan.
Aluekeräyspisteet ovat Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n ylläpitämiä asumisessa syntyvän seka- ja energiajätteen keräyspisteitä. Pisteitä on yhteensä 35 kpl. Pisteiden käyttöoikeus on ainoastaan aluekeräyspistemaksun maksavilla asiakkailla. Aluekeräyspisteasiakkaita on yhteensä 5376 ja pisteillä tehtyjä jäteastioiden tyhjennyksiä noin 26 000.
Kuljetetut jätemäärät ovat noin 2 700 tonnia. Jätehuoltoon liittymisaste on 79 %.
Jätehuollon asukaspalvelut, kuten jäteasemat, vaarallisten jätteiden ja puutarhajätteiden keräys sekä neuvontapalvelut rahoitetaan ekomaksulla. Ekomaksu on jätelain mukainen Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n omistajakuntien päättämä jätehuollon perusmaksu, jonka suuruudesta on vuoden 2013 alusta päättänyt Päijät-Hämeen jätelautakunta.
Ekomaksu on vuosimaksu, joka laskutetaan jokaiselta asunnolta (vakituinen ja vapaa-ajan asunto) Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueella. Vuonna 2018 ekomaksun suuruus oli 27,50 euroa/vuosi vakituisilta ja 15 euroa/vuosi vapaa-ajan asunnoilta. Vuonna 2018 ekomaksua kerättiin 2,646 milj. euroa.
Vuonna 2018 ekomaksulla rahoitettiin seuraavat jätteiden vastaanottopalvelut:
Lisäksi ekomaksulla rahoitetaan suljettujen kaatopaikkojen jälkihoitoa ja jätelautakunnan toimintaa.
Kaikki palvelupisteet ovat toimialueen asukkaiden käytettävissä kuntarajoista riippumatta.
| Kunta | Jäteasema | Metalliromun keräyspisteet | Vaarallisten jätteiden keräyskontti | Vaarallisten jätteiden kiertävä keräys | Apteekit (lääkejätteet) | Kierrätyskeskus-yhteistyö |
| Asikkala | x | x | x | |||
| Heinola | x | x | x | x | ||
| Hollola | x | x | x | x | ||
| Kärkölä | x | x | x | |||
| Lahti | x | x | x | x | x | |
| Myrskylä | x | x | x | |||
| Orimattila | x | x | x | x | ||
| Padasjoki | x | x | x | x | ||
| Pukkila | x | x | x | |||
| Sysmä | x | x | x |
Käyttökelpoisen tavaran ohjautumista uudelleen käyttöön tuetaan tekemällä yhteistyötä Padasjoen kierrätyskeskuksen ja Lahden Työn Paikan kanssa.
Jäteasemilla kävi vuonna 2018 noin 167 000 asiakasta, joista yli puolet kävi Lahden jäteasema PILLERIllä.
Jäteasemilla asioiville asukkaille toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely vuosittain jäteasema PILLERIllä Lahdessa ja jollain muulla vuosittain vaihtuvalla palvelupisteellä. Kyselyitä on tehty järjestelmällisesti vuodesta 2005 alkaen. Jäteasema PILLERIllä kyselyyn on vuosittain vastannut 150 asiakasta ja muilla jäteasemilla 100 asiakasta. Jälleen vuonna 2018 asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Erityistä kiitosta tuloksissa saa henkilökunnan palvelualttius ja ystävällisyys.
| Asiakastyytyväisyyskyselyt | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 |
| Jäteasema Pilleri, Lahti | 4,3 | 4,3 | 4,4 | 4,4 | 4,5 | 4,4 |
| Orimattilan jäteasema | 4,2 | |||||
| Hollolan jäteasema | 4,2 | |||||
| Heinolan jäteasema | 4,3 | |||||
| Asikkalan jäteasema | 4,4 | |||||
| Padasjoen jäteasema | 4,1 | |||||
| Sysmän jäteasema | 4,4 |
Jäteasema PILLERIllä tehtiin perusparannus, jossa laajennettiin taukotilaa ja vaarallisten jätteiden tilaa, lisättiin lavapaikkoja, uudistettiin valaistusta, tolppia ja opasteita sekä lisättiin paloturvallisuutta.
Vaarallisten jätteiden keräyskontteja käytti vuonna 2018 noin 2 800 asiakasta. Vaarallisia jätteitä, metalliromua ja sähkölaitteita (Roinaralli) kerättiin kiertäviin keräysautoihin kaikissa PHJ:n toimialueen kunnissa keväällä ja syksyllä Kärkölässä, Orimattilan Artjärvellä, Pukkilassa, Myrskylässä ja Hämeenkoskella. Keräykset palvelivat vuonna 2018 noin 2 800 asiakasta. Serristopissa Lahden torilla markkinapäivinä huhti-lokakuussa vastaanotettiin loisteputkia, energiansäästölamppuja, pieniä sähkölaitteita, paristoja ja tietosuojapaperia ja se palveli noin 600 asiakasta.
PHJ-Lavapalvelu tarjoaa yksityisasiakkaille ja taloyhtiöille erilaisia lavavaihtoehtoja mm. kiinteistöissä syntyville haravointi- ja risujätteille sekä rakennus- ja remonttijätteille. Tarjolla on erilaisia ja erikokoisia lavoja asiakkaan tarpeen mukaan, lokerolava mahdollistaa jätteiden lajittelun. Lavapalvelun toiminta-alue on Lahti ja Hollola sekä alue säteellä Vääksy, Vierumäki, Uusikylä, Pennala.
PHJ-Säkkipalvelua tarjotaan Lahden ja Hollolan (ei Hämeenkoski) asukkaille. Suursäkki on jätelavaa kevyempi ja edullisempi vaihtoehto pienille jätemäärille ja pieniin pihoihin. Asiakas voi ostaa suursäkin Lahden tai Hollolan jäteasemilta sekä Nesteen Hennalan ja Taukotuulen huoltamoilta. Täytettyään suursäkin asiakas tilaa kuljetuksen PHJ:lta, samalla asiakkaalta voidaan noutaa esimerkiksi isoja huonekaluja.
Jäteasema PILLERIltä Kujalan jätekeskuksesta voi vuokrata kuomullisen peräkärryn jätteiden kuljetusta varten. Peräkärryn vuokrauskertoja vuonna 2018 oli yhteensä 109 kpl.
Lahden Työn Paikka Oy avasi vuonna 2016 yhteistyössä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kanssa Lahden jäteasema PILLERIn yhteyteen kierrätyskelpoisen tavaran keräyspisteen, KierrätysPaikan. KierrätysPaikkaan otettiin vastaan ehjiä, puhtaita ja käyttökelpoisia tavaroita ja materiaalia kuten huonekaluja, polkupyöriä ja työkaluja. Vastaanotettu kierrätyskelpoisen tavaran määrä oli vuonna 2018 noin 5 tonnia. KierrätysPaikan perustaminen oli osa Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) koordinoimaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Kiertoliike-hanketta. Toiminta jatkuu edelleen.
Jäteneuvonta on omistajakuntien yhtiölle osoittama lakisääteinen palvelutehtävä. Neuvonta kustannetaan asuntokohtaisella ekomaksulla. Neuvonnalla motivoidaan asukkaita kestävään kuluttamiseen, jätteen määrän vähentämiseen ja tehokkaaseen jätteiden lajitteluun niiden syntypaikalla.
Palvelu- ja lajitteluneuvontaa annetaan asukkaille monenlaisissa neuvonta- ja yleisötilaisuuksissa, puhelimitse, erilaisten neuvonta-aineistojen ja -kampanjoiden muodossa, netissä sekä sosiaalisessa mediassa.
Vuoden 2018 aikana jäteneuvontaa sai yhteensä yli 11 000 henkilöä kaikkiaan yli 370 tilaisuudessa. Ympäristökasvatustunteja toteutettiin 299 ja aikuisneuvontatunteja 330. Palvelu- ja lajitteluneuvonnan puhelimeen vastattiin noin 4000 kertaa. Puhelinneuvontaa annettiin arkipäivisin toimistoaikana. Kaiken kaikkiaan henkilökohtaista lajittelu- ja palveluneuvontaa sai lähes 15 500 asiakasta.
Yleisötapahtumia, joissa jäteneuvontaa annettiin, olivat muun muassa toimialueen kuntien toripäivät ja markkinat, erilaiset kesätapahtumat, seudullisen Ympäristöviikon Ympäristökylä-tapahtuma ja PHJ:n 25-vuotisjuhlatapahtuma Kujalan jätekeskuksessa.
Jäteneuvonnan tilaisuuksia toteutettiin oman henkilökunnan toimesta ja ostopalveluna Lahden kaupungin ympäristöneuvonnalta. Ostopalveluun sisältyi myös jäteneuvonta asukkaille Lahden kaupunginkirjaston LahtiPisteellä kolmena päivänä viikossa.
Jäteneuvonnassa tehtiin yhteistyötä myös nuoria työllistävän Inspis Lahti ry:n kanssa. Inspis edisti lajittelu- ja kierrätystietoutta omissa toiminnoissaan ja tapahtumissaan.
Toimialueen asukkaille tarjottiin maksuttomia kompostointikursseja ja -luentoja yhteistyössä Lahden 4H-yhdistyksen kanssa Pienennä BioBerttaa –kampanjan hengessä. Ruokajätteen vähentäminen oli aiheena esillä eri jäteneuvonnan tilaisuuksissa.
Uutena neuvonnan muotona tarjottiin taloyhtiöaktiiveille ja taloyhtiöiden hallitusten jäsenille Lajittelumestari-koulutusta, jonka tavoitteena on edistää laadukasta jätehuoltoa, parantaa yhteistyötä jätehuollon eri toimijoiden kesken sekä lisätä positiivista tekemisen meininkiä taloyhtiön jätehuollon kokonaisuuteen.
LOKKI-seinäkalenteri, joka kodin jätehuollon tietopaketti, jaettiin julkisena tiedotteena toimialueen kaikkiin koti- ja vapaa-ajan talouksiin sekä yrityksiin. Vuoden 2018 kalenterin painosmäärä oli 140 000 kappaletta.
Vuosikalenterien kuvitukseksi on käynnissä asukkaille suunnattu kuvakisa osoitteessa kaunispäijäthäme.fi. Kuvakampanjalla halutaan kannustaa päijäthämäläisiä arvostamaan ympäristöään ja houkutella heitä mukaan arjen ympäristötekoihin, kuten jätteiden parempaan lajitteluun.
Toukokuun alussa julkaistiin ensimmäistä kertaa tiedotuslehti Lokkiposti kotitalouksille. Lehden painosmäärä oli 125 000 kappaletta ja se jaettiin kaikkiin toimialueen kotitalouksiin ja toimialueen ulkopuolella asuvien vapaa-ajan asukkaiden kotiosoitteisiin julkisena tiedotteena.
Joulurauhan julistus jäteastioille toteutettiin toista kertaa tavoitteenaan kiinnittää huomiota joulunajan jätteiden määrän vähentämiseen ja jo syntyneiden jätteiden oikeanlaiseen lajitteluun. Joulurauhaa jäteastioille PHJ:n kanssa julistivat tällä kertaa Lahden Kivimaan koulun 5C-luokan oppilaat.
Suomen Kiertovoima KIVO ry:n kautta oltiin mukana valtakunnallisissa neuvontakampanjoissa, kuten joulun ajan Kinkkutempussa ja jätteen vähentämisen viikon vaarallisen jätteen kampanjassa mm. toteuttamalla viestintää eri kanavissa.
Mediatiedotusta kohdistettiin pääasiassa paikallis- ja aluelehdistölle. Tiedotteita medialle lähetettiin reilu neljäkymmentä. Mediaosumia saatiin 286 kappaletta.
Yhtiön kotisivuilla vieraili keskimäärin 12 500 kävijää kuukaudessa. Kotisivujen käyttö kanavana on tasaisessa kasvussa. Uudistettu, saavutettavuusdirektiivin mukaiseksi toteutettu verkkopalvelu osoitteessa phj.fi julkaistiin kesäkuussa. Ruokajätteen vähentämiseen ja biojätteen lajitteluun kannustava kampanjasivusto osoitteessa pienennäbioberttaa.fi keräsi noin 15 400 käyttäjää. Asukastiedottamista tehtiin aktiivisesti myös sosiaalisen median kanavissa Facebook, Instagram ja YouTube.
PHJ vastaanotti yhteensä 180 700 tonnia jätettä vuonna 2018. Määrä ei sisällä vastaanotettuja pilaantumattomia ylijäämämaita. Pääosa jätteistä vastaanotettiin Kujalan jätekeskuksessa, jossa jätteitä välivarastoidaan, käsitellään, hyödynnetään, siirtokuormataan ja loppusijoitetaan. Kokonaisjätemäärä oli hieman edellisvuotta suurempi. Selvin ero oli pilaantuneiden maiden osalta; näiden määrä voi vaihdella huomattavasti rakennus- ja maaperän kunnostushankkeiden vuosivaihtelusta johtuen. Lisäksi LATE-lajittelulaitokselle vastaanotettiin paljon sekajätettä hankintalain mukaisella horisontaalisella yhteistyösopimuksella Kiertokapula Oy:ltä.
Kaatopaikalle loppusijoitetun jätteen määrä on pudonnut mm. vuonna 2016 voimaan astuneen orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon sekä kehittyneiden hyötykäyttömahdollisuuksien myötä. Vuonna 2018 PHJ:n vastaanottamasta kokonaisjätemäärästä (ilman puhtaita maita) hyödynnettiin ennätykselliset 97 %. Energiahyötykäytön osuus oli 43 %.
| Jätteestä tuotettu energia (GWh) | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 |
| Erilliskerätystä energiajätteestä valmistettu polttoaine | 68 | 93 | 114 | 79 | 87 |
| Puujätteestä valmistettu murske | 37 | 26 | 34 | 76 | 54 |
| Risuista ja kannoista valmistettu puumurske | 2 | 7 | 8 | 10 | 16 |
| Sekajäte | 107 | 104 | 104 | 95 | 115 |
| Kaatopaikkakaasusta tuotettu energia (GWh) | 7 | 6 | 5 | 5 | 5 |
| Tuotettu energia yhteensä GWh/vuosi | 221 | 237 | 265 | 265 | 277 |
Vuoden 2018 jätteistä ja kerätystä kaatopaikkakaasusta tuotetun energian määrä vastaa noin 13 900 omakotitalon vuotuista lämmitysenergian määrää (pinta-ala 150- 200 neliötä, lämmitysenergian tarve 20 MWh/v).
Yhdyskuntajätteen osuus kokonaisjätemääristä oli 59 %. Vastaanotettu määrä (107 500 t) kasvoi hieman edellisvuosiin nähden. Yhdyskuntajätteen määrän kasvu edellisvuoteen verrattuna johtui pääosin energia-, risu- ja haravointijätteiden määrän kasvusta. Vuosien 2017 ja 2018 korkeammat kokonaisjätemäärät edellisvuosiin verrattuna johtuvat sekajätteestä, jota vastaanotettiin hankintalain mukaisella horisontaalisella yhteistyösopimuksella Kiertokapula Oy:ltä.
PHJ:n vastaanottaman yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste vuonna 2018 oli 97 % – materiaalihyötykäyttöön ohjattiin 30 % ja energiana hyödynnettiin 67 %.
Koko toimialueella yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste oli niin ikään 97 % – materiaalihyötykäyttöön ohjattiin 41 % ja energiana hyödynnettiin 56 %. Koko toimialueen luvussa ovat mukana mm. Rinki-ekopisteillä ja kiinteistöillä kerätyt tuottajavastuun alaiset pakkausjätteet ja paperi, jotka eivät kulje PHJ:n vastaanoton kautta.
Palveluiden toimivuutta seurataan ammattiautoilijoille tehtävillä asiakastyytyväisyyskyselyillä. Kujalan jätekeskuksessa asioivat ammattiautoilijat olivat hyvin tyytyväisiä palvelun tasoon. Ammattiautoilijoiden keskuudessa asiakastyytyväisyys sai vuosittain tehtävässä kyselyssä arvon 4,1. Ammattiautoilijat ovat tärkeä asiakaskohderyhmä, sillä Kujalan jätekeskuksen vaa´alla tehdään vuosittain yli 55 000 ajoneuvopunnitusta.
Kujalan jätekeskuksen Vaa´alla oli punnitustapahtumia yhteensä 55 400 kappaletta, keskimäärin 220 ajoneuvopunnitusta/työpäivä.
Jätekeskusalueella muodostuu kolmenlaisia vesiä. Kaatopaikkojen suotovedet sekä jätteiden käsittelystä syntyvät väkevät jätevedet johdetaan Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolle. Pilaantuneiden maiden käsittelykenttien ja muiden vastaavien piha-alueiden hulevedet käsitellään jätekeskuksen alueella. Nämä ns. ”laimeat vedet” laskeutetaan ja johdetaan hiekkavallin läpi maastoon. Tavanomaiset hulevedet teiltä ja kentiltä sekä pintavesiä suljetun kaatopaikan päältä johdetaan maastoon sellaisenaan.
Jäte- ja suotovesien johtamista ja laatua sekä ympäristön pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan säännöllisesti. Vuonna 2018 Kujalassa oli tarkkailupisteitä kaikkiaan 43 kpl. Pistekohtainen analyysien määrä vaihteli 10 ja 47 välillä.
Yhteensä 180 380 m³
Asukasvastinelukuina (AVL)* ilmaistuna jätevedenpuhdistamolle aiheutunut kuormitus vuonna 2018:
*Asukasvastineluku (AVL) kertoo, kuinka monen ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistä jätevesikuormitusta toiminnasta aiheutunut kuormitus vastaa.
Laskennassa käytetyt ominaiskuormitukset:
Asukasvastinelukuina (AVL)* arvioitu maastoon aiheutunut kuormitus vuonna 2018:
* Asukasvastineluku (AVL) kertoo, kuinka monen ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistä jätevesikuormitusta toiminnasta aiheutunut kuormitus vastaa.
Laskennassa käytetyt ominaiskuormitukset:
Kuormitus oli lupamääräysten mukaista ja vastasi tavanomaista tasoa.
Heinolan suljetun Pikijärven kaatopaikan suotovedet on vuodesta 2009 lähtien johdettu jätevedenpuhdistamolle (14 956 m³ vuonna 2018). Vesientarkkailupisteitä Heinolan kaatopaikka- ja lähialueilla oli kaikkiaan 15 kpl.
Hollolassa Aikkalan suljetun kaatopaikan vedet käsitellään maasuodattimella (14 208 m³ vuonna 2018). Ylivuotoina maastoon kulkeutui tarkkailuvuoden aikana noin 7 345 m³. Tarkkailupisteitä oli 13 kpl.
Keväällä 2018 PHJ osallistui Pohjoismaiden ministerineuvoston (The Nordic Council of Ministers waste group, NWG) aloitteesta tehtyyn kaatopaikkojen suotovesien mikromuovitutkimukseen. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 11 kaatopaikkaa Suomesta, Norjasta ja Islannista. Työn suoritti ruotsalainen ÅF-Consulting Oy (ÅF Infrastructure). Tämän tutkimuksen perusteella kaatopaikat eivät välttämättä olisi merkittäviä mikromuovien lähteitä. Lisäksi suotovesien paikallinen käsittely alensi tutkituilta osin oleellisesti mikromuovien esiintymistä ulos johdetussa vedessä. PHJ:lta näytteet haettiin Hollolan suljetulta kaatopaikalta sekä Kujalasta väkevien vesien tasausaltaasta. Hollolassa havaittiin pieniä pitoisuuksia neljää eri muovilaatua, joista maasuodattimeen pidättyi keskimäärin 98 %. Kujalassa otetussa näytteessä havaittiin synteettisten muovilaatujen sijaan vain autonrenkaista lähtöisin olevaa kumimateriaalia sekä bitumia (vastaava tilanne oli kahdella muullakin tutkimukseen osallistuneella kaatopaikalla). Tutustu tutkimusraporttiin.
Jätteenkäsittely vetää puoleensa ravintoa etsiviä eläinlajeja. Kujalan jätekeskuksessa jyrsijäkantaa pidetään kurissa noin 50 syöttiaseman avulla, joissa pidetiin myrkkyä EU-asetuksen sallimina jaksoina. Lisäksi jyrsijöitä torjuttiin kolmella sähköisellä ansalla ja kantaa seurattiin kymmenellä myrkyttömällä kontrolliasemalla.
Lokkilaskentaa on tehty säännöllisesti samalla menetelmällä vuodesta 1997 lähtien. Lokkien esiintyminen Kujalassa on suoraan verrannollinen saatavilla olevan ravinnon määrään. Syksyllä 2018 lokit ruokailivat LATE-lajittelulaitoksen orgaanista jätettä sisältävissä rejektikasoissa (polttokapasiteetin täyttyminen ja toimitusvaikeudet jatkokäsittelyyn aiheuttivat rejektien poikkeuksellista välivarastointia kentillä) ja kompostointilaitoksen ulkopuolella olevilla jätekasoilla sekä toisinaan myös SRF-polttoainekasoilla.
Varislintuja on laskettu Kujalan jätekeskuksessa vuodesta 2010/2011 lähtien. Runsaslukuisin varislintu Kujalan jätekeskuksessa on naakka. Vuonna 2018 naakkoja oli ennätysmäärä. Naakat ruokailevat lokkien tapaan kompostointilaitoksen ja LATEn jätekasoilla.
Kaatopaikkakaasua on kerätty talteen Kujalassa vuodesta 2002 lähtien. Kaasunkeräyksellä vähennetään paitsi kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään myös lähiympäristöön kohdistuvia hajuhaittoja.
Suljetulta kaatopaikalta talteen kerätty kaasu ohjataan biokaasupumppaamoon. Suurin osa kaasusta johdetaan lähistöllä sijaitsevalle Hartwallin virvoitusjuomatehtaalle, jossa siitä tuotetaan höyryä virvoitusjuomapullojen puhdistukseen. Osa kaasusta johdetaan Kujalan jätekeskuksen mikroturbiinilaitokseen, jossa siitä tuotetaan sähköä ja lämpöä Kujalan toimiston ja laitosten tarpeisiin.
Vuonna 2018 hajuseurantaa teki päivittäin 7-8 taloutta 0 – 3,5 km etäisyydellä Kujalan jätekeskuksesta. Seuranta kattaa jätekeskusalueen kolme pääasiallista hajun lähdettä. Hajupäiväksi katsottiin päivä, jolloin yksikin tarkkailijoista havaitsi jätekeskuksen aiheuttamaa hajua. Kokonaisuudessaan hajupäiviä kirjattiin hiukan edellisvuotta enemmän, yhteensä 115 kpl. Yli puolet (57 %) hajupäivistä raportoitiin aiheutuneen kaatopaikalta. Biojätteen käsittelyn osuudeksi arvioitiin 16 %. Gasumin raakakaasun puhdistuslaitos liitettiin hajutarkkailuun syyskuusta 2017 lähtien; koko vuoden hajuista Gasumin osuudeksi arvioitiin 5 %. Lopuissa (22 %) hajun aiheuttajaa ei osattu arvioida.
Vuonna 2017 Kujalassa otettiin käyttöön Enwin TOM -hajumallinnusjärjestelmä. Järjestelmän avulla seurataan hajujen reaaliaikaista leviämistä ympäristöön karttapohjalla. Mallinnus perustuu mitattuihin tai arvioituihin hajupäästöihin sekä jätekeskuksen alueella todennettuun säädataan (tuulen suunta ja nopeus sekä ilmanpaine ja lämpötila). Myös hajuseurannan tulokset sekä muut hajuhavainnot raportoidaan ja käsitellään järjestelmässä. Havainnoista voi ilmoittaa mm. PHJ:n verkkosivuilla olevan linkin kautta.
EnWinTOM- hajumallinnusjärjestelmän tietojen perusteella saadaan myös laskettua, millaisella alueella Kujalan jätekeskus aiheutti vuoden 2018 aikana hajukynnyksen (yli 1 OU/m3) ylittävää hajua ja kuinka monta % vuoden tunneista haju ylitti hajukynnyksen.
Suljettu kaatopaikka-alue koostuu kahdesta erillisestä kaatopaikasta. Sulkemistyön alla olevassa itäpäässä (16 ha) jätteen vastaanotto alkoi 1990-luvulla ja päättyi vuonna 2007.
Lahden kaupungin hallinnoima länsipää (8 ha) toimi jätteen loppusijoitusalueena 1950-luvun alusta 1990-luvun alkuun. Sulkemistyöt saatettiin loppuun vuonna 1998. Painumisen vuoksi länsipäässä on tehty jälkihoitotyönä saneerausta 2010-luvulla.
Vuonna 2018 länsipään saneerausta jatkettiin vaiheittain; muotoilutäyttöjä ja pintarakenteen tiivistyskerrosta tehtiin noin 2 ha alueelle ja kuivatuskerrosta noin 1, 5 ha alueelle. Rakenteisiin käytettiin lievästi pilaantuneita maita, ylijäämämaita ja pysyviä jätteitä yhteensä 106 000 tonnia.
Yhtiön toimipaikoissa käytetään kokonaan uusiutuvaa energiaa. Tämä on varmistettu hankkimalla sähkön alkuperätakuita, joita hankittiin ensimmäistä kertaa vuodelle 2017. Sähkön alkuperätakuilla varmennetaan, että sähköenergia on tuotettu täysimääräisesti uusiutuvilla energianlähteillä, kuten bio-, tuuli-, aurinko- tai vesivoimalla ilman suoria hiilidioksidipäästöjä. PHJ kilpailutti sähkön hankinnan vuonna 2018 ja ostaa jatkossa vain uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Uusiutuvan energian käytöllä yhtiö haluaa edistää positiivisia ilmastovaikutuksia ja pienentää omaa hiilijalanjälkeään, mutta myös tukea uusiutuvan energian teknologioiden kehittämistä.
Kujalan jätekeskuksen energia- ja puujätteiden murskauslaitoksen (MURRE) sekä nestemäisten jätteiden käsittelyyn tarkoitetun laitoksen (OILI) katoille asennetut aurinkovoimalat tulivat lokakuussa 2018 yhden vuoden ikään. Aurinkovoimalat tuottivat ensimmäisenä vuotenaan uusiutuvaa energiaa 70 000 kWh. Tuotetun energian hiilidioksidipäästövähenemä oli 17 700 kg. Yhden vuoden kokemusten perusteella alueelle sijoittuneet suuret lintumäärät eivät ole vaikuttaneet aurinkovoimaloiden tuotantoon merkittävästi. Aurinkovoimaloiden toiminnallisuuksia tullaan seuraamaan myös jatkossa tiiviisti, sillä käytännön kokemusten myötä voidaan paremmin todentaa kattopinta-aloja hyödyntävien aurinkovoimaloiden todellinen potentiaali Kujalan jätekeskuksen kaltaisessa toimintaympäristössä.
Lue lisää Kujalan jätekeskuksen toiminnoista täällä.
PHJ tuottaa ylläpitopalvelun Lahden kaupungin vastuulla oleville maan- ja lumenvastaanottoalueille. PHJ:n hoidossa ovat maanvastaanottoalueet Rälssi ja Miekka sekä lumenvastaanottoalueet Rälssi, Vanhatie, Hakapelto ja Turrantie. Rälssiin saatiin uusi ympäristölupa 1.6.2018 ja kaavatyö alueen laajentamisesta käynnistyi.
Lahden kaupunki ja PHJ ovat tehneet yhteistyössä selvitystä Lahden alueen ylijäämämaiden käsittelyn nykytilasta ja tulevaisuuden strategiasta. Loppuvuodesta käynnistettiin yhdessä kaupungin kanssa juridis-taloudellinen selvitys mahdollisuudesta yhtiöittää maa-ainesliiketoiminta. Selvitys valmistui aivan vuoden lopussa ja sen pohjalta jatketaan jatkoselvityksiä vuoden 2019 aikana.
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy vastaa kuntien puolesta myös Hollolan, Heinolan ja Asikkalan maanvastaanottoalueiden hoidosta. Nämä maanvastaanottoalueet sijaitsevat jäteasemien yhteydessä. Kujalan jätekeskuksessa ylijäämämaita otetaan vastaan tarpeen mukaan.
| 2018 | 2017 | |
| Rälssin maanvastaanottoalue | 175 600 t | 385 400 t |
| Miekan maanvastaanottoalue | 21 000 t | 87 400 t |
| Asikkalan maanvastaanottoalue | 700 t | 2 000 t |
| Heinolan maanvastaanottoalue | 23 000 t | 5 600 t |
| Hollolan maanvastaanottoalue | 2 700 t | 1 900 t |
| Hakapelto, Rälssi ja Vanhatie lumen vastaanotto | 170 000 m3 | 109 000 m3 |
PHJ:n vastuuhenkilöitä on kuultu asiantuntijoina vuonna 2013 toimintansa aloittaneen kunnan jätehuoltoviranomaisen, Päijät-Hämeen jätelautakunnan kokouksissa.
Yhteydenpito Lahden kaupungin konsernihallintoon oli tiivistä. Konsernihallinnon nimetyt yhteyshenkilöt saivat tiedoksi yhtiön hallituksen asialistat ja kokousten jälkeen pöytäkirjat. Hallitusaineiston jakelussa käytetään kaupunkikonsernin extra-työtilaa. Yhtiön toiminnasta raportoitiin myös erikseen kaupungin konserni- ja tilajaostolle.
Kuntapäättäjien vierailut Kujalassa jatkuivat niin, että vuoden 2018 aikana Kujalaan ja PHJ:n toimintaan kävi tutustumassa viiden kunnan edustajia yhteensä 63 henkilöä. Päättäjätilaisuudet jatkuvat vuoden 2019 aikana.
PHJ:n toimihenkilöt osallistuvat valtakunnallisen Suomen Kiertovoima ry:n KIVO toimintaan talous- ja hallintojaoksessa, koulutusjaoksessa, viestintäjaoksessa, kehitysjaoksessa ja jätelaitosten toimintajärjestelmiin liittyvässä yhteistyöryhmässä.
PHJ:n uusi LATE-lajittelulaitos ja edistyksellinen jätehuolto kiinnostaa alan toimijoita eri puolilta maailmaa. Kujalassa vieraili vuonna 2018 tutustujia kymmenestä eri maasta, mm. Israelin ympäristöministeriöstä.
PHJ osallistui Lahti-Hollola Jukola 2018 viestisuunnistuskilpailun järjestelyihin suunnittelemalla tapahtuman jätehuollon ja vastaanottamalla jätteet Kujalan jätekeskukseen. PHJ:n työntekijöitä osallistui lisäksi jätehuollon talkootehtäviin viikonlopun aikana.
PHJ osallistui yhdessä muiden keskeisten Lahden kaupungin konserninyhtiöiden kanssa Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) Vauhtia -varainhankintakampanjaan yhteensä 256 000 eurolla. Lahjoitus suunnattiin LAMKin tekniikan ja muotoilun koulutusaloille. Lahti-konsernin yhtiöt halusivat vauhdittaa myönteistä muutosta uuden yliopiston johtamassa LUT-korkeakoulujen toiminnassa. Lahjoitus Lahden ammattikorkeakoululle on myös sijoitus alueen työ- ja elinkeinoelämän kehittämiseen, samalla yhtiöt omalta osaltaan toteuttavat Lahden kaupungin strategista tavoitetta kasvaa ja kehittyä Suomen johtavana ympäristökaupunkina. Toimitusjohtaja Tuula Honkanen toimii LAMKin tekniikan alan Advisory Boardin jäsenenä.
PHJ on mukana kansainvälisessä Päijät-Hämeen Liiton ja LAMKin vetämässä BIOREGIO-hankkeessa. Hankkeessa valmistellaan mm. Päijät-Hämeen alueellinen toimintasuunnitelma biokiertotalouden kehittämiseksi. Hankkeen puitteissa on koottu alueellinen Kiertotalousryhmä, jossa on toimijoita sekä kunnista, yrityksistä ja koulutusorganisaatiosta. PHJ:n toimitusjohtaja on osallistunut ryhmän toimintaan.
Fosforimaista valoa hohtava ja timantin kemiallista kaavaa muraalikuviona toistava taideteos Timantti valmistui Kujalan jätekeskuksen toimistorakennuksen seinään marraskuussa 2018. Teoksen suunnitteli Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n tilauksesta kuvataiteilija Anu Suhonen, joka voitti vuonna 2017 järjestetyn, julkisen Taidetta Kujalaan -taidekilpailun.
Taidetta Kujalaan -taidekilpailu toteutettiin Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n (PHJ) hallituksen päätöksellä noudattaa LATE-lajittelulaitoksen ja sen oheistilojen kaikkiaan 11,5 miljoonan euron laitoshankkeessa niin kutsuttua prosenttiperiaatetta, minkä mukaan rakentamisen kustannuksista käytetään noin prosentti taiteeseen.
Timantti (kuvassa alla) on maalattu toimistorakennuksen seinäpaneeleihin itsevalaisevalla maalilla. Valomaali kerää päivän aikana itseensä valoenergiaa ja alkaa luonnonvalon vähetessä hohtaa valoa. Timantti hyödyntää uusiutuvaa energiaa, tässä tapauksessa aineetonta valoenergiaa. Teokseen voi tutustua paikan päällä tai katsomalla taideteoksen valmistumisesta kertovan videon.
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy (PHJ) täytti 25 vuotta 18.6.2018. Yhtiön 25-vuotista taivalta jätehuollon ympäristötekojen parissa juhlistettiin työn merkeissä, yhdessä toimialueen asukkaiden kanssa keskiviikkona 13.6. Kujalan jätekeskuksessa Lahdessa.
Juhlatapahtuma keräsi jätekeskukseen kaikkiaan 850 hyväntuulista ja kiinnostunutta vierailijaa. Kävijöille oli makkaran ja pullakahvien lisäksi tarjolla lajittelu- ja kompostointineuvontaa, kaluston esittelyä, jäteruletin pyöritystä ja arvontaa. Kävijöitä viihdytti paikallinen muusikko Konsta Hietanen. Vierailla oli mahdollisuus päästä jätekeskusalueen kiertoajelulle Pikku-Paksu -junalla. Kiertoajelu osoittautui erittäin suosituksi ja kaikkiaan 350 vierasta tutustui jätteenkäsittelyn nykypäivään junakyydillä. Asukkaiden energiajätteet ja huonekalut otettiin vastaan maksutta jäteasema Pillerillä, missä kävikin asiakkaita tasaisena virtana läpi koko tapahtumapäivän.
Lisää Kujalan jätekeskuksen toiminnoista voi lukea täällä.
Yhtiön liikevaihto oli 18,1 milj. euroa, joka oli noin 6,6 % enemmän kuin edellisvuonna. Liikevaihdosta jätteen vastaanottotoimintojen osuus oli 11,8 milj. euroa, noin 7,3 % edellisvuotta suurempi ja ulosmyynnin ja palveluiden liikevaihto oli 6,3 milj. euroa, kasvua noin 5,4 % edellisvuodesta.
| Talouden tunnusluvut | 2018 | 2017 | 2016 |
| Kokonaisliikevaihto €/asukas | 90 | 84 | 78 |
| Ostettujen palveluiden osuus liikevaihdosta % | 62 | 61 | 51 |
| Henkilöstökulut liikevaihdosta % | 14 | 15 | 15 |
| Jäteveron osuus liikevaihdosta % | 2 | 4 | 5 |
| Poistojen osuus liikevaihdosta % | 13 | 10 | 11 |
Hankintalain ja jätelain mukaisesti yhtiön liikevaihdosta korkeintaan 10 % voi tulla muusta kuin lakisääteisestä toiminnasta 31.12.2029 asti. Tämän jälkeen muun toiminnan osuus saa olla korkeintaan 5 % liikevaihdosta. Vuonna 2018 pääosa yhtiön toiminnan tuotoista saatiin lakisääteisten palvelujen tuottamisesta, noin 17,8 milj. euroa (93,9 % tuotoista). Muun toiminnan tuotot olivat noin 1,2 milj. euroa (6,1 % tuotoista).
| Lakisääteisen / markkinaehtoisen toiminnan tuotot 1 000 euroa | 2018 | 2017 | 2016 | |||
| Yhteensä | 18 939 | 100,0 % | 17 783 | 100,0 % | 16 502 | 100,0 % |
| Lakisääteisen toiminnan tuotot | 17 787 | 93,9 % | 16 055 | 90,3 % | 14 164 | 85,8 % |
| Markkinaehtoisen toiminnan tuotot | 1 152 | 6,1 % | 1 727 | 9,7 % | 2 338 | 14,2 % |
Julkisoikeudellisella kunnan jätemaksulla tulee kattaa sekä kunnalle että kunnan omistamalle yhtiölle, kuten PHJ:lle, kunnan lakisääteisestä jätehuollon järjestämistehtävästä aiheutuvat kustannukset. Jätemaksun perusteista määrätään Päijät-Hämeen jätelautakunnan hyväksymässä jätetaksassa. Jätelain 79 § 3 momentin mukaiset jätemaksun kertymää sekä kertymän käyttöä koskevat tiedot on koottu oheisiin kaavioihin.
Kertymä vuonna 2018 oli 10,607 milj. euroa. Palvelumaksukertymä sisältää lavapalvelu- ja hallintomaksukertymän. Suurin osa kertymästä, 75 %, käytetään jätteen käsittelyyn.
Ekomaksupalveluiden tuotot vuonna 2018 olivat yhteensä 3,994 milj. euroa. Tästä ekomaksukertymän osuus oli 2,646 milj. euroa ja jätemaksukertymän osuus 0,806 milj. euroa. Ekomaksupalveluiden kulut vuonna 2018 olivat yhteensä 3,728 milj. euroa. 61,5 % kuluista käytettiin jäteasemapalveluihin. Toimialueella on seitsemän palvelevaa jäteasemaa, jotka ovat yhtiön asukkaille suunnattujen palvelujen lippulaiva ja jotka ottavat vastaan joka sortin jätettä kuntarajoista riippumatta.