Vuosi 2020 oli monin tavoin hyvin poikkeuksellinen vuosi. Korona tuli ja muutti maailmaa. Se pakotti meidätkin pohtimaan ja ottamaan käyttöön uusia toimintatapoja, joista osa on tullut varmasti jäädäkseen. Samanaikaisesti oli kuitenkin keskityttävä toiminnan normaaliin pyörittämiseen sekä suunniteltuihin uudistuksiin. Onnistuimme pitämään toimintamme normaalina ja palvelemaan turvallisesti asiakkaitamme, vaikka asiakasmäärät lajitteluasemilla räjähtivätkin ihmisten remontointi- ja siivousinnostuksen myötä.
Vaikka korona toikin haasteita, onnistuimme viemään läpi vuoden aikana useita muutoksia. Uudistimme strategiamme, valmistelimme yhtiön nimenvaihdoksen, joka astui voimaan 2021 alussa, perustimme maa- ja kiviainesyhtiö Salpamaa Oy:n, aloitimme organisaatiomuutoksen, jolla sujuvoitamme sisäistä toimintaamme sekä valmistaudumme tuleviin eläköitymisiin ja jätelain muutokseen, pilotoimme täysin uudenlaista biojätteen erilliskeräystä pientaloilla ja otimme koko asiakaspalvelun omaksi toiminnaksemme sekä keskitimme sen yhteen yksikköön. Vaikka meillä oli paljon tehtävää ja korona aiheutti huolta ja muutti toimintatapoja, onnistuimme erinomaisesti.
Taloudellisesti vuosi 2020 oli meille myös erittäin hyvä, minkä vuoksi meillä on entistä paremmat mahdollisuudet kehittää toimintaamme edelleen kierrätysasteen nostamiseksi sekä valmistautua jätelainsäädännön mukanaan tuomiin uudistuksiin.
Haluan kiittää kuluneesta vuodesta 2020 osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaamme, joka on koronasta huolimatta huolehtinut turvallisesti siitä, että yhteiskuntamme yksi kriittisistä toimialoista pysyy käynnissä poikkeusolosuhteista huolimatta. Lisäksi haluan kiittää hallitustamme, omistajiamme, yhteistyökumppaneitamme sekä asiakkaitamme.
Johanna Rusanen
toimitusjohtaja
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy (PHJ) vaihtoi vuoden 2021 alusta nimeä ja on nyt Salpakierto Oy. Yhtiö on vuonna 1993 perustettu 10 kunnan omistama osakeyhtiö, joka hoitaa osakaskunnissaan syntyvien jätteiden vastaanotto-, käsittely- ja hyödyntämistehtävät sekä jätehuollon kehittämis- ja neuvontatehtävät. Yhtiö tarjoaa jätteiden käsittelypalveluita myös elinkeinoelämälle hankintalain sidosyksikköaseman sallimissa puitteissa.
Osakaskuntia ovat Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä. Suurin omistaja on 58,6 %:n osuudella Lahden kaupunki ja yhtiö kuuluu tytäryhtiönä Lahden kaupunkikonserniin. Yhtiö vastaa yhteistyö- ja osakassopimuksen mukaisesti, että sen toimialueelle suunnitellaan ja toteutetaan taloudellinen, tehokas ja tasapuolinen jätehuoltojärjestelmä. Toimialueella jätteen hyödyntämisaste on lähes 100 %.
Jätteenkäsittelytoiminnot on keskitetty Lahteen, Kujalan käsittelykeskukseen (ennen vuotta 2021 Kujalan jätekeskus), joka on yhtiön ainoa jätteenkäsittelypaikka. Jätteitä vastaanotetaan myös muissa kunnissa sijaitsevilla lajitteluasemilla (ennen vuotta 2021 nimellä jäteasemat), vaarallisten jätteiden keräyskonteilla sekä kiertävillä keräyksillä.
Toimialueella on pääosin käytössä kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus. Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueilla yhtiö ei itse kuljeta jätteitä, vaan kuljetuksista vastaavat yksityiset kuljetusyritykset. Muutamissa kunnissa tai kunnan osissa on yhtiön järjestämänä ja kilpailuttamana keskitetty jätteenkuljetus, missä yhtiö vastaa jätteen noudosta ja kuljetuksesta kiinteistöltä käsittelyyn sekä jätehuollon asiakaspalvelusta ja laskutuksesta.
Yhtiö omistaa tytäryhtiön Salpamaa Oy:n, joka vastaanottaa ja käsittelee maa- ja kiviaineksia. Salpamaa Oy aloitti operatiivisen toimintansa 1.1.2021. Lisäksi yhtiöllä on 40 % omistus biojätteitä ja puhdistamolietteitä vastaanottavasta ja käsittelevästä LABIO Oy:stä. LABIOn toinen omistaja on Lahti Aqua Oy.
Lisätietoja yhtiöstä salpakierto.fi
| Tärkeitä tunnuslukuja | 2020 | 2019 | 2018 |
|---|---|---|---|
| Toimialueen asukasluku | 200 263 | 200 730 | 201 720 |
| Liikevaihto 1000 € | 19 473 | 18 411 | 18 083 |
| Taseen loppusumma 1000 € | 26 990 | 28 519 | 28 873 |
| Tilikauden voitto/-tappio, 1000 € | 728 | 65 | -14 |
| Liikevoitto /- tappio % | 6,7 | 2,4 | 0,3 |
| Omavaraisuusaste % | 17,5 | 12,5 | 12,7 |
| Vastaanotettu kokonaisjätemäärä (ei puhtaat maat), tonnia | 224 510 | 202 378 | 180 722 |
| Hyödynnetty vastaanotetusta kokonaisjätemäärästä (ei puhtaat maat) % | 99 | 98 | 97 |
Taulukossa esitetään yhtiön tärkeät tunnusluvut. Toimialueen asukasluku vuonna 2020 oli 200 263. Yhtiön liikevaihto oli 19,5 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma lähes 27 miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli 728 000 euroa. Liikevoittoprosentti 6,7. Omavaraisuusaste oli 17,5 prosenttia. Vastaanotettu kokonaisjätemäärä oli 224 510 tonnia pois lukien puhtaat maa-ainekset. Tästä vastaanotetusta kokonaisjätemäärästä hyödynnettiin 99 prosenttia.
Yhtiön henkilöstömäärä vuoden 2020 lopussa oli 50 henkilöä, joista määräaikaisia oli 5 henkilöä.
Vuoden aikana yhtiö tarjosi työharjoittelupaikkoja alan opiskelijoille ja palkkasi koululaisia kesätöihin käsittelykeskuksen piha-alueiden kunnossapitoon.
| Henkilöstötunnusluvut | 2020 | 2019 | 2018 | |
|---|---|---|---|---|
| Henkilöstön määrä | kpl | 50 | 47 | 40 |
| Henkilötyövuosia | htv | 50,4 | 47,9 | 42,7 |
| Naisten osuus | % | 42 | 45 | 45 |
| Miesten osuus | % | 58 | 55 | 55 |
| Henkilöstön keski-ikä | vuotta | 46,8 | 45,2 | 46,4 |
| Koulutuspäiviä | pv / htv | 1 | 2 | 5 |
| Koulutuskulut | € / htv | 388 | 539 | 1013 |
| Virkistys- ja harrastetoiminnan kulut | € / htv | 325 | 374 | 372 |
| Työterveyshuollon kustannukset | € / htv | 203 | 354 | 136 |
| Henkilöstötyytyväisyys, kyselyn keskiarvo | asteikko 1-5 | 3,54 | - | 3,6 |
| Turvallisuusindeksi, ka | % | 96,74 | 96,8 | 95,2 |
| Turvallisuushavainnot, tavoite 50 | kpl | 22 | 40 | 30 |
| Tapaturmapoissaolot | pv / htv | 0,3 | 0,7 | 0 |
| Sairauspoissaolot | pv / htv | 6,9 | 8,4 | 4,1 |
Taulukossa kerrotaan yhtiön henkilöstötunnusluvut. Henkilöstön määrä 50 kappaletta, henkilötyövuosia 50,4. Naisten osuus 42 prosenttia ja miesten osuus 58 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä oli 46,8 vuotta. Koulutuspäiviä henkilötyövuotta kohden oli 1. Koulutuskulut olivat 388 euroa per henkilötyövuosi. Virkistys- ja harrastetoiminnan kulut olivat 325 euroa henkilötyövuotta kohden. Työterveyshuollon kustannukset olivat 203 euroa henkilötyövuotta kohden. Henkilöstötyytyväisyyskyselyn keskiarvo oli 3,54 asteikolla yhdestä viiteen. Turvallisuusindeksin keskiarvo oli 96,74 prosenttia. Turvallisuushavaintoja tehtiin vuoden aikana 22 kappaletta, tavoite niiden osalta on 50 kappaletta vuodessa. Tapaturmapoissaoloja oli 0,3 päivää henkilötyövuotta kohden ja sairauspoissaoloja 6,9 päivää henkilötyövuotta kohden.
Yhtiö on Lahden kaupungin tytäryhteisö. Lahden kaupungin omistusosuus on 58,6 %.
Osakkeiden määrä/ %-osuus 31.12.2020
Yhteensä 268 kpl / 100 %
Yksi ääni/osake. Yhtiön osakkeita rasittavat yhtiöjärjestyksen mukaiset suostumus- ja lunastuslausekkeet.
Yhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana 11 kertaa.
Hallituksen jäsenet 1.1.2020 – 23.4.2020
Hallituksen jäsenet 23.4.2020 – 31.12.2020
Lainsäädännön muutosten ja muun toimintaympäristön muuttumisen vuoksi yhtiön strategia päivitettiin ja päivitetty strategia hyväksyttiin hallituksessa elokuussa 2020. Strategiaa tarkastellaan vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan vastaamaan yhtiön tarpeita ja toimintaympäristöä.
Huolehdimme asukkaiden jätehuollon palveluista ja edistämme kiertotalouden toteutumista asiakaslähtöisesti ja vastuullisesti.
Olemme alueemme tunnetuin ja luotettavin asukkaiden tarvitsemien kierrätyspalveluiden tuottaja ja rohkea kiertotalouden innovaattori yhdessä kumppaneidemme kanssa.
Salpakierto Oy:n tehtävänä on hoitaa jätehuoltoa omistajakuntien puolesta mahdollisimman laajasti, tehokkaasti ja taloudellisesti kiertotaloutta edistäen.
Salpakierto Oy:n hallitus tarkistanut ja hyväksynyt 15.12.2020.
Yhtiön toimintajärjestelmä koostuu ISO 9001:2015 standardin mukaisesta laatujärjestelmästä, ISO 14001:2015 standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä sekä ISO 45001:2018 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmästä. Järjestelmät on integroitu yhdeksi toimintajärjestelmäksi, jonka on sertifioinut akkreditoitu sertifiointiyritys SGS Fimko Ltd.
Strategia ja toimintapolitiikka ohjaavat merkittävien laatu- ja ympäristö- sekä työterveys- ja turvallisuusnäkökohtien tunnistamista ja tavoitteiden asettamista. Päämäärien ja tavoitteiden pohjalta laaditaan eriasteiset pitkän ja lyhyen tähtäimen suunnitelmat. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti sekä palautteiden että tarkkailu- ja mittaustulosten perusteella.
Salpakierto on mukana BIOSYKLI-hankkeessa, jonka päätoteuttajana on LAB-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Salpakierto Oy, Lappeenrannan Lahden teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy ja Muoviyhdistys ry. Hankkeelle on myönnetty EAKR-rahoitus. Hankkeessa tuotetaan tietoa kiertotalouspohjaisista liete- ja biomuoviratkaisuista, edistetään alueella tuotetun hiilidioksidin hyödyntämismahdollisuuksia ja kokeillaan uusia biojätteen keräystapoja sekä tuotetaan asukaslähtöistä tietoa erilliskeräyksen edistämiseksi. Uusia ratkaisuja edistetään käytännön kokeilujen ja demonstraatioiden kautta tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Hankkeessa vahvistetaan lisäksi maakunnan roolia kiertotalouden edistämisessä.
Salpakierron osuudessa pilotoidaan uudenlaista tapaa erilliskerätä pientaloasujien biojätteet. Konsepti perustuu toimintamalliin, jossa pääosa pientaloasujien biojätteistä erilliskerätään pakettiautolla suuremman jäteauton sijasta. Kokeilussa on mukana yhteensä noin 225 kotitaloutta, ja kokeiluun osallistujia kutsutaan Bioneereiksi. Erilliskeräystä pilotoidaan yhteensä seitsemällä eri alueella Lahden seudulla: Ahtiala, Karisto, Laune, Metsä-Hennala, Patomäki, Renkomäki ja Villähde.
Pilotissa mukana oleville asukkaille toimitettiin Salpakierron toimesta paperipussit sekä sisä- ja ulkoastia biojätteen keräystä varten. Bioneeri-kokeilussa asiakkaat on jaettu pienastia-asiakkaisiin ja biolinkki-asiakkaisiin. Pienastia-asiakkailla biojätteiden ulkoastia on 35 litrainen tai 50 litrainen keräysastia, kun taas biolinkki-asiakkaille toimitetiin 240 litrainen jäteastia. Pilotissa pienastia-asiakkaiden astiat tyhjennetään kahden viikon välein pakettiautolla, josta biojätteet siirretään hetkellisesti biolinkki-asiakkaan suurempaan jäteastiaan. Lopulta jäteauto tyhjentää biolinkki-asiakkaan jäteastian, johon on kerätty keskitetysti useamman kotitalouden biojätteet. Bioneeri-kokeilulla pyritään ympäristöystävälliseen ja kustannustehokkaaseen tapaan kerätä pientaloasujien biojätteet.
Ensimmäiset Bioneerien biojätteen tyhjennykset tehtiin syyskuussa 2020. Erilliskeräysketjua seurataan ja dokumentoidaan Salpakierron toimesta muun muassa suorittamalla jätepunnituksia, tarkkailemalla astioiden täyttöasteita, seuraamalla työn tehokkuutta ja asiakkaiden tyytyväisyyttä kokeilun aikana. Bioneerien seka-, energia- ja biojätteille suoritetaan myös koostumustutkimuksia. Bioneeri-kokeilu jatkuu ainakin syyskuuhun 2021 asti.
Päijät-Hämeessä jätehuollon toiminnot on runsaan 20 vuoden aikana keskitetty pääosin Lahdessa sijaitsevaan Kujalan käsittelykeskukseen. Vuosien saatossa jätteen hyötykäyttö on lisääntynyt voimakkaasti, ja kehitys jatkuu edelleen. Kujalan käsittelykeskuksen käytettävissä olevat maa-alueet on rakennettu lähes täyteen eikä aluetta voida laajentaa. Täten Kujalan käsittelykeskuksessa ei ole tarjota toimitiloja kiertotalousyrityksille. Jätteiden kierrätys ja kiertotalous teollisena toimialana tulee kuitenkin tulevaisuudessa kasvamaan merkittävästi ja tästä syystä Päijät-Hämeeseen etsitään uutta kiertotalouteen keskittynyttä sijoituspaikkaa, ns. kierrätyspuistoa. Lahden seudun kierrätyspuiston sijaintipaikaksi on ehdolla neljä aluetta, joista yksi sijaitsee Hollolassa ja kolme Orimattilassa.
Lahden seudun kierrätyspuiston ympäristövaikutusten arviointi (YVA) aloitettiin vuoden 2019 alkupuolella ja sen tekivät Sweco Ympäristö Oy yhdessä Vahanen Environment Oy:n kanssa. YVA-selostus valmistui nähtäville vuoden 2020 alkupuolella. Siinä esiteltiin vaikutusarvioinnin tulokset sekä hankealueiden keskinäinen vertailu. Ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella parhaimmiksi vaihtoehdoiksi kierrätyspuistolle valittiin Hollolan Kehätien alue ja Orimattilan Loukkaanmäen alue.
Päijät-Hämeen liitto käynnisti kesällä 2018 hankkeen edellyttämän vaihemaakuntakaavatyön. Kierrätyspuiston sijainti päätettiin Päijät-Hämeen maakuntavaltuuston kokouksessa yksimielisesti Hollolan Kehätien alueelle. Hollolan kunnassa on meneillään strateginen yleiskaavan päivitystyö ja ennen rakentamisen aloitusta on laadittava myös osayleiskaava ja asemakaava sekä haettava tarvittavat rakennus- ja ympäristöluvat.
Kaikkien toimialueen asuinkiinteistöjen, myös vapaa-ajan kiinteistöjen, tulee kuulua järjestetyn jätehuollon piiriin ja lajitella jätteensä vähintään energia- ja sekajäteastiaan.
Asumisessa syntyvät jätteet lajitellaan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätehuoltomääräysten tarkoituksena on edistää jätteiden lajittelua ja ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvia haittoja.
Jätehuoltomääräysten mukaan kiinteistöt asemakaavoitetuilla alueilla Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa (ei Hämeenkoskella), Lahdessa ja Orimattilassa (ei Artjärvellä), joissa on asuntoja 10 tai enemmän, lajittelivat seitsemään astiaan (biojäte, energiajäte, sekajäte, kartonki, paperi, lasi ja metalli).
Pienemmät asuinkiinteistöt ovat velvoitettuja lajittelemaan kahteen astiaan (energiajäte ja sekajäte). Pienille kiinteistöille suositellaan kiinteistökohtaista kompostointia sekä lasi-, kartonki- ja muovipakkausjätteiden sekä metallin viemistä niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin. Keräyspaperin keräyksen tulee olla järjestetty jätelainsäädännön mukaisesti.
Jätteiden kerääminen ja kuljettaminen on toimialueella pääosin kiinteistön haltijan järjestämää. Osassa toimialuetta (Orimattilan Artjärvellä, Heinolan ja Sysmän haja-asutusalueella sekä Kärkölässä energia- ja sekajätteen osalta sekä Heinolassa ja Orimattilassa biojätteen osalta) on kunnan järjestämä jätteenkuljetus, missä Salpakierto on kilpailuttanut jätteenkuljetukset ja astiantyhjennyksiä hoitavat urakoitsijat.
Kiinteistökohtainen jätteen keräys on yhden tai useamman kiinteistön yhdessä käyttämä palvelu. Jäteastia(t) tyhjennetään jätehuoltomääräysten mukaisilla tyhjennysväleillä. Kiinteistökohtaisia kotinoutoasiakkaita oli yhteensä 3 949 ja jäteastioiden tyhjennyksiä yhteensä noin 90 000. Hinnat perustuvat Päijät-Hämeen jätelautakunnan hyväksymään taksaan.
Aluekeräyspisteet ovat Salpakierto Oy:n ylläpitämiä asumisessa syntyvän seka- ja energiajätteen keräyspisteitä. Pisteitä oli yhteensä 30 kpl. Pisteiden käyttöoikeus on ainoastaan aluekeräyspistemaksun maksavilla asiakkailla. Aluekeräyspistettä käyttäviä asiakkaita oli yhteensä 4 920 ja pisteillä tehtyjä jäteastioiden tyhjennyksiä noin 38 000.
Kuljetetut jätemäärät olivat 2 800 tonnia.
Jätehuollon asukaspalvelut, kuten lajitteluasemat (ennen vuotta 2020 nimellä jäteasemat), vaarallisten jätteiden ja puutarhajätteiden keräys sekä neuvontapalvelut rahoitetaan jätehuollon perusmaksulla. Jätehuollon perusmaksu (ent. ekomaksu) on jätelain mukainen yhtiön omistajakuntien päättämä maksu, jonka suuruudesta on vuoden 2013 alusta päättänyt Päijät-Hämeen jätelautakunta.
Jätehuollon perusmaksu on vuosimaksu, joka laskutetaan jokaiselta asunnolta (vakituinen ja vapaa-ajan asunto) yhtiön toimialueella. Vuonna 2020 perusmaksun suuruus oli 33,50 euroa/vuosi vakituisilta ja 20,50 euroa/vuosi vapaa-ajan asunnoilta. Vuonna 2020 perusmaksua kerättiin 3,390 milj. euroa.
Vuonna 2020 perusmaksulla rahoitettiin seuraavat jätteiden vastaanottopalvelut:
Lisäksi perusmaksulla rahoitettiin jäteneuvonta ja ympäristökasvatus, suljettujen loppusijoitusalueiden jälkihoitoa ja jätelautakunnan toimintaa.
Kaikki palvelupisteet ovat toimialueen asukkaiden käytettävissä kuntarajoista riippumatta.
| Kunta | Lajitteluasema | Metalliromun keräyspisteet | Vaarallisten jätteiden keräyskontti | Vaarallisten jätteiden kiertävä keräys | Apteekit (lääkejätteet) | Kierrätyskeskus-yhteistyö |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Asikkala | X | X | X | |||
| Heinola | X | X | X | X | ||
| Hollola | X | X | X | X | ||
| Kärkölä | X | X | X | |||
| Lahti | X | X | X | X | X | |
| Myrskylä | X | X | X | |||
| Orimattila | X | X | X | X | ||
| Padasjoki | X | X | X | X | ||
| Pukkila | X | X | X | |||
| Sysmä | X | X | X |
Taulukossa kuvataan yhtiön toimialueella olevat kotitalouksien jätteiden vastaanottopisteet. Yhtiön 7 lajitteluasemaa sijaitsevat Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Lahdessa, Orimattilassa, Padasjoella ja Sysmässä. Metalliromun 4 kierrätyspistettä löytyvät Hollolan Hämeenkoskelta, Orimattilan Artjärveltä sekä Pukkilasta ja Myrskylästä. Vaarallisten jätteiden keräyskontteja on 2 kappaletta. Lahdessa oleva vaarallisten jätteiden keräyskontti poistui käytöstä syksyllä. Toinen niistä sijaitsee Heinolassa ja toinen Kärkölässä. Vaarallisten jätteiden kiertävä keräys käy kevät-kesällä joka kunnassa. Kaikki toimialueen apteekit ottavat vastaan kotitalouksien lääkejätteitä. Yhtiöllä on kierrätyskeskuksen kanssa yhteistyötä Lahdessa ja Padasjoella.
Käyttökelpoisen tavaran ohjautumista uudelleen käyttöön tuettiin tekemällä yhteistyötä Padasjoen kierrätyskeskuksen kanssa.
Lajitteluasemilla kävi vuonna 2020 noin 208 000 asiakasta, joista yli puolet kävi Lahden lajitteluasema PILLERIllä.
Lajitteluasemilla kävi vuonna 2020 yhteensä 207 525 asiakasta. Asikkalan lajitteluasemalla kävi 17 456 asiakasta, Heinolan lajitteluasemalla 21 085 asiakasta, Hollolan lajitteluasemalla 22 646 asiakasta, Orimattilan lajitteluasemalla 22 580 asiakasta, Padasjoen lajitteluasemalla 7728 asiakasta, Sysmän lajitteluasemalla 6384 asiakasta ja Lahden lajitteluasema Pillerillä 109 646 asiakasta.
Lajitteluasemilla asioiville asukkaille toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely/itä vuosittain. Kyselyitä on tehty vuodesta 2005 alkaen. Vuonna 2020 kysely toteutettiin lajitteluasema PILLERIllä Lahdessa ja Padasjoen lajitteluasemalla. Lajitteluasema PILLERIllä kyselyyn on vuosittain vastannut 150 asiakasta ja muilla asemilla 100 asiakasta. Asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Erityistä kiitosta tuloksissa saa edelleen henkilökunnan palvelualttius ja ystävällisyys.
| Asiakastyytyväisyyskyselyt | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Lajitteluasema PILLERI, Lahti | 4,3 | 4,4 | 4,4 | 4,5 | 4,4 | 4,5 | 4,4 |
| Orimattilan lajitteluasema | 4,2 | ||||||
| Hollolan lajitteluasema | 4,2 | ||||||
| Heinolan lajitteluasema | 4,3 | ||||||
| Asikkalan lajitteluasema | 4,4 | ||||||
| Padasjoen lajitteluasema | 4,3 | ||||||
| Sysmän lajitteluasema | 4,4 |
Vuonna 2020 asiakastyytyväisyyskyselyn keskiarvo lajitteluasema Pillerillä Lahdessa oli 4,4 asteikolla yhdestä viiteen. Asiakastyytyväisyyskyselyn keskiarvo Padasjoen lajitteluasemalla oli 4,3 asteikolla yhdestä viiteen.
Vaarallisten jätteiden keräyskontteja käytti vuonna 2020 noin 2 200 asiakasta. Vaarallisia jätteitä, metalliromua ja sähkölaitteita (Roinaralli) kerättiin kiertäviin keräysautoihin syksyllä Kärkölässä, Orimattilan Artjärvellä, Pukkilassa, Myrskylässä ja Hämeenkoskella. Keräykset palvelivat vuonna 2020 noin 240 asiakasta. Kevään Roinaralli-kierrosta ei toteutettu koronapandemian vuoksi. Serristopissa Lahden torilla markkinapäivinä elo-lokakuussa vastaanotettiin loisteputkia, energiansäästölamppuja, pieniä sähkölaitteita, paristoja ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia kosmetiikkatuotteita ja se palveli noin 550 asiakasta.
Lavapalvelu tarjosi yksityisasiakkaille ja taloyhtiöille erilaisia lavavaihtoehtoja mm. kiinteistöissä syntyville haravointi- ja risujätteille sekä rakennus- ja remonttijätteille. Tarjolla oli erilaisia ja erikokoisia lavoja asiakkaan tarpeen mukaan, lokerolava mahdollistaa jätteiden lajittelun. Lavapalvelun toiminta-alue 1.1.-31.3.2020 välisenä aikana oli Lahti ja Hollola sekä alue säteellä Vääksy, Vierumäki, Uusikylä, Pennala. 1.4.2020 alkaen toiminta-alue laajeni yhtiön koko toimialueelle.
Lajitteluasema PILLERIltä Kujalan käsittelykeskuksesta voi vuokrata kuomullisen peräkärryn jätteiden kuljetusta varten. Peräkärryn vuokrauskertoja vuonna 2020 oli yhteensä 121 kpl.
Lahden lajitteluasema PILLERIn yhteyteen avattiin kesällä 2020 kierrätyskelpoisen tavaran keräyspiste, Kierrätyskontti, jonka toiminnasta vastaa Harjulan Setlementti ry. Kierrätyskonttiin otettiin vastaan ehjiä, puhtaita ja käyttökelpoisia tavaroita ja materiaalia kuten huonekaluja, polkupyöriä ja työkaluja. Vastaanotettu kierrätyskelpoisen tavaran määrä oli vuonna 2020 noin 12 tonnia.
Kierrätysvalmennuksella (jäteneuvonta) motivoidaan toimialueen asukkaita kestävään kuluttamiseen, jätteen määrän vähentämiseen ja oikeanlaiseen jätteiden lajitteluun niiden syntypaikalla. Tietoa tuotetaan ja tarjotaan monikanavaisesti koskien jätteiden vähentämistä, tavaroiden uudelleenkäyttöä, jätteiden lajittelua sekä jätehuoltoon liittymistä ja sen järjestämistä koskien. Kyseessä on omistajakuntien yhtiölle osoittama lakisääteinen palvelutehtävä, joka kustannetaan asuntokohtaisella jätehuollon perusmaksulla.
Kierrätysvalmennusta tuotetaan asukkaille erilaisissa neuvonta- ja yleisötilaisuuksissa, puhelimitse, erilaisten neuvonta-aineistojen ja -kampanjoiden muodossa, netissä sekä sosiaalisessa mediassa.
Vuosi 2020 oli neuvontatilaisuuksien kannalta poikkeuksellinen johtuen maaliskuussa alkaneesta koronapandemiasta, mistä syystä tilaisuuksien tarjontaa jouduttiin rajoittamaan ja yleisötilaisuudet peruuntuivat. Alkuperäiseen 350 neuvontatilaisuuden vuositavoitteeseen ei tästä syystä päästy, vaan neuvontatilaisuuksia pidettiin 171 kappaletta. Kierrätysvalmennusta erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa sai yhteensä n. 4400 henkilöä (vuonna 2019 n. 9800 henkilöä). Syyskaudella alettiin tarjota kouluille suunnattuja ympäristökasvatuksen tuntipaketteja etäyhteydellä toteutettuna.
Ympäristökasvatustunteja kouluissa ja päiväkodeissa toteutui 102 ja aikuisneuvontatunteja 146 kappaletta. Puhelimessa tapahtuvaa jäteneuvontaa annettiin arkipäivisin toimistoaikana. Puhelimitse annettu neuvonta siirtyi toukokuun alusta alkaen yhtiön keskitetyn asiakaspalvelun hoitoon.
Toimialueen asukkaille on tarjottu vuosittain maksuttomia kompostointikursseja ja -luentoja yhteistyössä Lahden 4H-yhdistyksen kanssa. Koronatilanteesta johtuen toinen kevään kursseista peruttiin ja toinen pidettiin etäyhteydellä.
Taloyhtiöaktiiveille ja taloyhtiöiden hallitusten jäsenille tarjottiin Lajittelumestari-koulutusta, jonka tavoitteena on tarjota tietoa ja välineitä taloyhtiön laadukkaan jätehuollon edistämiseen ja jätehuollon eri toimijoiden välisen yhteistyön parantamiseen.
Valtakunnallisen Hävikkiviikon aikana toteutettiin toimialueen alakouluille Ruoka ei kuulu roskikseen -kampanja, jonka tavoitteena oli kiinnittää oppilaiden huomio ruokahävikin vähentämiseen. Seudullisella ympäristöviikolla tarjottiin kierrätysvalmennusta Ympäristökylä-tapahtumassa ja Lahti-Pisteellä.
Lahden Yliopistokampuksen koordinoimassa Lahden JunnuYliopisto -projektissa oltiin mukana kehittämässä kolmosluokkalaisille suunnattua kiertotalouden tuntikokonaisuutta.
Loppuvuodesta starttasi valtakunnallinen ruokahävikin ehkäisemiseen ja biojätteen lajitteluaktiivisuuden parantamiseen tähtäävä kampanja ”Rakasta joka murua”, jossa yhtiö on mukana välittäen kampanjan yhteisviestiä omalla toimialueellaan.
Lajitteluosaamisen testaamiseen ja oikeaoppisen lajittelun omaksumisen avuksi lanseerattiin sähköinen lajittelutesti osoitteessa lajittelumestari.fi. Testi on kaikille avoimesti käytettävissä ja sitä hyödynnetään osana neuvonnan tuntipaketteja.
LOKKI-seinäkalenteri, joka kodin jätehuollon tietopaketti vuodelle 2020, jaettiin julkisena tiedotteena toimialueen kaikkiin kotitalouksiin sekä yrityksiin ja edelleen osoitteellisena jakeluna toimialueen ulkopuolella asuville kesäasukkaille. Vuoden 2020 kalenterin painosmäärä oli 138 000 kappaletta. Kalenteri sisälsi myös kodin jätteiden lajitteluohjeet irrotettavana julisteliitteenä.
Vuosikalenterien kuvitukseksi on käynnissä asukkaille suunnattu kuvakisa osoitteessa kaunispäijäthäme.fi. Kuvakampanjalla kannustetaan päijäthämäläisiä arvostamaan ympäristöään ja houkutellaan heitä mukaan arjen ympäristötekoihin, kuten jätteiden parempaan lajitteluun.
Toukokuun alkupuolella julkaistiin kotitalouksille tiedotuslehti Lokkiposti. Lehden painosmäärä oli 125 500 kappaletta ja se jaettiin julkisena tiedotteena kaikkiin toimialueen kotitalouksiin sekä osoitteellisena jakeluna toimialueen ulkopuolella asuville toimialueen kesäasukkaille.
Mediatiedotusta kohdistettiin pääasiassa paikallis- ja aluelehdistölle. Tiedotteita medialle lähetettiin noin 40 kappaletta. Mediaosumia kerättiin peräti 354 kappaletta. Ennätysmäärään vaikutti julkinen keskustelu ja tiedotus koskien suunnitteilla olevaa Lahden seudun kierrätyspuistoa.
Yhtiön verkkopalvelussa phj.fi (vuoden 2021 alusta salpakierto.fi) vieraili keskimäärin 23 000 eri käyttäjää kuukaudessa. Verkkopalvelussa on tarjolla sähköinen lajitteluopas, mikä löytyy myös osoitteella jätehaku.fi. Verkkopalvelun käyttö on edelleen kasvanut. Asukastiedottamista tehtiin aktiivisesti myös sosiaalisen median kanavissa Facebook ja Instagram.
Yhtiö vastaanotti yhteensä 224 500 tonnia jätettä vuonna 2020. Määrä ei sisällä vastaanotettuja pilaantumattomia ylijäämämaita. Pääosa jätteistä vastaanotettiin Kujalan käsittelykeskuksessa, jossa jätteitä välivarastoidaan, käsitellään, hyödynnetään, siirtokuormataan ja loppusijoitetaan. Kokonaisjätemäärä oli edellisvuotta suurempi. Selvintä kasvu oli pilaantuneiden maiden osalta; näiden määrä voi vaihdella huomattavasti rakennus- ja maaperän kunnostushankkeiden vuosivaihtelun takia.
Kujalan käsittelykeskuksessa vastaanotettu jätemäärä oli yhteensä 224 500 tonnia. Seka- ja rakennusjätettä laitoskäsittelyyn vastaanotettiin yhteensä 37800 tonnia. Materiaalina hyödynnettäviä jätteitä otettiin vastaan 20 500 tonnia. Energiajätettä vastaanotettiin kaikkiaan 33 500 tonnia, risujätteitä 4800 tonnia, nestemäisiä jätteitä 9200 tonnia, pilaantuneita maa-aineksia 96 900 tonnia, loppusijoitettavia jätteitä 2800 tonnia, biojätteitä ja haravointijätteitä 15400 tonnia ja vaarallisia jätteitä ja sähkölaitteita 3600 tonnia.
Loppusijoitusalueelle sijoitetun jätteen määrä on pudonnut mm. vuonna 2016 voimaan astuneen orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon sekä kehittyneiden hyötykäyttömahdollisuuksien myötä. Vuonna 2020 yhtiön vastaanottamasta kokonaisjätemäärästä (ilman puhtaita maita) hyödynnettiin ennätykselliset 99 %. Energiahyötykäytön osuus oli 34 %.
| Jätteestä tuotettu energia (GWh) | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 |
|---|---|---|---|---|---|
| Erilliskerätystä energiajätteestä valmistettu polttoaine | 114 | 79 | 87 | 114 | 83 |
| Puujätteestä valmistettu murske | 34 | 76 | 54 | 47 | 47 |
| Risuista ja kannoista valmistettu puumurske | 8 | 10 | 16 | 6 | 12 |
| Sekajäte | 104 | 95 | 115 | 102 | 119 |
| Kaatopaikkakaasusta tuotettu energia (GWh) | 6 | 5 | 5 | 5 | 5 |
| Tuotettu energia yhteensä GWh/vuosi | 266 | 265 | 277 | 274 | 266 |
Jätteestä tuotettiin vuonna 2020 energiaa yhteensä 266 gigawattituntia. Erilliskerätystä energiajätteestä valmistetulla polttoaineella tuotettiin 83 gigawattituntia, puujätteestä valmistetulla murskeella 47 ja risuista ja kannoista valmistetulla puumurskeella 12 gigawattituntia. Sekajätteellä tuotettiin 119 gigawattituntia energiaa ja kaatopaikkakaasusta tuotetun energian määrä oli 5 gigawattituntia.
Vuoden 2020 jätteistä ja kerätystä kaatopaikkakaasusta tuotetun energian määrä vastaa noin 13 300 omakotitalon vuotuista lämmitysenergian määrää (pinta-ala 150- 200 neliötä, lämmitysenergian tarve 20 MWh/v).
Yhdyskuntajätteen osuus kokonaisjätemäärästä oli 42 %. Vastaanotetun yhdyskuntajätteen määrä (95 200 t) kasvoi hieman edellisvuoteen nähden.
Yhtiö vastaanottaman yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste vuonna 2020 oli 98 % – materiaalihyötykäyttöön ohjattiin 29 % ja energiana hyödynnettiin 69 %.
Yhtiön kautta kulkevasta yhdyskuntajätteestä kierrätettiin vuonna 2020 materiaalina 29 prosenttia ja hyödynnettiin energiana 69 prosenttia. Loppusijoitukseen ohjattiin 2 prosenttia.
Koko toimialueella yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste oli 99 % – materiaalihyötykäyttöön ohjattiin 43 % ja energiana hyödynnettiin 56 %. Materiaalihyötykäyttöasteen osuus laski, vaikka materiaalihyötykäyttöön meni tonneina suunnilleen sama määrä kuin edellisenä vuonna, koska polttoon meni edellisvuotta enemmän sekajätettä, puuta ja risua. Koko toimialueen luvussa on mukana yhtiön vastaanottaman yhdyskuntajätteen lisäksi mm. Rinki-ekopisteillä ja kiinteistöillä kerätyt tuottajavastuun alaiset pakkausjätteet ja paperi, tuottajien järjestämillä vastaanottopisteillä kerätty SER-jätteet, arvio kotikompostoidun biojätteen määrästä sekä LABIOn suoraan vastaanottamat kaupan biojätteet, jotka eivät kulje yhtiön vastaanoton kautta.
Koko toimialueen yhdyskuntajätteestä kierrätettiin vuonna 2020 materiaalina 43 prosenttia ja hyödynnettiin energiana 56 prosenttia. Loppusijoitukseen ohjattiin 1 prosenttia.
Palveluiden toimivuutta seurataan ammattiautoilijoille tehtävillä asiakastyytyväisyyskyselyillä. Kujalan käsittelykeskuksessa asioivat ammattiautoilijat olivat hyvin tyytyväisiä palvelun tasoon. Ammattiautoilijoiden keskuudessa asiakastyytyväisyys sai vuosittain tehtävässä kyselyssä arvon 4,1. Ammattiautoilijat ovat tärkeä asiakaskohderyhmä, sillä käsittelykeskuksen vaa´alla tehdään vuosittain yli 44 000 ajoneuvopunnitusta.
Kujalan käsittelykeskuksen ammattiautoilijoille tehdyn asiakastyytyväisyyskyselyn keskiarvo oli 4,1 asteikolla yhdestä viiteen.
Kujalan käsittelykeskuksen Vaa´alla oli punnitustapahtumia yhteensä 44 000 kappaletta, keskimäärin 195 ajoneuvopunnitusta/työpäivä. Lisäksi punnittiin käsittelykeskuksen sisäistä liikennettä n. 20 kuormaa/työpäivä.
Kujalan käsittelykeskuksen alueella muodostuu kolmenlaisia vesiä. Loppusijoitusalueiden suotovedet sekä jätteiden käsittelystä syntyvät väkevät jätevedet johdetaan Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolle. Pilaantuneiden maiden käsittelykenttien ja muiden vastaavien piha-alueiden hulevedet käsitellään käsittelykeskuksen alueella. Nämä ns. ”laimeat vedet” laskeutetaan ja johdetaan hiekkavallin läpi maastoon. Tavanomaiset hulevedet teiltä ja kentiltä sekä pintavesiä suljetun loppusijoitusalueen päältä johdetaan maastoon sellaisenaan.
Jäte- ja suotovesien johtamista ja laatua sekä ympäristön pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan säännöllisesti. Vuonna 2020 Kujalassa oli tarkkailupisteitä kaikkiaan 45 kpl. Pistekohtainen analyysien määrä vaihteli 10 ja 47 välillä.
Yhteensä 207 047 m³
Asukasvastinelukuina (AVL)* ilmaistuna jätevedenpuhdistamolle aiheutunut kuormitus vuonna 2020:
*Asukasvastineluku (AVL) kertoo, kuinka monen ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistä jätevesikuormitusta toiminnasta aiheutunut kuormitus vastaa.
Laskennassa käytetyt ominaiskuormitukset:
Asukasvastinelukuina (AVL)* arvioitu maastoon aiheutunut kuormitus vuonna 2020:
* Asukasvastineluku (AVL) kertoo, kuinka monen ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistä jätevesikuormitusta toiminnasta aiheutunut kuormitus vastaa.
Laskennassa käytetyt ominaiskuormitukset:
Kuormitus oli lupamääräysten mukaista ja vastasi tavanomaista tasoa.
Heinolan suljetun Pikijärven loppusijoitusalueen suotovedet on vuodesta 2009 lähtien johdettu jätevedenpuhdistamolle (19 612 m³ vuonna 2020). Vesientarkkailupisteitä Heinolan loppusijoitus- ja lähialueilla oli kaikkiaan 15 kpl.
Hollolassa Aikkalan suljetun loppusijoitusalueen vedet käsitellään maasuodattimella (29 874 m³ vuonna 2020). Ylivuotoina maastoon kulkeutui tarkkailuvuoden aikana noin 6 353 m³. Tarkkailupisteitä oli 13 kpl.
Jätteenkäsittely vetää puoleensa ravintoa etsiviä eläinlajeja. Kujalan käsittelykeskuksessa jyrsijäkantaa pidetään kurissa noin 50 syöttiaseman avulla, joissa pidetiin myrkkyä EU-asetuksen sallimina jaksoina. Lisäksi jyrsijöitä torjuttiin kolmella sähköisellä ansalla ja kantaa seurattiin kymmenellä myrkyttömällä kontrolliasemalla.
Lokkilaskentaa on tehty säännöllisesti samalla menetelmällä vuodesta 1997 lähtien. Lokkien esiintyminen Kujalassa on suoraan verrannollinen saatavilla olevan ravinnon määrään. Lokit ruokailivat LATE-lajittelulaitoksen orgaanista jätettä sisältävissä rejektikasoissa (polttokapasiteetin täyttyminen ja toimitusvaikeudet jatkokäsittelyyn aiheuttavat rejektien poikkeuksellista välivarastointia kentillä) ja kompostointilaitoksen ulkopuolella olevilla jätekasoilla sekä toisinaan myös SRF-polttoainekasoilla.
Varislintuja on laskettu Kujalan käsittelykeskuksessa vuodesta 2010/2011 lähtien. Runsaslukuisin varislintu on naakka. Vuonna 2020 naakkoja oli hieman edellisvuotta vähemmän leudon talven takia. Naakat ruokailevat lokkien tapaan kompostointilaitoksen ja LATEn jätekasoilla.
Kaatopaikkakaasua on kerätty talteen Kujalassa vuodesta 2002 lähtien. Kaasunkeräyksellä vähennetään paitsi kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään myös lähiympäristöön kohdistuvia hajuhaittoja.
Suljetulta loppusijoitusalueelta talteen kerätty kaasu ohjataan biokaasupumppaamoon. Suurin osa kaasusta myydään Lahti Energia Oy:lle, joka tuottaa siitä lämpöä ja höyryä lähistöllä sijaitsevan Hartwallin virvoitusjuomatehtaan tarpeisiin. Osa kaasusta johdetaan Kujalan käsittelykeskuksen mikroturbiinilaitokseen, jossa siitä tuotetaan sähköä ja lämpöä alueen toimiston ja laitosten tarpeisiin.
Vuonna 2020 hajuseurantaa teki päivittäin 7 taloutta 0 – 3,5 km etäisyydellä Kujalan käsittelykeskuksesta. Seuranta kattaa käsittelykeskusalueen kolme pääasiallista hajun lähdettä, loppusijoitus alueet, biojätteen käsittely ja raakakaasun puhdistus. Hajupäiväksi katsottiin päivä, jolloin yksikin tarkkailijoista havaitsi käsittelykeskuksen aiheuttamaa hajua. Hajupäiviä kirjattiin vuonna 2020 yhteensä 66 kpl.
Vuonna 2017 Kujalassa otettiin käyttöön Enwin TOM -hajumallinnusjärjestelmä. Järjestelmän avulla seurataan hajujen reaaliaikaista leviämistä ympäristöön karttapohjalla. Mallinnus perustuu mitattuihin hajupäästöihin sekä käsittelykeskuksen alueella todennettuun säädataan (tuulen suunta ja nopeus sekä ilmanpaine ja lämpötila). Myös hajuseurannan tulokset sekä muut hajuhavainnot raportoidaan ja käsitellään järjestelmässä. Havainnoista voi ilmoittaa mm. yhtiön verkkosivuilla olevan linkin kautta.
Suljettu loppusijoitusalue koostuu kahdesta erillisestä loppusijoitusalueesta. Sulkemistyön alla olevassa itäpäässä (16 ha) jätteen vastaanotto alkoi 1990-luvulla ja päättyi vuonna 2007.
Lahden kaupungin hallinnoima länsipää (8 ha) toimi jätteen loppusijoitusalueena 1950-luvun alusta 1990-luvun alkuun. Sulkemistyöt saatettiin loppuun vuonna 1998. Painumisen vuoksi länsipäässä on tehty jälkihoitotyönä saneerausta 2010-luvulla.
Vuonna 2020 länsipään saneerausta jatkettiin vaiheittain; muotoilutäyttöjä ja pintarakenteen tiivistyskerrosta tehtiin noin 0,4 ha alueelle ja kuivatuskerrosta noin 0,4 ha alueelle. Rakenteisiin käytettiin lievästi pilaantuneita maita, ylijäämämaita ja pysyviä jätteitä yhteensä 66 800 tonnia.
Suljetun loppusijoitusalueen itäpään pintarakennetta valmistui 1 ha, kuivatuskerrosta 1,6 ha ja tiivistyskerrosta 1,6 ha. Rakenteisiin käytettiin stabiloituja PIMA-massoja, jätteenpolton kuonaa, betoni- ja tiilimurskeita, ylijäämämaita ja pysyviä jätteitä yhteensä 79 300 tonnia.
Suljetun loppusijoitusalueen itäpäähän valmistui 0,7 ha kokoinen asfaltoitu hyötyjätekenttä.
Yhtiön toimipaikoissa käytetään kokonaan uusiutuvaa energiaa ja vain uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Uusiutuvan energian käytöllä yhtiö haluaa edistää positiivisia ilmastovaikutuksia ja pienentää omaa hiilijalanjälkeään, mutta myös tukea uusiutuvan energian teknologioiden kehittämistä.
Kujalan käsittelykeskuksen energia- ja puujätteiden murskauslaitoksen (MURRE) sekä nestemäisten jätteiden käsittelyyn tarkoitetun laitoksen (OILI) katoille asennettiin aurinkovoimalat lokakuussa 2017. Aurinkovoimalat tuottavat uusiutuvaa energiaa 75 000 kWh vuodessa. Hiilidioksidipäästöissä mitattuna tämä tarkoittaa vuosittain noin 18 900 kg päästövähenemää.
Lue lisää Kujalan käsittelykeskuksen toiminnoista.
Yhtiö tuotti ylläpitopalvelun Lahden kaupungin vastuulla oleville maan- ja lumenvastaanottoalueille. Yhtiön hoidossa ovat maanvastaanottoalueet Rälssi ja Miekka sekä lumenvastaanottoalueet Rälssi, Vanhatie, Hakapelto ja Turrantie. Rälssiin saatiin uusi ympäristölupa 1.6.2018 ja kaavatyö alueen laajentamisesta käynnistyi.
Yhtiö vastaa kuntien puolesta myös Hollolan, Heinolan ja Asikkalan maanvastaanottoalueiden hoidosta. Nämä maanvastaanottoalueet sijaitsevat lajitteluasemien yhteydessä. Kujalan käsittelykeskuksessa ylijäämämaita otetaan vastaan tarpeen mukaan.
Maa- ja kiviainesten vastaanotto- ja käsittelytoiminnot siirtyivät vuoden 2021 alusta lukien yhtiön tytäryhtiön, Salpamaa Oy:n hoitoon.
| Vastaanottoalueelle vastaanotetun maa-aineksen ja lumen määrä | 2020 | 2019 | 2018 |
|---|---|---|---|
| Rälssin maanvastaanottoalue | 136 207 t | 246 600 t | 194 000 t |
| Miekan maanvastaanottoalue | 18 801 t | 10 300 t | 20 500 t |
| Asikkalan maanvastaanottoalue | 6 185 t | 2 400 t | 700 t |
| Heinolan maanvastaanottoalue | 14 436 t | 9 500 t | 23 000 t |
| Hollolan maanvastaanottoalue | 4 140 t | 2 200 t | 2 700 t |
| Hakapelto, Rälssi ja Vanhatie lumen vastaanotto | 4 966 m3 | 359 300 m3 | 170 000 m3 |
Vuonna 2020 Rälssin maanvastaanottoalueelle otettiin vastaan 136 207 tonnia maa-aineksia, Miekan maanvastaanottoalueelle 18 801 tonnia maa-aineksia, Asikkalan maanvastaanottoalueelle 6 185 tonnia maa-aineksia, Heinolan maanvastaanottoalueelle 14 436 tonnia maa-aineksia ja Hollolan maanvastaanottoalueelle 4 140 tonnia maa-aineksia. Hakapellon, Rälssin ja Vanhatien lumenvastaanottoalueilla otettiin vastaan yhteensä 4966 kuutiota lunta.
Yhtiön liikevaihto oli 19,5 milj. euroa, joka oli noin 5,8 % enemmän kuin edellisvuonna. Liikevaihdosta jätteen vastaanottotoimintojen osuus oli 12,3 milj. euroa, noin 5,5 % edellisvuotta suurempi ja ulosmyynnin ja palveluiden liikevaihto oli 7,2 milj. euroa, kasvua noin 6,3 % edellisvuodesta.
| Talouden tunnusluvut | 2020 | 2019 | 2018 |
|---|---|---|---|
| Kokonaisliikevaihto €/asukas | 97 | 92 | 90 |
| Ostettujen palveluiden osuus liikevaihdosta % | 59 | 54 | 62 |
| Henkilöstökulut liikevaihdosta % | 16 | 16 | 14 |
| Jäteveron osuus liikevaihdosta % | 1 | 1 | 2 |
| Poistojen osuus liikevaihdosta % | 12 | 12 | 13 |
Kokonaisliikevaihto asukasta kohden oli 97 euroa. Ostettujen palveluiden osuus liikevaihdosta oli 59 prosenttia. Henkilöstökulut liikevaihdosta olivat 16 prosenttia, jäteveron osuus liikevaihdosta 1 prosentti ja poistojen osuus liikevaihdosta 12 prosenttia.
Hankintalain ja jätelain mukaisesti yhtiön liikevaihdosta korkeintaan 10 % voi tulla muusta kuin lakisääteisestä toiminnasta 31.12.2029 asti. Tämän jälkeen muun toiminnan osuus saa olla korkeintaan 5 % liikevaihdosta. Vuonna 2020 pääosa yhtiön toiminnan tuotoista saatiin lakisääteisten palvelujen tuottamisesta, noin 18,6 milj. euroa (94,6 % tuotoista). Muun toiminnan tuotot olivat noin 1,1 milj. euroa (5,4 % tuotoista).
| Lakisääteisen / markkinaehtoisen toiminnan tuotot 1 000 euroa | 2020 | 2019 | 2018 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Yhteensä | 19 646 | 100 % | 19 497 | 100 % | 18 939 | 100 % |
| Lakisääteisen toiminnan tuotot | 18 594 | 94,6 % | 18 078 | 92,7 % | 17 787 | 93,9 % |
| Markkinaehtoisen toiminnan tuotot | 1 052 | 5,4 % | 1 419 | 7,3 % | 1 152 | 6,1 % |
Yhtiön lakisääteisen ja markkinaehtoisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 19 646 000 euroa. Lakisääteisen toiminnan tuottojen osuus oli 94,6 prosenttia ja 18 594 000 euroa. Markkinaehtoisen toiminnan tuottojen osuus oli 5,4 prosenttia ja 1 052 000 euroa.
Yhtiön liikevaihdosta 63 prosenttia koostui käsittelymaksuista, 6 prosenttia ulosmyydystä jätteestä, kaasusta ja sähköstä, 3 prosenttia kuljetuspalveluista, 9 prosenttia muusta palvelumyynnistä, 17 prosenttia jätehuollon perusmaksusta ja 2 prosenttia vaakamaksuista.
Liiketoiminnan kulut muodostuivat seuraavasti: 55 prosenttia ulkopuolisista palveluista, 16 prosenttia henkilöstökuluista, 14 prosenttia muista liiketoiminnan kuluista, 1 prosentti jäteverosta, 12 prosenttia poistoista ja 2 prosenttia aineista ja tarvikkeista.
Julkisoikeudellisella kunnan jätemaksulla tulee kattaa sekä kunnalle että kunnan omistamalle yhtiölle, kuten Salpakierto Oy:lle, kunnan lakisääteisestä jätehuollon järjestämistehtävästä aiheutuvat kustannukset. Jätemaksun perusteista määrätään Päijät-Hämeen jätelautakunnan hyväksymässä jätetaksassa. Jätelain 79 § 3 momentin mukaiset jätemaksun kertymää sekä kertymän käyttöä koskevat tiedot on koottu oheisiin kaavioihin.
Kertymä vuonna 2020 oli 11,379 milj. euroa. Palvelumaksukertymä sisältää lavapalvelu- ja hallintomaksukertymän. Suurin osa kertymästä, 83 %, käytetään jätteen käsittelyyn.
Jätehuollon perusmaksupalveluiden tuotot vuonna 2020 olivat yhteensä 5,002 milj. euroa. Tästä jätehuollon perusmaksukertymän osuus oli 3,390 milj. euroa ja jätemaksukertymän osuus 1,127 milj. euroa. Jätehuollon perusmaksupalveluiden kulut vuonna 2020 olivat yhteensä 4,802 milj. euroa. 66,0 % kuluista käytettiin lajitteluasemapalveluihin.
Kunnanvastuujätehuollon jätetaksan mukaisten jätteenkäsittely-, kiinteistökeräys-, vastaanotto- ja palvelumaksujen kertymä 2020 oli 11,379 miljoonaa euroa. Tästä 91,2 prosenttia muodostui jätemaksuista, 3,7 prosenttia vaakamaksuista, 4,3 prosenttia kuljetusmaksuista, 0,6 prosenttia lavapalvelumaksuista ja 0,2 prosenttia hallintomaksuista.
Kunnanvastuujätehuollon jätetaksan mukaisten jätteenkäsittely-, kiinteistökeräys-, vastaanotto- ja palvelumaksujen kertymän käyttö 2020 jakaantui seuraavasti: 83 prosenttia jätteen käsittely ja kuljetus, 1 prosentti jätevero, 7 prosenttia poistot, 9 prosenttia sisäiset hallintokulut.
Jätehuollon perusmaksupalveluiden tuotot vuonna 2020 olivat yhteensä 5,002 milj. euroa. Jätehuollon perusmaksukertymä 3,390 milj. euroa ja jätemaksukertymä 1,127 milj. euroa. Jätehuollon perusmaksun osuus tuotoista oli 68 prosenttia, pienerämaksujen osuus 23 prosenttia, myynnin energia- ja materiaalihyötykäyttöön osuus 7 prosenttia ja muiden tuottojen osuus 2 prosenttia.
Jätehuollon perusmaksupalveluiden kulut vuonna 2020 olivat yhteensä 4,802 milj. euroa. Josta jätehuollon perusmaksukertymällä katettu 3,390 milj. euroa ja jätemaksukertymällä katettu 1,127 milj. euroa. Jäteasemien osuus kuluista oli 66 prosenttia, keräysten ja konttien osuus 3 prosenttia, neuvonnan osuus 12 prosenttia, jätehuollon perusmaksun osuus 6 prosenttia, suljettujen loppusijoitusalueiden jälkihoidon osuus 7 prosenttia ja jätelautakunnan kulujen osuus 6 prosenttia.
Tutustu: Tilinpäätös ja toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2020.