Vuoden alussa nimi Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy siirtyi historiaan, kun yhtiö otti käyttöön uuden nimen Salpakierto Oy. Uusi nimi sai positiivisen vastaanoton ja se on löydetty asiakkaiden keskuudessa hyvin. Jätehuollon edelläkävijästä siirryttiin uuden nimen myötä kiertotalouden edelläkävijäksi.
Kauan odotettu uusi jätelaki saatiin vihdoin ja viimein ulos ja se astui voimaan 19.7.2021. Myös liuta valtioneuvoston asetuksia uudistui ja astui voimaan loppuvuodesta. Uudistusten myötä vuodesta 2023 alkaen Salpakierto Oy hoitaa keskitetysti toimialueensa bio- ja pakkausjätteiden sekä pienmetallin kuljetukset. Vihdoinkin pääsemme tarjoamaan ja kehittämään suoraan kiinteistöjen jätehuoltopalveluita. Tavoitteenamme on tarjota asukkaille kustannustehokasta, sujuvaa ja helppoa jätehuollon palvelua.
Lainsäädännön tuoma uudistus on iso muutos yhtiölle sekä yhtiön toimialueelle. Suunnittelutyö aloitettiin jo hyvissä ajoin ennen lopullista lainsäädännön voimaanastumista ja jatkuu seuraavat vuodet, kun uudistuksia viedään käytäntöön ja suunnitellaan jo myös tulevaisuudessa kiinteistöille tarjottavia vapaaehtoisia palveluita. Valmistauduimme uudistukseen vuoden aikana myös organisaatiomuutoksella. Muutoksen myötä yhtiössä on kaksi selkeää liiketoimintayksikköä kiinteistökeräys ja asiakaspalvelu sekä vastaanotto- ja käsittelypalvelut. Myös tukitoimintoja selkeytettiin toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi.
Maa- ja kiviainesten kierrättämiseen keskittyvä tytäryhtiömme Salpamaa Oy aloitti vuoden alussa operatiivisen toimintansa. Yhtiö on vauhdittamassa kiertotaloutta ja jatkaa edelläkävijyyttämme maa-ainesten parissa, minkä kierrätyksessä näemme suurta potentiaalia luonnonvarojen säästämisen näkökulmasta.
Vuosi oli kokonaisuudessaan yhtiölle niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin hyvä. Haluankin kiittää kuluneesta vuodesta 2021 osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaamme, hallitustamme, omistajiamme, yhteistyökumppaneitamme sekä asiakkaitamme.
Johanna Rusanen
toimitusjohtaja
Yhtiö on vuonna 1993 perustettu 10 kunnan omistama osakeyhtiö, joka hoitaa osakaskunnissaan syntyvien jätteiden vastaanotto-, käsittely- ja hyödyntämistehtävät sekä jätehuollon kehittämis- ja neuvontatehtävät. Yhtiö tarjoaa jätteiden käsittelypalveluita myös elinkeinoelämälle hankintalain sidosyksikköaseman sallimissa puitteissa.
Yhtiö omistaa tytäryhtiö Salpamaa Oy:n, joka vastaanottaa ja käsittelee maa- ja kiviaineksia. Salpamaa Oy aloitti operatiivisen toimintansa 1.1.2021. Lisäksi yhtiöllä on 40 % omistus biojätteitä ja puhdistamolietteitä vastaanottavasta ja käsittelevästä LABIO Oy:stä. LABIOn toinen omistaja on Lahti Aqua Oy.
Yhtiön osakaskuntia ovat Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä. Suurin omistaja on 58,6 %:n osuudella Lahden kaupunki ja yhtiö kuuluu tytäryhtiönä Lahden kaupunkikonserniin. Yhtiö vastaa yhteistyö- ja osakassopimuksen mukaisesti, että sen toimialueelle suunnitellaan ja toteutetaan taloudellinen, tehokas ja tasapuolinen jätehuoltojärjestelmä. Toimialueella jätteen hyödyntämisaste on lähes 100 %.
Jätteenkäsittelytoiminnot on keskitetty Lahteen, Kujalan käsittelykeskukseen, joka on yhtiön ainoa jätteenkäsittelypaikka. Jätteitä vastaanotetaan myös muissa kunnissa sijaitsevilla lajitteluasemilla ja muun muassa kiertävillä keräyksillä.
Toimialueella on pääosin käytössä kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus. Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueilla yhtiö ei itse kuljeta jätteitä, vaan kuljetuksista vastaavat yksityiset kuljetusyritykset. Muutamissa kunnissa tai kunnan osissa on yhtiön järjestämänä ja yhteisesti kilpailuttamana keskitetty jätteenkuljetus, missä yhtiö vastaa jätteen noudosta ja kuljetuksesta kiinteistöltä käsittelyyn sekä jätehuollon asiakaspalvelusta ja laskutuksesta.
Lisätietoja yhtiöstä salpakierto.fi
| Tärkeitä tunnuslukuja | 2021 | 2020 | 2019 | |
|---|---|---|---|---|
| Toimialueen asukasluku | 199 777 | 200 263 | 200 730 | |
| Liikevaihto 1000 € | 15 639 | 19 473 | 18 411 | |
| Taseen loppusumma 1000 € | 25 031 | 26 990 | 28 519 | |
| Tilikauden voitto/-tappio, 1000 € | 500 | 728 | 65 | |
| Liikevoitto /- tappio % | 5,1 | 6,7 | 2,4 | |
| Omavaraisuusaste % | 20,5 | 17,5 | 12,5 | |
| Vastaanotettu kokonaisjätemäärä (ei puhtaat maat), tonnia | 102 586 | 224 510 | 202 378 | |
| Hyödynnetty vastaanotetusta kokonaisjätemäärästä (ei puhtaat maat) % | 97 | 99 | 98 |
Taulukossa esitetään yhtiön tärkeät tunnusluvut. Toimialueen asukasluku vuonna 2021 oli 199 777. Yhtiön liikevaihto oli 15,6 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma noin 25 miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli 500 000 euroa. Liikevoittoprosentti 5,1. Omavaraisuusaste oli 20,5 prosenttia. Vastaanotettu kokonaisjätemäärä oli 102 586 tonnia pois lukien puhtaat maa-ainekset. Tästä vastaanotetusta kokonaisjätemäärästä hyödynnettiin 97 prosenttia.
Yhtiön henkilöstömäärä vuoden 2021 lopussa oli 50 henkilöä, joista määräaikaisia oli 5 henkilöä.
Vuoden aikana yhtiö tarjosi työharjoittelupaikkoja alan opiskelijoille ja palkkasi koululaisia kesätöihin käsittelykeskuksen piha-alueiden kunnossapitoon.
| Henkilöstötunnusluvut | 2021 | 2020 | 2019 | |
|---|---|---|---|---|
| Henkilöstön määrä | kpl | 50 | 50 | 47 |
| Henkilötyövuosia | htv | 51,1 | 50,4 | 47,9 |
| Naisten osuus | % | 48 | 42 | 45 |
| Miesten osuus | % | 52 | 58 | 55 |
| Henkilöstön keski-ikä | vuotta | 44,0 | 46,8 | 45,2 |
| Koulutuspäiviä | pv / htv | 2,7 | 1 | 2 |
| Koulutuskulut | € / htv | 519 | 388 | 539 |
| Virkistys- ja harrastetoiminnan kulut | € / htv | 332 | 325 | 374 |
| Työterveyshuollon kustannukset | € / htv | 165 | 203 | 354 |
| Henkilöstötyytyväisyys, kyselyn keskiarvo | asteikko 1-5 | 3,3 | 3,54 | - |
| Turvallisuusindeksi, ka | % | 97,92 | 96,74 | 96,8 |
| Turvallisuushavainnot, tavoite 45 | kpl | 47 | 22 | 40 |
| Tapaturmapoissaolot | pv / htv | 0 | 0,3 | 0,7 |
| Sairauspoissaolot | pv / htv | 4,8 | 6,9 | 8,4 |
Taulukossa kerrotaan yhtiön henkilöstötunnusluvut. Henkilöstön määrä 50 kappaletta, henkilötyövuosia 50,1. Naisten osuus 48 prosenttia ja miesten osuus 52 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä oli 44 vuotta. Koulutuspäiviä henkilötyövuotta kohden oli 2,7. Koulutuskulut olivat 519 euroa per henkilötyövuosi. Virkistys- ja harrastetoiminnan kulut olivat 332 euroa henkilötyövuotta kohden. Työterveyshuollon kustannukset olivat 165 euroa henkilötyövuotta kohden. Henkilöstötyytyväisyyskyselyn keskiarvo oli 3,3 asteikolla yhdestä viiteen. Turvallisuusindeksin keskiarvo oli 97,92 prosenttia. Turvallisuushavaintoja tehtiin vuoden aikana 47 kappaletta. Tapaturmapoissaoloja oli 0 päivää henkilötyövuotta kohden ja sairauspoissaoloja 4,8 päivää henkilötyövuotta kohden.
Yhtiö on Lahden kaupungin tytäryhteisö. Lahden kaupungin omistusosuus on 58,6 %.
Osakkeiden määrä/ %-osuus 31.12.2021
Yhteensä 268 kpl / 100 %
Yksi ääni/osake. Yhtiön osakkeita rasittavat yhtiöjärjestyksen mukaiset suostumus- ja lunastuslausekkeet.
Yhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana 12 kertaa.
Hallituksen jäsenet 1.1.2021 – 29.9.2021
Hallituksen jäsenet 29.9.2021 – 31.12.2021
Kuvassa yhtiön hallitus 28.3.2022. Kuvassa on mukana toimitusjohtaja Johanna Rusanen. Kuvasta puuttuu hallituksen jäsen Sami Kivi sekä Lahden konsernihallinnon edustaja Veli-Pekka Ignatius.
Yhtiön strategiaa tarkastellaan vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan vastaamaan yhtiön tarpeita ja toimintaympäristöä.
Huolehdimme asukkaiden jätehuollon palveluista ja edistämme kiertotalouden toteutumista asiakaslähtöisesti ja vastuullisesti.
Olemme alueemme tunnetuin ja luotettavin asukkaiden tarvitsemien kierrätyspalveluiden tuottaja ja rohkea kiertotalouden innovaattori yhdessä kumppaneidemme kanssa.
Salpakierto Oy:n tehtävänä on hoitaa jätehuoltoa omistajakuntien puolesta mahdollisimman laajasti, tehokkaasti ja taloudellisesti kiertotaloutta edistäen.
Salpakierto Oy:n hallitus tarkistanut ja hyväksynyt 16.12.2021.
Yhtiön toimintajärjestelmä koostuu ISO 9001:2015 standardin mukaisesta laatujärjestelmästä, ISO 14001:2015 standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä sekä ISO 45001:2018 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmästä. Järjestelmät on integroitu yhdeksi toimintajärjestelmäksi, jonka on sertifioinut akkreditoitu sertifiointiyritys SGS Fimko Ltd.
Strategia ja toimintapolitiikka ohjaavat merkittävien laatu- ja ympäristö- sekä työterveys- ja turvallisuusnäkökohtien tunnistamista ja tavoitteiden asettamista. Päämäärien ja tavoitteiden pohjalta laaditaan eriasteiset pitkän ja lyhyen tähtäimen suunnitelmat. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti sekä palautteiden että tarkkailu- ja mittaustulosten perusteella.
Salpakierron biojätteiden erilliskeräyskokeilu oli osana BIOSYKLI-hanketta, jonka päätoteuttajana oli LAB-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Salpakierto Oy, Lappeenrannan Lahden teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy ja Muoviyhdistys ry. Hankkeelle oli myönnetty EAKR-rahoitus.
Salpakierron osuudessa pilotoitiin uudenlaista tapaa erilliskerätä pientaloasujien biojätteet. Konsepti perustuu toimintamalliin, jossa pääosa pientaloasujien biojätteistä erilliskerätään pakettiautolla suuremman jäteauton sijasta. Kokeilussa oli mukana yhteensä noin 225 kotitaloutta, ja kokeiluun osallistujia kutsuttiin Bioneereiksi. Erilliskeräystä pilotoitiin yhteensä seitsemällä eri alueella Lahden seudulla: Ahtiala, Karisto, Laune, Metsä-Hennala, Patomäki, Renkomäki ja Villähde.
Keräyskokeilu alkoi vuoden 2020 syksyllä ja Salpakierron osuus hankkeessa päättyi vuoteen 2021. Keräysajan aikana erilliskerättiin yhteensä 64 448 kiloa biojätettä, kun keräyskierroksia oli 33 kappaletta. Kuukausittaisten punnitusten avulla saatiin tietoon, että yksi asukas tuottaa keskimäärin 65 kiloa biojätettä vuodessa. Kokeilun aikana kerätyn 64 448 kilon biojätteen energiasisällön laskettiin olevan 64 448 kWh. Mikäli tästä biojätemäärästä tuotettaisiin biokaasua, voisi sillä ajaa 128 896 kilometriä. Biojätteestä tuotettua kompostia saataisiin valmistettua 16 112 kiloa. Bioneerimallilla toteutettu biojätteen keräys vähentäisi jäteauton tarvetta 86 %.
Osana hanketta toteutettiin asukkailta kerättyjen seka- ja energiajätteiden sekä biojätteiden koostumustutkimuksia. Keskiarvona Bioneereilta kerätystä biojätteestä 61 % oli biojätteeseen kuuluvaa biojätettä ja 39 % ruokahävikkiä. Positiivista oli se, että Bioneerien biojätteen seassa ei ollut juurikaan sinne kuulumatonta jätettä. Seka- ja energiajätteen koostumustutkimuksien kiinnostuksen kohteena oli niiden seassa olevan biojätteen määrä. Biojätteen osuus sekajätteessä väheni 61 %:sta 14 %:iin, kun taas biojätteen osuus energiajätteessä väheni 5 %:sta 1,5 %:iin.
Biojätteen erilliskeräyskokeilu ja Biosykli-hanke oli Salpakierron osalta hyvin onnistunut. Tulokset olivat hyviä ja asiakaspalaute oli erinomaista koko hankkeen ajan.
Touko-kesäkuussa Salpakierto toteutti kotitalouksien seka- ja energiajätteiden koostumustutkimuksen, joka paljasti, että kierrätykseen soveltuvaa jätettä päätyy yhä runsaasti seka- ja energiajätteen joukkoon. Koostumustutkimuksessa haluttiin selvittää muun muassa biojätteen, polttokelpoisen jätteen ja kierrätyskelpoisen jätteen osuuksia seka- ja energiajätteessä sekä erilaisten kiinteistötyyppien välisiä eroja jätteiden lajittelussa ja jätteen koostumuksessa.
Tulokset osoittivat, että sekajäte sisälsi biojätettä 37,3 % tarkasteltaessa kaikkia kiinteistötyyppejä yhteensä. Kiinteistötyyppien välinen tarkastelu osoitti, että vähintään 10 huoneiston kiinteistöissä, joissa biojäteastia löytyy valmiina jätekatoksesta ja sen lajittelu on ollut mahdollista erikseen muusta jätteestä jo vuodesta 1998 alkaen, biojätettä oli sekajätteen joukossa edelleen 32,6 %. Taajamien omakotitalojen sekajätteestä biojätettä löytyi 43,1 % verran ja haja-asutusalueen omakotitalojen sekajätteestä 35,5 % verran. Myös energiajätteeseen lajitellaan biojätettä (9,5 %). Sinne lajiteltiin myös paljon kartonkia ja pahvia (18,7 %) sekä muovia (38,6 %).
Koostumustutkimuksessa nousi esille, että sekajätteessä oli edelleen 77,5 % kierrätyskelpoista materiaalia, joka pitäisi lajitella muihin jätelajeihin. Vaikka vähintään 10 huoneiston kiinteistöillä on mahdollisuudet lajitella jätteet seitsemään eri jätejakeeseen, ei se juurikaan näy tuloksissa. Joidenkin jakeiden kohdalla voidaan jopa sanoa, että vähintään 10 huoneiston kiinteistöissä olisi eniten parannettavaa lajittelussa. Tulevissa hankkeissa tullaan etsimään ratkaisuja tämän haasteen parantamiseksi. Taajama-alueen ja haja-asutusalueen omakotitalojen välillä ei ole suuria eroja lajittelussa.
Vuonna 2023 jätelaki edellyttää, että tekstiilijätteen kierrätykselle tulee olla alueellisia keräyspisteitä. Vuonna 2021 Salpakierrolla käynnistettiin tekstiilien erilliskeräykseen valmistautuminen. Salpakierto on mukana Tekstiilit kiertoon Päijät-Hämeessä-hankkeessa, joka käynnistyi toukokuussa 2021. Hankkeen toteuttajia ovat LAB-ammattikorkeakoulu, Salpakierto Oy ja Harjulan Setlementti ry. Rahoitus on saatu Päijät-Hämeen liiton AKKE-rahoituksesta (Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen).
Hankkeessa kartoitetaan mahdollisuuksia tekstiilien erilliskeräyksen parhaaseen alueelliseen järjestämiseen, luodaan yhteistyökumppaneiden verkostoa ja kehitetään niiden toimintaa, sekä selvitetään työllistämismahdollisuuksia ja työllistymispolkuja tekstiilien keräyksen ja alkulajittelun tehtävissä. Samalla vahvistetaan toimijoiden välistä yhteistyötä ja hyödynnetään korkeakoulujen tki-toimintaa. Hanke päättyy toukokuussa 2022.
Kaikkien toimialueen asuinkiinteistöjen, myös vapaa-ajan kiinteistöjen, tulee kuulua järjestetyn jätehuollon piiriin ja lajitella päivittäin syntyvät talousjätteensä vähintään energia- ja sekajäteastiaan. Asumisessa syntyvät jätteet lajitellaan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätehuoltomääräysten tarkoituksena on edistää jätteiden lajittelua ja ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvia haittoja.
Jätehuoltomääräysten mukaan kiinteistöt asemakaavoitetuilla alueilla Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa (ei Hämeenkoskella), Lahdessa ja Orimattilassa (ei Artjärvellä), joissa on asuntoja 10 tai enemmän, lajittelivat seitsemään jätelajiin (biojäte, energiajäte, sekajäte, kartonki, paperi, lasi ja metalli).
Pienemmät asuinkiinteistöt ovat velvoitettuja lajittelemaan kahteen jätelajiin (energiajäte ja sekajäte). Pienille kiinteistöille suositellaan kiinteistökohtaista kompostointia sekä lasi-, kartonki- ja muovipakkausjätteiden sekä metallin viemistä niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin. Keräyspaperin keräyksen tulee olla järjestetty jätelainsäädännön mukaisesti.
Jätteiden kerääminen ja kuljettaminen on toimialueella pääosin kiinteistön haltijan järjestämää. Osassa toimialuetta (Orimattilan Artjärvellä, Heinolan ja Sysmän haja-asutusalueella sekä Kärkölässä energia- ja sekajätteen osalta sekä Heinolassa ja Orimattilassa biojätteen osalta) on kunnan järjestämä jätteenkuljetus, missä Salpakierto on yhteisesti kilpailuttanut jätteenkuljetukset ja astiantyhjennyksiä hoitavat urakoitsijat.
Kiinteistökohtainen jätteen keräys on yhden tai useamman kiinteistön yhdessä käyttämä palvelu. Jäteastia(t) tyhjennetään jätehuoltomääräysten mukaisilla tyhjennysväleillä. Kiinteistökohtaisia kotinoutoasiakkaita oli yhteensä 5 062 ja jäteastioiden tyhjennyksiä yhteensä noin 90 000. Hinnat perustuvat Lahden seudun jätelautakunnan (ennen Päijät-Hämeen jätelautakunnan) hyväksymään taksaan.
Aluekeräyspisteet ovat Salpakierto Oy:n ylläpitämiä asumisessa syntyvän seka- ja energiajätteen keräyspisteitä. Pisteitä oli yhteensä 30 kpl. Pisteiden käyttöoikeus on ainoastaan aluekeräyspistemaksun maksavilla asiakkailla. Aluekeräyspistettä käyttäviä asiakkaita oli yhteensä 6326 ja pisteillä tehtyjä jäteastioiden tyhjennyksiä noin 34 500.
Kuljetetut jätemäärät olivat 2 800 tonnia.
Lavapalvelu tarjosi yksityisasiakkaille ja taloyhtiöille erilaisia lavavaihtoehtoja mm. kiinteistöissä syntyville haravointi- ja risujätteille sekä rakennus- ja remonttijätteille. Tarjolla oli erilaisia ja erikokoisia lavoja asiakkaan tarpeen mukaan esimerkkinä lokerolava, joka mahdollistaa jätteiden lajittelun. Lavapalvelun toiminta-alueena oli yhtiön koko toimialue.
Yhtiön tarjoamia jätteiden vastaanottopalveluita voivat käyttää kaikki toimialueen vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat kuntarajoista riippumatta. Vastaanottopalvelut rahoitetaan jätehuollon perusmaksulla, lajitteluasemien jätemaksuilla sekä hyötyjätteiden myyntituloilla.
| Kunta | Lajitteluasema | Metalliromun keräyspisteet | Vaarallisten jätteiden keräyskontti | Vaarallisten jätteiden kiertävä keräys | Apteekit (lääkejätteet) | Kierrätyskeskus-yhteistyö |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Asikkala | X | X | X | |||
| Heinola | X | X (poistui käytöstä syksyllä 2021) | X | X | ||
| Hollola | X | X | X | X | ||
| Kärkölä | X | X | X | |||
| Lahti | X | X | X | X | ||
| Myrskylä | X | X | X | |||
| Orimattila | X | X | X | X | ||
| Padasjoki | X | X | X | X | ||
| Pukkila | X | X | X | |||
| Sysmä | X | X | X |
Taulukossa kuvataan yhtiön toimialueella olevat kotitalouksien jätteiden vastaanottopisteet. Yhtiön 7 lajitteluasemaa sijaitsevat Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Lahdessa, Orimattilassa, Padasjoella ja Sysmässä. Metalliromun 4 kierrätyspistettä löytyvät Hollolan Hämeenkoskelta, Orimattilan Artjärveltä sekä Pukkilasta ja Myrskylästä. Vaarallisten jätteiden keräyskontteja on 2 kappaletta, Kärkölässä ja Heinolassa. Heinolassa oleva vaarallisten jätteiden keräyskontti poistui käytöstä syksyllä. Vaarallisten jätteiden kiertävä keräys käy kevät-kesällä joka kunnassa. Kaikki toimialueen apteekit ottavat vastaan kotitalouksien lääkejätteitä. Yhtiöllä on kierrätyskeskuksen kanssa yhteistyötä Lahdessa ja Padasjoella.
Yhtiöllä on seitsemän palvelevaa lajitteluasemaa Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Lahdessa, Orimattilassa, Padasjoella ja Sysmässä. Lajitteluasemilla otetaan vastaan kotitalouksissa syntyvät rakennus- ja remonttijätteet, muuttojätteet, huonekalut, vaaralliset jätteet, sähkölaitteet ja puutarhajätteet.
Lajitteluasemilla otettiin kotitalouksilta maksutta vastaan useita jätelajeja. Maksutta vastaanotettavia jätteitä olivat risut ja haravointijätteet, kartonkipakkaukset, lasipakkaukset, paperi, metalli, puu, kestopuu, renkaat, kaikenkokoiset sähkölaitteet, vaaralliset jätteet ja käyttökelpoiset vaatteet ja kodin tekstiilit (UFF-keräyskonttiin). Maksullisia jätteitä olivat mm. energia- ja sekajäte, betoni- ja tiilijäte, asbesti ja tietosuojapaperi.
Em. jätteistä lähes kaikki ohjattiin materiaalikierrätykseen. Risut, puut ja kestopuu ohjattiin energiahyötykäyttöön. Lisäksi kierrätykseen ohjattiin rakennus- ja remonttijätteistä mm. saniteettiposliinit, kipsilevyt, kattohuopa, ikkunalasi, asfaltti sekä betoni- ja tiilijäte. Vastaanotettu sekajäte lajiteltiin laitosmaisesti lajittelulaitoksessa erotellen kierrätyskelpoiset ja energiahyödynnettävät ainekset toisistaan. Verhoilluista huonekaluista eroteltiin metallia materiaalikierrätykseen ja loppuosa hyödynnettiin energiana. Vaaralliset jätteet ohjattiin vaarallisten jätteiden käsittelyyn.
Lajitteluasemilla kävi vuonna 2021 noin 205 000 asiakasta, joista lähes 114 000 asiakasta kävi Lahden lajitteluasema PILLERIllä. Kävijämäärä laski hieman edellisen vuoden huippulukemista. Asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä lajitteluasemien palveluihin. Lue lisää asiakastyytyväisyydestä kappaleesta 9.
Lajitteluasemilla otettiin vuonna 2021 jätteitä vastaan kaikkiaan noin 32 614 tonnia.
Lajitteluasemilla kävi vuonna 2021 yhteensä 205513 asiakasta. Asikkalan lajitteluasemalla kävi 15533 asiakasta, Heinolan lajitteluasemalla 18380 asiakasta, Hollolan lajitteluasemalla 21855 asiakasta, Orimattilan lajitteluasemalla 21376 asiakasta, Padasjoen lajitteluasemalla 7672 asiakasta, Sysmän lajitteluasemalla 6643 asiakasta ja Lahden lajitteluasema Pillerillä 113854 asiakasta.
Lajitteluasema PILLERIltä Kujalan käsittelykeskuksesta saattoi vuokrata kuomullisen peräkärryn jätteiden kuljetusta varten.
Roinaralli on vaarallisten jätteiden, metallijätteiden ja sähkölaitteiden kiertävä keräys normaalisti kaikissa toimialueen kunnissa touko- ja kesäkuussa ja osassa kunnista lokakuussa. Roinarallissa em. jätteet otetaan kotitalouksilta maksutta vastaan. Roinaralli on tarkoitettu etenkin autottomille asukkaille, joiden ei ole mahdollista toimittaa jätteitään lajitteluasemille.
Alkukesän 2021 Roinaralli-kierroksia ei voitu toteuttaa vallitsevan koronatilanteen vuoksi. Lokakuun kierrokset toteutettiin sen sijaan laajennetusti ja kohdennettiin niihin kuntiin tai alueille toimialuetta, mistä nähden lajitteluasemapalvelut ovat kauempana.
Vuoden 2021 Roinaralli kiersi lokakuussa Kärkölässä, Myrskylässä, Pukkilassa, Hämeenkoskella ja Artjärvellä palvellen noin 540 asiakasta.
Toimialueella oli vuonna 2021 käytössä kaksi vaarallisten jätteiden keräyskonttia, joihin otettiin vastaan kotitalouksien vaarallisia jätteitä. Kontit sijaitsevat Kärkölässä Järvelän Nesteellä sekä Heinolassa Teboililla. Heinolan Teboilin kontti poistui käytöstä syksyllä 2021.
Keräyskontteihin vastaanotettavien vaarallisten jätteiden vastaanotto on rajoitettua ja hapot, emäkset, ohenteet, liuottimet, myrkyt, kestopuu sekä sähkölaitteet tulee toimittaa lajitteluasemille.
Vaarallisten jätteiden keräyskontteja käytti vuonna 2021 noin 450 asiakasta.
Metalliromua otettiin lajitteluasemien ja Roinaralli-keräyskierrosten lisäksi vastaan neljällä metalliromupisteellä Orimattilan Artjärvellä, Hollolan Hämeenkoskella, Myrskylässä ja Pukkilassa.
Metalliromupisteille vastaanotettiin vuonna 2021 kaikkiaan 164 tonnia metalliromua, joka toimitettiin kierrätykseen.
Serristoppi-vastaanottopisteellä Lahden torilla markkinapäivinä elo-lokakuussa vastaanotettiin maksutta kotitalouksilta loisteputkia, energiansäästölamppuja, pieniä sähkölaitteita, paristoja ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia kosmetiikkatuotteita.
Serristoppi palveli vuonna 2021 noin 280 asiakasta.
Yhtiö vastaa toimialueensa asukkaiden lääkejätteiden vastaanotosta. Ihmisten tai eläinten lääkkeet ja farmaseuttiset tuotteet otetaan kotitalouksilta maksutta vastaan kaikissa toimialueen noin 30 apteekissa.
Lääkejätteitä vastaanotettiin vuonna 2021 kaikkiaan 30 tonnia. Lääkejätteet toimitettiin poltettavaksi vaarallisten jätteiden käsittelylaitokseen, missä ne hyödynnetään energiantuotannossa.
Lahden lajitteluasema PILLERIn yhteyteen avattiin kesällä 2020 kierrätyskelpoisen tavaran keräyspiste, Kierrätyskontti, jonka toiminnasta vastaa Harjulan Setlementti ry. Kierrätyskonttiin otettiin vastaan ehjiä, puhtaita ja käyttökelpoisia tavaroita ja materiaalia kuten huonekaluja, polkupyöriä ja työkaluja.
Lisäksi käyttökelpoisen tavaran ohjautumista uudelleen käyttöön tuettiin tekemällä yhteistyötä Padasjoen kierrätyskeskuksen kanssa.
Kierrätysvalmennuksella (jäteneuvonta) motivoidaan toimialueen asukkaita kestävään kuluttamiseen, jätteen määrän vähentämiseen ja oikeanlaiseen jätteiden lajitteluun niiden syntypaikalla. Tietoa tuotetaan ja tarjotaan monikanavaisesti koskien jätteiden vähentämistä, tavaroiden uudelleenkäyttöä, jätteiden lajittelua ja vastaanottoa sekä jätehuoltoon liittymistä ja sen järjestämistä koskien. Kyseessä on omistajakuntien yhtiölle osoittama lakisääteinen palvelutehtävä, joka kustannetaan jätehuollon perusmaksulla.
Kierrätysvalmennusta tuotetaan asukkaille erilaisissa neuvonta- ja yleisötilaisuuksissa, puhelimitse, erilaisten neuvonta-aineistojen ja -kampanjoiden muodossa, verkossa sekä sosiaalisessa mediassa.
Vuosi 2021 oli vuoden 2020 tavoin neuvontatilaisuuksien kannalta poikkeuksellinen johtuen koronapandemiasta. Normaalin toimintavuoden 350 neuvontatilaisuuden vuositavoitteeseen ei tästä syystä päästy, vaan kierrätysvalmennusta annettiin 237 tilaisuudessa. Kierrätysvalmennusta erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa sai yhteensä n. 5500 henkilöä (vuonna 2020 n. 4400 henkilöä). Kaikki aikuisneuvonnan ja ympäristökasvatuksen tuntisisällöt uudistettiin soveltuvaksi myös etäyhteydellä annettavaksi ja etenkin kouluille etäyhteydellä pidettävälle kierrätysvalmennukselle riitti kysyntää.
Ympäristökasvatustunteja kouluissa ja päiväkodeissa toteutui 157 ja aikuisneuvontatunteja 190 kappaletta. Puhelimessa tapahtuvaa jäteneuvontaa annettiin arkipäivisin toimistoaikana. Puhelimitse annettavaa palvelu- ja lajitteluneuvontaa hoiti yhtiön asiakaspalvelu.
Osana Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden tapahtumia Salpakierto tarjosi kierrätysvalmennusta alueen asukkaille tammikuusta toukokuuhun parillisten viikkojen tiistaisin Lahden Palvelutorilla. Osa tilaisuuksista peruuntui koronatilanteen vuoksi. Ympäristöpääkaupunkivuoden vierailijoita toimialueen ulkopuolelta kävi tutustumassa Kujalan käsittelykeskukseen ja jätehuollon rooliin kiertotaloudessa joko oman henkilökunnan tai Lahti Regionin koulutetun oppaan johdolla.
Toimialueen asukkaille tarjottiin maksuton kompostointikurssi huhtikuussa verkkokurssina yhteistyössä Lahden 4H-yhdistyksen kanssa.
Taloyhtiöaktiiveille ja taloyhtiöiden hallitusten jäsenille tarjottiin huhtikuussa Lajittelumestari-koulutus, jonka tavoitteena oli tarjota tietoa ja välineitä taloyhtiön laadukkaan jätehuollon edistämiseen ja jätehuollon eri toimijoiden välisen yhteistyön parantamiseen. Koulutus järjestettiin etäyhteydellä.
Toukokuussa järjestettiin 2 maksutonta, kaikille kierrätyksestä kiinnostuneille suunnattua webinaaritilaisuutta aiheenaan jätteiden lajittelu ja hyödyntäminen.
Valtakunnallisen Hävikkiviikon aikana toteutettiin toimialueen alakouluille Ruoka ei kuulu roskikseen -kampanja, jonka tavoitteena oli kiinnittää oppilaiden huomio ruokahävikin vähentämiseen. Seudullisella ympäristöviikolla tarjottiin kierrätysvalmennusta viikon päätapahtumassa Ympäristökylässä.
Valtakunnallinen ruokahävikin ehkäisemiseen ja biojätteen lajitteluaktiivisuuden parantamiseen tähtäävä kampanja ”Rakasta joka murua” jatkui edellisestä vuodesta ja yhtiö oli kampanjassa mukana välittäen yhteisviestiä omalla toimialueellaan.
Loppuvuodesta osallistuttiin zombiakku.fi -kampanjaan Paristokierrätyksen ja muiden alan asiantuntijatahojen kanssa neuvoen paristojen, pienakkujen ja pienten sähkölaitteiden oikeanlaisesta lajittelusta.
LOKKI-seinäkalenteri, joka kodin jätehuollon tietopaketti vuodelle 2021, jaettiin julkisena tiedotteena toimialueen kaikkiin kotitalouksiin sekä yrityksiin ja edelleen osoitteellisena jakeluna toimialueen ulkopuolella asuville kesäasukkaille. Vuoden 2021 kalenterin painosmäärä oli 136 000 kappaletta. Kalenteri sisälsi myös kodin jätteiden lajitteluohjeet irrotettavana julisteliitteenä.
Vuosikalenterien kuvitukseksi oli käynnissä asukkaille suunnattu kuvakisa osoitteessa kaunispäijäthäme.fi. Kuvakampanjalla kannustetaan päijäthämäläisiä arvostamaan ympäristöään ja houkutellaan heitä mukaan arjen ympäristötekoihin, kuten jätteiden parempaan lajitteluun.
Toukokuun alkupuolella julkaistiin kotitalouksille tiedotuslehti Lokkiposti. Lehden painosmäärä oli 127 000 kappaletta ja se jaettiin julkisena tiedotteena kaikkiin toimialueen kotitalouksiin sekä osoitteellisena jakeluna toimialueen ulkopuolella asuville toimialueen kesäasukkaille.
Mediatiedotusta kohdistettiin pääasiassa paikallis- ja aluelehdistölle. Tiedotteita medialle lähetettiin noin 40 kappaletta. Mediaosumia kerättiin noin 300 kappaletta.
Yhtiön verkkopalvelussa salpakierto.fi vieraili keskimäärin 15 000 eri käyttäjää kuukaudessa. Verkkopalvelussa otettiin lokakuussa 2020 käyttöön sähköisen viestinnän tietosuojalain mukainen tiukentunut evästekäytäntö, mistä syystä todellista kävijämäärää ei saada enää selville. Eri kävijöiden määrä laskikin edellisestä vuodesta, jolloin se oli 23 000 käyttäjää kuukaudessa. Verkkopalvelussa on tarjolla sähköinen lajitteluopas, mikä löytyy myös osoitteella jätehaku.fi. Asukastiedottamista tehtiin aktiivisesti myös sosiaalisen median kanavissa Facebook ja Instagram.
Yhtiö vastaanotti yhteensä 102 600 tonnia jätettä vuonna 2021. Pääosa jätteistä vastaanotettiin Kujalan käsittelykeskuksessa, jossa jätteitä välivarastoidaan, käsitellään, hyödynnetään, siirtokuormataan ja loppusijoitetaan. Kokonaisjätemäärä oli edellisvuotta pienempi. Suurin syy jätemäärän pienenemiseen on maa- ja kiviaineisten vastaanoton siirtyminen tytäryhtiö Salpamaa Oy:n liiketoiminnaksi vuoden 2021 alusta. Lisäksi erityisesti seka-, puu- ja haravointi- ja nestemäisiä jätteitä vastaanotettiin edellisvuotta vähemmän.
Kujalan käsittelykeskuksessa vastaanotettu jätemäärä oli yhteensä 102 600 tonnia. Seka- ja rakennusjätettä laitoskäsittelyyn vastaanotettiin yhteensä 36000 tonnia. Materiaalina hyödynnettäviä jätteitä otettiin vastaan 9200 tonnia. Energia- ja puujätettä vastaanotettiin kaikkiaan 25700 tonnia, risujätteitä 5500 tonnia, nestemäisiä jätteitä 6700 tonnia, pilaantuneita maa-aineksia 6 tonnia, loppusijoitettavia jätteitä 2700 tonnia, biojätteitä ja haravointijätteitä 13700 tonnia ja vaarallisia jätteitä ja sähkölaitteita 3100 tonnia.
Loppusijoitusalueelle sijoitetun jätteen määrä on edelleen pudonnut mm. vuonna 2016 voimaan astuneen orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon sekä kehittyneiden hyötykäyttömahdollisuuksien myötä. Vuonna 2021 yhtiön vastaanottamasta kokonaisjätemäärästä (ilman puhtaita maita) hyödynnettiin 97 %. Energiahyötykäytön osuus oli 65 %.
| Jätteestä tuotettu energia (GWh) | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 |
|---|---|---|---|---|---|
| Erilliskerätystä energiajätteestä valmistettu polttoaine | 79 | 87 | 114 | 83 | 61 |
| Puujätteestä valmistettu murske | 76 | 54 | 47 | 47 | 71 |
| Risuista ja kannoista valmistettu puumurske | 10 | 16 | 6 | 12 | 15 |
| Sekajäte | 95 | 115 | 102 | 119 | 112 |
| Kaatopaikkakaasusta tuotettu energia (GWh) | 5 | 5 | 5 | 5 | 4 |
| Tuotettu energia yhteensä GWh/vuosi | 265 | 277 | 274 | 266 | 263 |
Jätteestä tuotettiin vuonna 2021 energiaa yhteensä 263 gigawattituntia. Erilliskerätystä energiajätteestä valmistetulla polttoaineella tuotettiin 61 gigawattituntia, puujätteestä valmistetulla murskeella 71 ja risuista ja kannoista valmistetulla puumurskeella 15 gigawattituntia. Sekajätteellä tuotettiin 112 gigawattituntia energiaa ja kaatopaikkakaasusta tuotetun energian määrä oli 4 gigawattituntia.
Vuoden 2021 jätteistä ja kerätystä kaatopaikkakaasusta tuotetun energian määrä vastaa noin 13 200 omakotitalon vuotuista lämmitysenergian määrää (pinta-ala 150- 200 neliötä, lämmitysenergian tarve 20 MWh/v).
Yhdyskuntajätteen osuus kokonaisjätemäärästä oli 82 %. Osuus kasvoi, koska kokonaisjätemäärässä ei ole enää mukana Salpamaa Oy:lle siirtyneet maa- ja kiviainekset. Yhdyskuntajätteen laskentatapaa myös muutettiin: nestemäiset jätteet jätettiin pois yhdyskuntajätteen laskennasta myös takautuvasti aiemmilta vuosilta. Vastaanotetun yhdyskuntajätteen määrä (84 000 t) pieneni hieman edellisvuoteen nähden erityisesti seka-, energia-, puu- ja haravointijätteiden osalta, bio- ja risujätteiden sekä metallin määrä taas kasvoi.
Yhtiö vastaanottaman yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste vuonna 2021 oli 98 % – materiaalihyötykäyttöön ohjattiin 25 % ja energiana hyödynnettiin 73 %.
Yhtiön kautta kulkevasta yhdyskuntajätteestä kierrätettiin vuonna 2021 materiaalina 25 prosenttia ja hyödynnettiin energiana 73 prosenttia. Loppusijoitukseen ohjattiin 2 prosenttia. Hyödyntämisaste oli 98 %.
Koko toimialueella yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste oli 99 % – materiaalihyötykäyttöön ohjattiin 41 % ja energiana hyödynnettiin 58 %. Materiaalihyötykäyttöaste pieneni edellisvuodesta, koska laskentatapaa muutettiin: nestemäiset jätteet jätettiin pois yhdyskuntajätteen laskennasta myös takautuvasti aiemmilta vuosilta. Materiaalihyötykäyttöön meni tonneina suunnilleen sama määrä kuin edellisenä vuonna, mutta materiaalihyötykäyttöaste nousi, koska polttoon meni edellisvuotta vähemmän seka-, energiajätettä ja puuta. Koko toimialueen hyötykäyttöasteeseen lasketaan mukaan yhtiön vastaanottaman yhdyskuntajätteen lisäksi mm. Rinki-ekopisteillä ja kiinteistöillä kerätyt tuottajavastuun alaiset pakkausjätteet ja paperit, tuottajien järjestämillä vastaanottopisteillä kerätty SER-jätteet, arvio kotikompostoidun biojätteen määrästä sekä LABIOn suoraan vastaanottamat kaupan biojätteet, jotka eivät kulje yhtiön vastaanoton kautta. Risu- ja biojätteiden, metallin, muovin ja kartongin määrät kasvoivat.
Koko toimialueen yhdyskuntajätteestä kierrätettiin vuonna 2021 materiaalina 41 prosenttia ja hyödynnettiin energiana 58 prosenttia. Loppusijoitukseen ohjattiin 1 prosentti.
Kujalan käsittelykeskuksen Vaa´alla oli punnitustapahtumia yhteensä 42 300 kappaletta, keskimäärin 170 ajoneuvopunnitusta/työpäivä. Lisäksi punnittiin käsittelykeskuksen sisäistä liikennettä n. 15 kuormaa/työpäivä.
Kujalan käsittelykeskuksen alueella muodostuu kolmenlaisia vesiä. Loppusijoitusalueiden suotovedet sekä jätteiden käsittelystä syntyvät väkevät jätevedet johdetaan Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolle. Pilaantuneiden maiden käsittelykenttien hulevedet laskeutetaan ja johdetaan hiekkavallin läpi maastoon. Tavanomaiset hulevedet teiltä ja kentiltä sekä pintavesiä suljetun loppusijoitusalueen päältä johdetaan maastoon sellaisenaan.
Jäte- ja suotovesien johtamista ja laatua sekä ympäristön pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan säännöllisesti. Vuonna 2021 Kujalassa oli tarkkailupisteitä kaikkiaan 45 kpl. Pistekohtainen analyysien määrä vaihteli 10 ja 47 välillä.
Yhteensä 181 004 m³
Asukasvastinelukuina (AVL)* ilmaistuna jätevedenpuhdistamolle aiheutunut kuormitus vuonna 2021:
*Asukasvastineluku (AVL) kertoo, kuinka monen ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistä jätevesikuormitusta toiminnasta aiheutunut kuormitus vastaa.
Laskennassa käytetyt ominaiskuormitukset:
Asukasvastinelukuina (AVL)* arvioitu maastoon aiheutunut kuormitus vuonna 2021:
* Asukasvastineluku (AVL) kertoo, kuinka monen ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistä jätevesikuormitusta toiminnasta aiheutunut kuormitus vastaa.
Laskennassa käytetyt ominaiskuormitukset:
Kuormitus oli lupamääräysten mukaista ja vastasi tavanomaista tasoa.
Heinolan suljetun Pikijärven loppusijoitusalueen suotovedet on vuodesta 2009 lähtien johdettu jätevedenpuhdistamolle (19 862 m³ vuonna 2021). Vesientarkkailupisteitä Heinolan loppusijoitus- ja lähialueilla oli kaikkiaan 15 kpl.
Hollolassa Aikkalan suljetun loppusijoitusalueen vedet käsitellään maasuodattimella (24 645 m³ vuonna 2021). Ylivuotoina maastoon kulkeutui tarkkailuvuoden aikana noin 4 131 m³. Tarkkailupisteitä oli 13 kpl.
Jätteenkäsittely vetää puoleensa ravintoa etsiviä eläinlajeja. Kujalan käsittelykeskuksessa jyrsijäkantaa pidetään kurissa noin 50 ulos ja 15 sisälle laitoksiin sijoitetun syöttiaseman avulla, joissa pidetiin myrkkyä EU-asetuksen sallimina jaksoina. Lisäksi jyrsijöitä torjuttiin neljällä sähköisellä ansalla ja kantaa seurattiin myrkyttömillä kontrolliasemilla myrkytysjaksojen välissä.
Lokkilaskentaa on tehty säännöllisesti samalla menetelmällä vuodesta 1997 lähtien. Lokkien esiintyminen Kujalassa on suoraan verrannollinen saatavilla olevan ravinnon määrään. Lokit ruokailivat LATE-lajittelulaitoksen orgaanista jätettä sisältävissä rejektikasoissa. Kasat olivat edellistä vuotta pienemmät, mistä todennäköisesti johtui harmaalokkien edellisvuotta pienempi määrä. Lisäksi ne ruokailivat kompostointilaitoksen ulkopuolella olevilla jätekasoilla sekä toisinaan myös SRF-polttoainekasoilla.
Varislintuja on laskettu Kujalan käsittelykeskuksessa vuodesta 2010/2011 lähtien. Runsaslukuisin varislintu on naakka. Vuonna 2021 naakkoja oli edellisvuotta enemmän. Naakat ruokailevat lokkien tapaan kompostointilaitoksen ja LATEn jätekasoilla. Ne löytävät lokkeja paremmin ruokaa myös SRF-polttoaine- ja multakasoista.
Kaatopaikkakaasua on kerätty talteen Kujalassa vuodesta 2002 lähtien. Kaasunkeräyksellä vähennetään paitsi kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään myös lähiympäristöön kohdistuvia hajuhaittoja.
Suljetulta loppusijoitusalueelta talteen kerätty kaasu ohjataan biokaasupumppaamoon. Suurin osa kaasusta myydään Lahti Energia Oy:lle, joka tuottaa siitä lämpöä ja höyryä lähistöllä sijaitsevan Hartwallin virvoitusjuomatehtaan tarpeisiin. Osa kaasusta johdetaan Kujalan käsittelykeskuksen mikroturbiinilaitokseen, jossa siitä tuotetaan sähköä ja lämpöä alueen toimiston ja laitosten tarpeisiin.
Vuonna 2021 hajuseurantaa teki päivittäin 7 taloutta 0 – 3,5 km etäisyydellä Kujalan käsittelykeskuksesta. Seuranta kattaa käsittelykeskusalueen kolme pääasiallista hajun lähdettä: loppusijoitus alueet, biojätteen käsittely ja raakakaasun puhdistus. Hajupäiväksi katsottiin päivä, jolloin yksikin tarkkailijoista havaitsi käsittelykeskuksen aiheuttamaa hajua. Hajupäiviä kirjattiin vuonna 2021 yhteensä 84 kpl.
Vuonna 2017 Kujalassa otettiin käyttöön Enwin TOM -hajumallinnusjärjestelmä. Järjestelmän avulla seurataan hajujen reaaliaikaista leviämistä ympäristöön karttapohjalla. Mallinnus perustuu mitattuihin hajupäästöihin sekä käsittelykeskuksen alueella todennettuun säädataan (tuulen suunta ja nopeus sekä ilmanpaine ja lämpötila). Myös hajuseurannan tulokset sekä muut hajuhavainnot raportoidaan ja käsitellään järjestelmässä. Havainnoista voi ilmoittaa mm. yhtiön verkkosivuilla olevan linkin kautta.
Suljettu loppusijoitusalue koostuu kahdesta erillisestä loppusijoitusalueesta. Sulkemistyön alla olevassa itäpäässä (16 ha) jätteen vastaanotto alkoi 1990-luvulla ja päättyi vuonna 2007.
Lahden kaupungin hallinnoima länsipää (8 ha) toimi jätteen loppusijoitusalueena 1950-luvun alusta 1990-luvun alkuun. Sulkemistyöt saatettiin loppuun vuonna 1998. Painumisen vuoksi länsipäässä on tehty jälkihoitotyönä saneerausta 2010-luvulla.
Kaatopaikkojen sulkemisrakenteiden tekeminen siirtyi vuonna 2021 tytäryhtiön Salpamaa Oy:n vastuulle.
Yhtiön toimipaikoissa käytetään kokonaan uusiutuvaa energiaa ja vain uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Uusiutuvan energian käytöllä yhtiö haluaa edistää positiivisia ilmastovaikutuksia ja pienentää omaa hiilijalanjälkeään, mutta myös tukea uusiutuvan energian teknologioiden kehittämistä.
Kujalan käsittelykeskuksen energia- ja puujätteiden murskauslaitoksen (MURRE) sekä nestemäisten jätteiden käsittelyyn tarkoitetun laitoksen (OILI) katoille asennettiin aurinkovoimalat lokakuussa 2017. Aurinkovoimalat tuottivat uusiutuvaa energiaa 67 400 kWh vuonna 2021. Hiilidioksidipäästöissä mitattuna tämä tarkoittaa vuosittain noin 16 400 kg päästövähenemää.
Lue lisää Kujalan käsittelykeskuksen toiminnoista.
Yhtiön eri asiakasryhmien tyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyillä. Asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla. Asiakastyytyväisyyden kokonaiskeskiarvoksi vuonna 2021 muodostui 4,3 asteikolla 1-5 (5=erittäin hyvä/erittäin hyvin/täysin samaa mieltä ja 1=erittäin huono/erittäin huonosti/täysin eri mieltä).
Lajitteluasemilla asioiville asiakkaille on toteutettu asiakastyytyväisyyskysely vuosittain aina vuodesta 2005 alkaen. Vuoden 2021 kyselyyn vastasi kaikkiaan 499 asiakasta Lahden, Hollolan, Heinolan, Asikkalan ja Orimattilan lajitteluasemilla. Asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä lajitteluasemapalveluihin ja kyselyssä kysyttyjen asioiden keskiarvoksi tuli 4,4 asteikolla 1-5. Myös edellisenä vuonna kyselyssä keskiarvoksi saatiin 4,4. Kysely toteutettiin pääosin haastattelemalla asiakkaita lajitteluasemakäynnin yhteydessä. Erityistä kiitosta tuloksissa saivat henkilökunnan palvelualttius ja ystävällisyys.
Asiakastyytyväisyyttä kysyttiin myös yhtiön järjestämän jätteenkuljetuksen asiakkailta. Asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä jätteenkuljetuspalveluun kokonaisuutena. Asiakastyytyväisyyteen vaikuttavat osatekijät saivat kyselyssä keskiarvon 4,2 asteikolla 1-5. Kyselyyn vastasi 546 kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella asuvaa jätteenkuljetuksen asiakasta ja kyselyn vastausprosentti oli 28. Tyytyväisimpiä asiakkaat olivat jäteastioiden tyhjennysvälien sopimuksenmukaisuuteen, laskujen oikeellisuuteen ja jäteauton kuljettajien ystävällisyyteen ja avuliaisuuteen. Vastaavasti samat asiat arvioitiin myös hyvin tärkeiksi. Edellisen kerran asiakastyytyväisyyskysely jätekuljetusten asiakkaille toteutettiin vuonna 2019. Myös silloin kyselyn tulos oli 4,2 asteikolla 1-5.
Palveluiden toimivuutta seurataan vuosittain myös Kujalan käsittelykeskuksessa asioiville ammattiautoilijoille tehtävällä asiakastyytyväisyyskyselyllä. Kujalan käsittelykeskuksessa asioivat ammattiautoilijat olivat jälleen hyvin tyytyväisiä palvelun tasoon ja kyselyn osatekijät saivat keskiarvon 4,2 asteikolla 1-5. Kyselyyn vastasi 98 autoilijaa. Erityisen tyytyväisiä (ka > 4,5) asiakkaat olivat vaakatoimintojen sujuvuuteen ja vaakahenkilökunnan antamiin ohjeisiin.
Asiakastyytyväisyyden kokonaiskeskiarvoksi vuonna 2021 muodostui 4,3 asteikolla 1-5 (5=erittäin hyvä/erittäin hyvin/täysin samaa mieltä ja 1=erittäin huono/erittäin huonosti/täysin eri mieltä).
Yhtiön liikevaihto oli 15,6 milj. euroa, joka oli noin 20,0 % vähemmän kuin edellisvuonna. Liikevaihdon lasku johtui tytäryhtiö Salpamaa Oy:lle siirretystä maa- ja kiviainesliiketoiminnasta. Liikevaihdosta jätteen vastaanottotoimintojen osuus oli 9,3 milj. euroa, joka oli noin 24,0 % edellisvuotta alhaisempi johtuen edellä mainitusta maa- ja kiviainesliiketoiminnan siirtymisestä tytäryhtiö Salpamaa Oy:lle. Ulosmyynnin ja palveluiden liikevaihto oli 6,3 milj. euroa, pudotusta edellisvuoteen verrattuna noin 12,3 %. Ulosmyynnin ja palveluiden liikevaihdon lasku johtui pääosin Lahden kaupungin ja Salpamaa Oy:n välisestä liiketoimintakaupasta, jolla Salpakierto Oy:n aikaisemmin hoitama Lahden kaupungin lumen- ja maanvastaanottotoiminta siirtyi Salpamaa Oy:n liiketoiminnaksi 1.3.2021 alkaen.
| Talouden tunnusluvut | 2021 | 2020 | 2019 | |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | M€ | 15,60 | 19,50 | 18,40 |
| Muutos edelliseen vuoteen | % | -20,0 | 6,0 | 1,8 |
| Liikevoitto | M€ | 0,79 | 1,30 | 0,44 |
| Osuus liikevaihdosta | % | 5,1 | 6,7 | 2,4 |
| Oman pääoman tuotto | % | 11,0 | 30,5 | 1,8 |
| Omavaraisuusaste | % | 20,5 | 17,5 | 12,5 |
| Osingot | M€ | 0,15 | 0,00 | 0,15 |
Yhtiön liikevaihto vuonna 2021 oli 15,60 miljoonaa euroa. Muutos edelliseen vuoteen oli -20 %. Liikevoitto oli 0,79 miljoonaa euroa, osuus liikevaihdosta 5,1 prosenttia. Oman pääoman tuotto oli 11 prosenttia, omavaraisuusaste ja 20,5 prosenttia. Yhtiön maksoi osinkoja 0,15 miljoonaa euroa.
Hankintalain ja jätelain mukaisesti yhtiön liikevaihdosta korkeintaan 10 % voi tulla muusta kuin lakisääteisestä toiminnasta 31.12.2029 asti. Tämän jälkeen muun toiminnan osuus saa olla korkeintaan 5 % liikevaihdosta. Vuonna 2021 pääosa yhtiön toiminnan tuotoista saatiin lakisääteisten palvelujen tuottamisesta, noin 15,7 milj. euroa (94,7 % tuotoista). Muun toiminnan tuotot olivat noin 0,9 milj. euroa (5,3 % tuotoista).
| Lakisääteisen / markkinaehtoisen toiminnan tuotot 1 000 euroa | 2021 | 2020 | 2019 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Yhteensä | 16 536 | 100 % | 20 320 | 100 % | 19 497 | 100 % |
| Lakisääteisen toiminnan tuotot | 15 656 | 94,7 % | 19 268 | 94,8 % | 18 078 | 92,7 % |
| Markkinaehtoisen toiminnan tuotot | 880 | 5,3 % | 1 052 | 5,2 % | 1 419 | 7,3 % |
Yhtiön lakisääteisen ja markkinaehtoisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 16 536 000 euroa. Lakisääteisen toiminnan tuottojen osuus oli 94,7 prosenttia ja 15 656 000 euroa. Markkinaehtoisen toiminnan tuottojen osuus oli 5,3 prosenttia ja 880 000 euroa.
Yhtiön liikevaihdosta 60 prosenttia koostui käsittelymaksuista, 9 prosenttia ulosmyydystä jätteestä, kaasusta ja sähköstä, 3 prosenttia kuljetuspalveluista, 3 prosenttia muusta palvelumyynnistä, 22 prosenttia jätehuollon perusmaksusta ja 3 prosenttia vaakamaksuista.
Liiketoiminnan kulut muodostuivat seuraavasti: 47 prosenttia ulkopuolisista palveluista, 20 prosenttia henkilöstökuluista, 16 prosenttia muista liiketoiminnan kuluista, 1 prosentti jäteverosta, 13 prosenttia poistoista ja 3 prosenttia aineista ja tarvikkeista.
Julkisoikeudellisella kunnan jätemaksulla tulee kattaa sekä kunnalle että kunnan omistamalle yhtiölle, kuten Salpakierto Oy:lle, kunnan lakisääteisestä jätehuollon järjestämistehtävästä aiheutuvat kustannukset. Jätemaksun perusteista määrätään Lahden seudun jätelautakunnan hyväksymässä jätetaksassa. Jätelain 79 § 3 momentin mukaiset jätemaksun kertymää sekä kertymän käyttöä koskevat tiedot on koottu oheisiin kaavioihin.
Kertymä vuonna 2021 oli 9,019 milj. euroa. Suurin osa kertymästä, 82 %, käytetään jätteen käsittelyyn.
Kunnanvastuujätehuollon jätetaksan mukaisten jätteenkäsittely-, kiinteistökeräys-, vastaanotto- ja palvelumaksujen kertymä vuonna 2021 oli 9,019 miljoonaa euroa. Tästä 82,3 prosenttia oli käsittelymaksukertymää, 4,6 vaakamaksukertymää, 12,2 prosenttia kiinteistökeräysmaksukertymää, 0,8 prosenttia lavapalvelumaksukertymää.
Kunnanvastuujätehuollon jätetaksan mukaisten jätteenkäsittely-, kiinteistökeräys-, vastaanotto- ja palvelumaksujen kertymän käyttö 2021 jakaantui seuraavasti: 82 prosenttia jätteen käsittely ja kuljetus, 1 prosentti jätevero, 8 prosenttia poistot ja poistoero ja 9 prosenttia sisäiset hallintokulut.
Jätehuollon perusmaksu on jätelain mukainen yhtiön omistajakuntien päättämä maksu, jonka suuruudesta on vuoden 2013 alusta päättänyt Lahden seudun jätelautakunta (ent. Päijät-Hämeen jätelautakunta). Jätehuollon perusmaksu on vuosimaksu, joka laskutetaan jokaiselta asunnolta (vakituinen ja vapaa-ajan asunto) yhtiön toimialueella. Vuonna 2021 perusmaksun suuruus oli 33,50 euroa/vuosi vakituisilta ja 20,50 euroa/vuosi vapaa-ajan asunnoilta.
Jätehuollon perusmaksulla rahoitettiin jätehuollon vastaanottopalveluita asukkaille, kuten lajitteluasemien palveluita, Roinaralli-keräyskierrokset sekä vaarallisten jätteiden ja puutarhajätteiden maksutonta keräystä. Lisäksi jätehuollon perusmaksulla rahoitettiin jäteneuvonta ja ympäristökasvatus, suljettujen loppusijoitusalueiden jälkihoitoa ja jätelautakunnan toiminta.
Jätehuollon perusmaksuilla tuotettavien palveluiden tuotot vuonna 2021 olivat yhteensä 5,277 milj. euroa. Tästä jätehuollon perusmaksukertymän osuus oli 3,535 milj. euroa ja jätemaksukertymän osuus 1,159 milj. euroa. Jätehuollon perusmaksupalveluiden kulut vuonna 2021 olivat yhteensä 4,746 milj. euroa. 52,0 % kuluista käytettiin lajitteluasemapalveluihin.
Jätehuollon perusmaksulla tuotettavien palveluiden tuotot vuonna 2021 olivat yhteensä 5,277 milj. euroa. Jätehuollon perusmaksukertymä 3,535 milj. euroa ja jätemaksukertymä 1,159 milj. euroa. Jätehuollon perusmaksun osuus tuotoista oli 67 prosenttia, pienerämaksujen osuus 22 prosenttia, myynnin energia- ja materiaalihyötykäyttöön osuus 9 prosenttia ja muiden tuottojen osuus 2 prosenttia.
Jätehuollon perusmaksulla tuotettavien palveluiden kulut vuonna 2021 olivat yhteensä 3,004 milj. euroa. Josta jätehuollon perusmaksukertymällä katettu 3,004 milj. euroa ja jätemaksukertymällä katettu 1,159 milj. euroa. Lajitteluasemien osuus kuluista oli 52 prosenttia, keräysten ja konttien osuus 2 prosenttia, neuvonnan osuus 6 prosenttia, jätehuollon perusmaksun osuus 25 prosenttia, suljettujen loppusijoitusalueiden jälkihoidon osuus 7 prosenttia ja jätelautakunnan kulujen osuus 8 prosenttia.
Tutustu: Tilinpäätös ja toimintakertomus 1.1.-31.12. 2021 Tilinpäätös ja toimintakertomus 1.1.-31.12.2021 (dokumentti ei täytä kaikkia saavutettavuuden vaatimuksia taulukoiden otsikoinnin ja yhteenvetojen osalta)