Vuosi 2024 oli yhtiöllemme sekä taloudellisesti menestyksekäs, että toiminnallisesti merkittävä. Yhtiön järjestämäksi siirtyneet kiinteistöjen jätekuljetukset niin bio- kuin pakkausjätteiden osalta saatiin kokonaisuudessaan käyntiin. Positiivinen tulos heijastaa paitsi tehokasta toimintaa myös kykyämme sopeutua muutoksiin ja kehittää toimintaamme jatkuvasti.
Vuonna 2024 yhtiö otti vastaan ja käsitteli jätteitä yhteensä 86 500 tonnia. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste yhtiön toiminta-alueella oli 53,1 % eli olemme hyvässä vauhdissa kohti 65 %:n kierrätysastetta vuoteen 2035 mennessä.
Vuoden 2024 alusta alkaen aloitettiin yhtiön järjestämänä lasi- ja metallipakkausten erilliskeräys vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä. Maaliskuussa alkoi biojätteen erilliskeräys koko toimialueen kaikissa taajamissa vähintään 5 huoneiston kiinteistöiltä ja heinäkuun alusta se laajeni kaikille (eli myös 1-4 huoneiston) asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöille Lahden, Hollolan ja Heinolan keskustaajamien ja Nastolan kirkonkylän alueella. Samanaikaisesti päättyi energiajätteen keräys lopuiltakin asuinkiinteistöiltä.
Monilokerokeräyksen suunnittelu ja asiakaskartoitus jatkui vuoden 2024 aikana ja varsinainen keräys käynnistyy 2025 lokakuun alusta alkaen Lahden ja Hollolan keskustataajamissa sekä Nastolan alueella.
Salpakierron järjestämän sekajätteen keräyksen markkinavuoropuhelut aloitettiin syksyllä 2024 ja ne jatkuivat vuoden 2025 alkupuolelle asti. Sekajätekuljetusten kilpailutukset käynnistetään helmi-kesäkuun 2025 aikana. Kuljetusten siirtymä yhtiölle käynnistyy portaittain huhtikuusta 2026 alkaen.
Asiakaspalvelun ulkoinen palveluntoimittaja kilpailutettiin syksyllä 2024. Uusi palveluntoimittaja aloitti helmikuussa 2025.
Työnantajajärjestö Avainta ry yhdistyksen toiminta päättyi vuoden 2024 lopussa. Yhtiön hallitus päätti viime vuoden marraskuun kokouksessa, että yhtiö liittyy 1.12.2024 alkaen KT työantajajärjestöön. KT työnantajajärjestö neuvottelee uuden työehtosopimuksen nykyisen AVAINTESin tilalle, mikä päättyy 30.4.2025.
Vuoden 2024 aikana kilpailutettiin ja otettiin käyttöön uusi taloushallinnon järjestelmä sekä tehtiin sopimus talous- ja palkkahallinnon osittaisesta ulkoistamisesta Rantalainen Oy:n kanssa.
Kulunut vuosi oli täynnä muutoksia, mutta jatkoimme positiivista kehitystyötä jokaisessa yksikössä. Haluankin osaltani kiittää kuluneesta vuodesta henkilökuntaamme, hallitustamme, omistajiamme, yhteistyökumppaneitamme sekä asiakkaitamme.
Kimmo Rinne
toimitusjohtaja
Yhtiö on vuonna 1993 perustettu 9 kunnan omistama osakeyhtiö, joka hoitaa osakaskunnissaan syntyvien jätteiden lakisääteiset vastaanotto- ja käsittelytehtävät sekä jätehuollon suunnittelu-, kehittämis- ja neuvontatehtävät. Lisäksi yhtiö vastaa jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen osalta. Yhtiö tarjoaa jätehuoltopalveluita myös elinkeinoelämälle lain sallimissa rajoissa.
Yhtiö omistaa tytäryhtiö Salpamaa Oy:n, joka vastaanottaa ja käsittelee maa- ja kiviaineksia. Lisäksi yhtiöllä on 40 % omistus biojätteitä ja puhdistamolietteitä vastaanottavasta ja käsittelevästä LABIO Oy:stä. LABIOn toinen omistaja on Lahti Aqua Oy.
Yhtiön osakaskunnat ovat Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki ja Pukkila. Suurin omistaja on 60,15 %:n osuudella Lahden kaupunki ja yhtiö kuuluu tytäryhtiönä Lahden kaupunkikonserniin.
Yhtiö vastaa yhteistyö- ja osakassopimuksen mukaisesti, että sen toimialueelle suunnitellaan ja toteutetaan taloudellinen, tehokas ja tasapuolinen jätehuoltojärjestelmä. Toimialueella jätteen hyödyntämisaste on lähes 100 %.
Jätteenkäsittelytoiminnot on keskitetty Lahteen, Kujalan käsittelykeskukseen, joka on yhtiön ainoa jätteenkäsittelypaikka ja jossa sijaitsee myös yksi yhtiön kuudesta lajitteluasemasta. Jätteitä vastaanotetaan myös viidessä muussa osakaskunnassa sijaitsevalla lajitteluasemalla ja muun muassa kiertävin keräyksin.
Toimialueella on sekalaisen jätteen osalta vielä pääosin käytössä kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus, jossa jätetyhjennyksiä hoitavat yksityiset kuljetusyritykset. Yhtiö vastaa koko toimialueellaan bio- ja pakkausjätteiden kuljetusten järjestämisestä. Siirtymä yhteisiin bio- ja pakkausjätteiden kuljetuksiin päättyi vuoden 2024 aikana. Sekajätteen kuljetus siirtyy yhtiölle huhtikuusta 2026 alkaen vaiheittain.
Lisätietoja yhtiöstä salpakierto.fi
| Tärkeitä tunnuslukuja | 2024 | 2023 | 2022 |
|---|---|---|---|
| Toimialueen asukasluku | 195 844 | 195 544 | 198 041*) |
| Liikevaihto 1000 € | 18 101 | 14 687 | 15 288 |
| Taseen loppusumma 1000 € | 23 969 | 23 604 | 24 817 |
| Tilikauden voitto/-tappio, 1000 € | 992 | -157 | 320 |
| Liikevoitto /- tappio % | 5,3 | -3,3 | 3,9 |
| Omavaraisuusaste % | 23,9 | 21,6 | 21,5 |
| Vastaanotettu kokonaisjätemäärä, tonnia | 86 500 | 91 720 | 94 545 |
| Hyödynnetty vastaanotetusta kokonaisjätemäärästä % | 99 | 98 | 97 |
Taulukossa esitetään yhtiön tärkeät tunnusluvut. Toimialueen asukasluku vuonna 2024 oli 195 844. Yhtiön liikevaihto oli 18,101 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma noin 23,9 miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli 992 000 euroa. Liikevoittoprosentti 5,3. Omavaraisuusaste oli 23,9 prosenttia. Vastaanotettu kokonaisjätemäärä oli 86 500 tonnia pois lukien puhtaat maa-ainekset. Tästä vastaanotetusta kokonaisjätemäärästä hyödynnettiin 99 prosenttia.
*) asukasluvussa on mukana Sysmä 17.9.2022 asti
Yhtiön henkilöstömäärä vuoden 2024 lopussa oli 52 henkilöä, joista määräaikaisia oli 5 henkilöä.
Vuoden aikana yhtiö tarjosi työharjoittelupaikkoja alan opiskelijoille sekä palkkasi koululaisia ja opiskelijoita kesätöihin käsittelykeskuksen piha-alueiden kunnossapitoon.
| Henkilöstötunnusluvut | 2024 | 2023 | 2022 | |
|---|---|---|---|---|
| Henkilöstön määrä | kpl | 52 | 53 | 54 |
| Henkilötyövuosia | htv | 49,8 | 49,3 | 50,7 |
| Naisten osuus | % | 42 | 43 | 46 |
| Miesten osuus | % | 58 | 57 | 54 |
| Henkilöstön keski-ikä | vuotta | 44,9 | 44,6 | 44 |
| Koulutuspäiviä | pv / htv | 2,86 | 3,15 | 5,1 |
| Koulutuskulut | € / htv | 506 | 637 | 999 |
| Virkistys- ja harrastetoiminnan kulut | € / htv | 682 | 605 | 633 |
| Työterveyshuollon kustannukset | € / htv | 372 | 337 | 229 |
| Henkilöstötyytyväisyys, kyselyn keskiarvo | asteikko 1-5 | 3,4 | 3,6 | ei mitattu |
| Turvallisuusindeksi, ka | % | 96,78 | 98,12 | 97,17 |
| Turvallisuushavainnot, tavoite 80 | kpl | 127 | 122 | 59 |
| Tapaturmapoissaolot | pv / htv | 0,24 | 0,14 | 1,52 |
| Sairauspoissaolot | pv / htv | 15,28 | 11,87 | 8,9 |
Taulukossa kerrotaan yhtiön henkilöstötunnusluvut vuodelta 2024. Henkilöstön määrä 52 kappaletta, henkilötyövuosia 49,8. Naisten osuus 42 prosenttia ja miesten osuus 58 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä oli 44,9 vuotta. Koulutuspäiviä henkilötyövuotta kohden kertyi 2,86. Koulutuskulut olivat 506 euroa per henkilötyövuosi. Virkistys- ja harrastetoiminnan kulut olivat 682 euroa henkilötyövuotta kohden. Työterveyshuollon kustannukset olivat 372 euroa henkilötyövuotta kohden. Henkilöstötyytyväisyyskyselyssä kyselyn keskiarvo oli 3,4 (asteikko 1-5). Turvallisuusindeksin keskiarvo oli 96,78 prosenttia. Turvallisuushavaintoja tehtiin vuoden aikana 127 kappaletta. Tavoite oli niiden osalta 80 kappaletta ja se ylittyi. Tapaturmapoissaoloja oli 0,24 päivää henkilötyövuotta kohden ja sairauspoissaoloja 15,28 päivää henkilötyövuotta kohden.
Yhtiö perustettiin 18.6.1993 ja sen varsinainen toiminta alkoi 1.1.1994. Yhtiön omistajina toimii 9 kuntaa, joista Lahden kaupunki on yhtiön pääomistaja 60,15 %:n osuudella. Yhtiö kuuluu Lahden kaupunkikonserniin.
Yhtiön osakkeiden määrä / %-osuus omistajittain 31.12.2024 on esitetty alla olevassa kuvassa. Yhteensä 261 kpl / 100 %. Yksi ääni/osake. Yhtiön osakkeita rasittavat yhtiöjärjestyksen mukaiset suostumus- ja lunastuslausekkeet.
Yhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana 14 kertaa.
Kuvassa yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja kuvattuna helmikuussa 2025. Alarivissä vasemmalta oikealle: Johanna Kyrö, Mirja Järvinen ja Marika Mesimäki. Ylärivissä vasemmalta oikealle Ilpo Markkola, Henri Saari, Heikki Moilanen ja Kimmo Rinne. Kuvasta puuttuvat hallituksen jäsenet Susanna Norja ja Sami Kivi.
Yhtiön strategiaa tarkastellaan vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan vastaamaan yhtiön tarpeita ja toimintaympäristöä.
Salpakierto Oy:n tehtävänä on hoitaa jätehuoltoa omistajakuntien puolesta mahdollisimman laajasti, tehokkaasti ja taloudellisesti kiertotaloutta edistäen.
Yhtiön toimintajärjestelmä koostuu ISO 9001:2015 standardin mukaisesta laatujärjestelmästä, ISO 14001:2015 standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä sekä ISO 45001:2018 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmästä. Toimintajärjestelmä kattaa yrityksen koko toiminnan. Järjestelmät on integroitu yhdeksi toimintajärjestelmäksi, jonka on sertifioinut akkreditoitu sertifiointiyritys SGS Fimko Ltd. Seuraava järjestelmä sertifiointiauditointi toteutetaan keväällä 2025.
Strategia ja toimintapolitiikka ohjaavat merkittävien laatu- ja ympäristö- sekä työterveys- ja turvallisuusnäkökohtien tunnistamista ja tavoitteiden asettamista. Päämäärien ja tavoitteiden pohjalta laaditaan pitkän ja lyhyen tähtäimen suunnitelmat. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti sekä palautteiden että tarkkailu- ja mittaustulosten perusteella.
Yhtiön vastuullisuustyön perustana ovat yhtiön strategia, arvot, toimintapolitiikka, ympäristölupa, YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja indikaattorit, Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus sekä Lahti-konsernin vastuullisuusnäkökulmat ja tavoitteet.
Lahti-konsernin yhtiöille asetetaan seuraavat, kaikkia yhtiöitä koskevat yleiset tavoitteet:
Vastuullisuuden näkökulmia yhtiön toiminnassa ovat strategisten päämäärien mukaisesti ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu, taloudellinen vastuu ja asiakasvastuu. Toimintojen ja palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja hankinnassa otamme huomioon aina kustannukset, ympäristövaikutukset, asiakasnäkökulman sekä lainsäädännön.
Ympäristövastuullisuus tarkoittaa yhtiölle ympäristöasioiden huomioimista kaikessa toiminnassa. Pyrimme edistämään ympäristön hyvinvointia, vähentämään ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia, lisäämään jätteen materiaalihyötykäyttöä ja siten saavuttamaan lainsäädännön asettamat tavoitteet kierrätykselle sekä kehittämään ja ottamaan käyttöön ympäristömyönteisiä ratkaisuja. Yhdessä laajan kumppanuusverkoston kanssa pystymme vastaamaan lainsäädännön tiukentuviin kierrätystavoitteisiin, lisäämään alan tutkimusta ja kehittämistä sekä luomaan uutta liiketoimintaa markkinoille.
Lahden kaupungin tiekarttaan on kirjattu kiertotaloutta edistäviä toimenpiteitä, jotka keskittyvät erityisesti vuosiin 2023–2025. Tiekartan tavoitteiden toteutumista seurataan Lahden ympäristövahti-palvelussa.
Ympäristövahdissa Salpakierron merkittävimpiä tavoitteita ja toimenpiteitä seurataan kahdessa ohjelmassa:
Sosiaalinen vastuu tarkoittaa meille turvallista työympäristöä ja toimintatapaa sekä motivoitunutta, osaavaa ja tyytyväistä työyhteisöä. Haluamme tarjota henkilöstölle terveellisen ja turvallisen työympäristön, missä työkyky taataan, johtaminen on oikeudenmukaista, kanssakäyminen on vuorovaikutteista, henkilöstöä kuunnellaan ja heillä on vaikuttamismahdollisuus. Ylläpidämme ja kehitämme työntekijöiden osaamista jatkuvalla kouluttautumisella.
Huolehdimme sosiaalisesta vastuustamme myös tarjoamalla harjoittelu- ja työkokeilupaikkoja ja tekemällä yhteistyötä työllisyyttä edistävien tahojen kanssa. Teemme vuosittain runsaasti yhteistyötä päiväkotien ja oppilaitosten kanssa erityisesti ympäristökasvatukseen liittyen.
Taloudellinen vastuullisuus merkitsee, että huomioimme toiminnan taloudelliset vaikutukset yhteiskunnallisesta näkökulmasta kaikessa toiminnassa. Jätehuollon kustannustason tasapuolisuus asukkaille halutaan turvata.
Asiakasvastuullisuus tarkoittaa toiminnassamme sitä, että tarjoamme asiakkaillemme palveluita, jotka ovat helposti saavutettavissa ja helpottavat asukkaiden arjen jätehuoltoa. Asioidessaan kanssamme asiakas kokee olevansa tärkeä ja saa odottamansa palvelun luotettavasti luotettavalta toimijalta. Päämääränä on jätehuoltoa kehittämällä tarjota asukkaille monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset kiinteistökohtaiset jätehuoltopalvelut.
| Strategisen päämäärän tavoitteet | Strategisen päämäärän mittarit | Toteutuminen vuonna 2024 | |
|---|---|---|---|
| GRI 305: Päästöt | |||
| 305-1 Suorat kasvihuonepäästöt (Scope 1) | Ympäristöhaittojen ja -vaikutusten vähentäminen | CO2-päästölaskenta toteutettiin 2023. Yhtiö valmisteli päästötiekarttaa 2024. | |
| GRI 306: Jätteet | |||
| 306-1 Jätteen syntyminen ja merkittävät jätteisiin liittyvät vaikutukset | Materiaalikierrätyksen lisääminen yhdessä kumppaneiden kanssa. Kierrätysprosentti: 2025 55 % 2030 60 % 2035 65 % | Kierrätysprosentti %, tavoite: 2025 55 % 2030 60 % 2035 65 % | Toimialueen kierrätysaste oli 53,1 % |
| GRI 403: Työterveys- ja turvallisuus | |||
| 403-9 Työtapaturmat | Nolla tapaturmaa | Tapaturmatiheys kpl/milj. työtunti, tavoite 0 kpl | Tapaturmatiheys oli 21,3 kpl/milj. työtuntia |
| Turvallisuushavaintojen määrä kpl/vuosi, tavoite 80 kpl/vuosi, 20 kpl/kvartaali | Turvallisuushavaintoja 127 kpl, kvartaalikohtainen tavoite toteutui | ||
| Turvallisuusindeksi %, tavoite 100 % | Turvallisuusindeksi 96,8 % | ||
| GRI 404: Koulutus ja henkilökunnan kehittäminen | |||
| 404-1 Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa henkilöä kohden | Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ja ylläpito sekä osaamisen hyödyntäminen | Koulutuspäivien määrä pv/htv, tavoite 3 pv/htv | Koulutuspäiviä 2,86 pv/htv |
Taulukossa on raportoitu 4 GRI-mittaria vuodelta 2024: GRI305 Päästöt, GRI 306 Jätteet, GRI 403: Työterveys- ja turvallisuus sekä GRI 404 Koulutus ja henkilökunnan kehittäminen. Vuonna 2023 CO2-päästölaskenta toteutettiin ja vuonna valmisteltiin päästötiekarttaa. Jätteiden osalta tavoitteena on materiaalikierrätyksen lisääminen siten, että vuonna 2025 kierrätysaste olisi 55 %, vuonna 2030 60% ja vuonna 2035 65 %. Vuonna 2024 toimialueen kierrätysaste oli 53,1 %. Työterveyden ja työturvallisuuden osalta tavoitteena on nolla tapaturmaa. Turvallisuushavaintojen osalta tavoitteena oli 80 kappaletta havaintoja vuodessa, 20 kpl kvartaalissa ja turvallisuusindeksin osalta tavoite on 100 %. Vuonna 2024 tapaturmatiheys oli 21,3 kappaletta miljoonaa työtuntia kohden. Turvallisuushavaintoja tehtiin 127 kappaletta ja niiden kvartaalikohtainen tavoite toteutui. Turvallisuusindeksi oli 96,8 %. Koulutuksen ja henkilökunnan kehittämisen osalta tavoitteena on henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ja ylläpito sekä osaamisen hyödyntäminen. Koulutuspäivien osalta tavoitteena on 3 henkilötyöpäivää henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2024 koulutuspäiviä toteutui 2,86 päivää henkilötyövuotta kohden.
Yhtiön ulkoiset ja sisäiset kehityshankkeet ovat olennainen osa yhtiön strategian toteutusta. Niiden päämääränä on vahvistaa toimintojemme kustannustehokkuutta, parantaa palveluidemme laatua sekä luoda perusta uusille liiketoimintamalleille.
Yhtiö on suunnitellusti ja aktiivisesti osallistunut jätealan yhteisiin tutkimus- ja kehitysprojekteihin, kuten Suomen Kiertovoima ry:n (KIVO) kautta organisoiduissa kehitysprojekteissa sekä erikseen valikoiduissa hankkeissa korkeakoulujen (LUT, LAB) ja muiden tutkimuslaitosten (esim. VTT) kanssa.
Vuonna 2024 yhtiön osalta päättyi kaksi EAKR:n osarahoittamaa hanketta: Kaikki muovi kiertää- ja Tekstiilit kiertoon 2.0-hanke. Näiden hankkeiden lisäksi yhtiö osallistui tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen vetämiin hankkeisiin, toimien niissä joko ohjausryhmän puheenjohtajana tai jäsenenä esim. UrbanMill (VTT), Jättihanke (Ladec) sekä Hiukka 2.0 (LAB), jotka kaikki päättyivät vuoden 2024 loppuun mennessä.
Vuonna 2024 yhtiö kilpailutti yhdessä neljän muun jätelaitoksen kanssa yhteishankintaselvityksen ”Yhdyskuntajätteen materiaalihyötykäytön parantamiseen liittyvä yhteishankintaselvitys”, jonka toimittajaksi valittiin Ramboll. Selvityksen tavoitteena oli tarkastella ja analysoida mukana olevien jätelaitosten yhteistyömahdollisuuksia, joilla parannetaan eri jätevirtojen kustannustehokasta käsittelyä, yhdyskuntajätteen kierrätysastetta sekä jätelaitosten kannattavuutta. Selvityksessä esille nousseita yhteistyömahdollisuuksien suunnittelua ja toteutumista jatketaan vuoden 2025 aikana.
IT-järjestelmien uudistaminen ja olemassa olevien järjestelmien tehokkaampi käyttäminen jatkuivat vuoden 2024 aikana. Toteutimme yhdessä IT-palvelutarjoajan kanssa “Modernin työn pelikirjan”. Pelikirjan luomisen tavoitteena oli sopia yhteiset toimintatavat sekä kehitys- ja koulutustarpeet, jotta voisimme vähentää työaikahukkaa ja tehdä työstä mielekkäämpää. Pelikirjan ja toimintojen kehittäminen jatkuu edelleen vuoden 2025 aikana, jolloin jatkamme prosessia dokumenttipankkien käyttöönottamisella ja toimintajärjestelmän siirtämisen suunnittelulla M-Files järjestelmästä M365-järjestelmään.
Vuoden 2023 aikana aloitettu kierrätysasteen tiekartan rakentaminen saatiin valmiiksi vuoden 2024 aikana. Tämä strateginen suunnitelma tarjoaa selkeän suunnan ja toimintasuunnitelman kohti yhä vaativampia kierrätystavoitteita. Alla olevaan kuvaan on tiivistetysti määritetty keskeisimmät toimenpiteet, joilla pystymme saavuttamaan haastavat kierrätysastetavoitteet.
Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hanke oli Espoon kaupungin, VTT:n, HSY:n, Metropolia ammattikorkeakoulun, LAB-ammattikorkeakoulun, Salpakierto Oy:n, Muovipoli Oy:n ja Muoviyhdistys ry:n yhteinen hanke, jonka tavoitteena oli nostaa muovin kierrätysastetta ja muovijätteen materiaalihyötykäyttöä sekä vahvistaa uusiomuovin markkinoita Uudellamaalla sekä Päijät-Hämeessä.
Osana hanketta Yhtiö toteutti heinä-elokuussa 2024 kokeilun, jossa kerättiin muiden kuin muovipakkauksiin kuuluvia kovamuovijätteitä Lahden lajitteluasema Pillerillä. Kokeilu oli käynnissä ajanjaksolla 1.7.–31.8.2024 ja sen aikana kerättiin yhteensä 46 500 kg muovijätettä.
Kerätty muovi käsiteltiin kokeilun jälkeen LATE-laitoksessa, joka on suunniteltu erottamaan muovijätteet eri laatuihin, kuten kovamuoveihin ja kalvomuoveihin. Vaikka laitoksen teknologia mahdollisti muovien tehokkaan lajittelun, kokeilun merkittävä haaste oli muovien laadullinen jakauma. Ainoastaan noin 6 % kerätystä muovijätteestä oli PP/PE-muoveja, joilla on markkinoilla suurempi kysyntä ja jotka ovat kierrätyksen kannalta arvokkaampia. Muut muovit kategoriaan luokiteltiin noin 39 % muoveista. Yllättävää keräyksessä oli metallin suuri määrä, joka oli noin 2,6 %. Kokeilu osoitti, että erilliskeräyksellä on huomattavaa potentiaalia, mutta jotta liiketaloudelliset edellytykset voitaisiin arvioida tarkemmin ja varmistaa toiminnan kannattavuus, tarvitaan kuitenkin lisätietoa keräyksen optimoinnista ja markkinamahdollisuuksista.
Hankkeessa yhtiön osalta myönteisin havainto ja mahdollinen muutos toiminnassa voisi olla se, että muovin erilliskeräyksellä voisimme parantaa kierrätysastetta ja vaikuttaa osittain myös asukkaiden jätehuoltokuluihin. Tulevaisuudessa yhtiö voisi hyötyä myös taloudellisesti erilliskeräyksen ja prosessoinnin järjestämisestä. Lisäksi hankkeen tuloksena pilotointien kohteena olevin muovijätejakeiden materiaalihyötykäytön tietopohja lisääntyi ja antoi yritykselle uusia innovaatioajatuksia ja käytännön ratkaisuja hyödynnettäväksi.
Hankkeen toteuttajina olivat LAB-ammattikorkeakoulu, Salpakierto Oy ja Harjulan Setlementti ry. Hankkeen tavoitteina olivat poistotekstiilin erilliskeräyksen ja lajittelun pilotointi ”Tekstiilit kiertoon Päijät-Hämeessä” -hankkeessa kehitetyn toimintamallin mukaisesti, kierrätysasteen nostaminen sekä poistotekstiileihin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen.
Hankkeen aikana kerätty tieto ja osaaminen on antanut yhtiölle arvokasta ymmärrystä poistotekstiilien laatuun, materiaaleihin ja keräystapoihin liittyvistä haasteista, vaikkakaan emme löytäneet ratkaisua poistotekstiilien kierrätykselle alueellisesti eikä myöskään valtakunnallisesti. Poistotekstiilien markkinoilla on kuitenkin indikaatioita siitä, että poistotekstiilien kierrätys alkaa kasvamaan ja kuitujen kysyntä sen myötä myös kasvaa.
Osaltaan kierrätysratkaisujen löytymiseen vaikutti se, että hankkeen aikana tuli EU:n komission esitys, jossa EU:n jätedirektiivin muutoksen myötä tekstiilituotteet ja jalkineet ovat tulossa tuottajavastuun piiriin. Tämänhetkisen arvion mukaan direktiivi voisi tulla voimaan kesään 2025 mennessä. Direktiivin voimaantulosta alkaa 24 kuukauden mittainen määräaika kansalliselle täytäntöönpanolle. Tämän jälkeen on kuusi kuukautta aikaa saattaa tekstiilien tuottajavastuuta koskevat säädökset voimaan Suomessa. Mikäli aikataulu on edellä esitetyn arvion mukainen, alkaisivat tekstiilituotteiden tuottajavastuuvelvoitteet viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä.
Tuottajavastuun käynnistymisen vuoksi yhtiö päätti myös odottaa selkeämpiä linjauksia ennen uusien toimenpiteiden käynnistämistä.
Lajitteluasemien palvelutarjoaman kehittämisessä tavoitteena on palvelutason ja asiakkaiden käyttäjäkokemuksen parantaminen vaiheittain seuraavien neljän vuoden aikana. Haluamme myös vastata asiakaskyselyistä saatuihin palautteisiin ja kehitysehdotuksiin.
Projektin pilot-lajitteluasemaksi valittiin Asikkalan lajitteluasema. Asikkalan lajitteluaseman lay-out vaihtoehtoja tarkasteltiin eri näkökulmista ja vaihtoehdoista valittiin soveltuvin ehdotus jatkosuunnitteluun, joka edellyttäisi myös lajitteluaseman alueen laajentamista. Rakentamisluvan prosessi laitettiin myös käyntiin. Samanaikaisesti muiden toimenpiteiden kanssa aloitettiin Asikkalan lajitteluaseman ympäristöluvan päivitysprosessi, jotta ympäristölupa vastaa ja mahdollistaa itsepalvelukonseptin vaatimusten mukaisen toiminnan.
Vuoden 2024 aikana toteutettiin Hilmassa markkinakartoitus liittyen lajitteluasemien itsepalvelukonseptiin, kassajärjestelmiin ja laskutustietojen keräysjärjestelmiin. Kartoituksen tuloksena löydettiin kuusi toimijaa, joiden avulla itsepalvelutoiminnot voitaisiin toteuttaa. Vuoden 2025 alussa toimittajat kilpailutetaan neuvottelumenettelyllä. Projekti jatkuu vuoden 2025 aikana ja toivottavasti pääsemme testaamaan itsepalvelukonseptia syksyllä 2025.
Kaikkien toimialueen asuinkiinteistöjen, myös vapaa-ajan kiinteistöjen, tulee kuulua järjestetyn jätehuollon piiriin ja lajitella päivittäin syntyvät talousjätteensä toimialueen jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Jätehuollolla tavoitellaan kestävää ja puhdasta materiaalikiertoa. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava syntypaikoiltaan käsittelyyn siten, että eri jätemateriaalit tulevat käsittelyyn mahdollisimman tehokkaasti eroteltuna ja laadultaan niin hyvänä, että ne soveltuvat materiaalina kierrätettäväksi tai turvallisesti energiana hyödynnettäväksi.
Jätehuoltomääräysten mukaan kaikkien toimialueemme kuntien taajamissa kiinteistöillä, joissa on asuntoja 5 tai enemmän, on jätteiden lajitteluvelvoite seitsemään eri jätelajiin (biojäte, sekajäte, muovipakkaukset, kartonkipakkaukset, lasipakkaukset, metallipakkaukset ja paperi). Salpakierto aloitti lasi- ja metallipakkausten keräyksen näillä kiinteistöillä 1.1.2024. Biojätteen keräys Salpakierron toteuttamana alkoi kiinteistöillä, joissa on asuntoja 5 tai enemmän, maaliskuun 2024 alussa.
Toimialueen 1-4 huoneiston kiinteistöissä tuli järjestää alkuvuodesta 2024 kiinteistökohtainen jätteenkeräys vähintään seka- ja energiajätteelle. Energiajätteen keräys kiellettiin toimialueella 30.6.2024 alkaen, kun biojätteen (ruokajäte) keräys alkoi Salpakierron toimesta 1.7.2024 velvoitteen piiriin kuuluvilla 1-4 huoneiston kiinteistöillä Lahden, Heinolan ja Hollolan keskustaajamien sekä Nastolan kirkonkylän alueella. Kiinteistöillä, joissa on asuntoja 5 tai enemmän, energiajätteen keräys päättyi jo edellisen vuoden elokuussa.
Biojätteen keräysvelvoitteen piiriin kuuluvien kiinteistöjen omistajille lähetettiin kirjeitse tietoa alkavasta velvoitteesta ja vaihtoehtoisista tavoista järjestää biojätteen keräys. Velvoitteen taajamarajaus oli nähtävillä yhtiön verkkosivuilla olevasta karttaupotuksesta.
Pienten kiinteistöjen tuli toimittaa syntyvät lasi-, kartonki-, muovi- ja metallipakkausjätteet niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin. Pienkiinteistöt saattoivat halutessaan liittyä vapaaehtoiseen erilliskeräykseen eli tilata oman jäteastian pihaansa esimerkiksi muovipakkauksille tai ilmoittautua mukaan niin ikään vapaaehtoiseen monilokerokeräykseen, joka alkaa lokakuussa 2025 osassa toimialuetta. Monilokeroastiassa on sisällä 4 eri lokeroa eri jätejakeille (lasi-, kartonki- ja muovipakkaukset sekä metalli).
Keräyspaperin keräyksen tuli olla järjestetty jätelainsäädännön mukaisesti.
Jätteiden kerääminen ja kuljettaminen oli toimialueella seka-, energia- ja biojätteen osalta vielä pääosin kiinteistön haltijan järjestämää vuoden 2024 alussa. Osassa toimialuetta (Orimattilan Artjärvellä, Heinolan haja-asutusalueella sekä Kärkölässä energia- ja sekajätteen osalta sekä Heinolassa ja Orimattilassa biojätteen osalta) oli kunnan järjestämä jätteenkuljetus, missä Salpakierto oli yhteisesti kilpailuttanut jätteenkuljetukset ja astiantyhjennyksiä hoitivat urakoitsijat. Sekalaisen jätteen kuljetus siirtyy Salpakierron järjestämäksi huhtikuusta 2026 alkaen.
Bio- ja pakkausjätteiden kerääminen siirtyi yhtiön järjestämäksi vuosien 2023–2024 aikana alla olevan aikajanan mukaisesti. Siirtymän jälkeen biojätteen ja pakkausjätteiden tyhjennyksestä ja kuljetuksesta kaikilla asuinkiinteistöillä koko toimialueella on vastannut Salpakierto.
Yhtiön järjestämissä jätteenkuljetuksissa tapahtuneet suuret muutokset saatiin vietyä maaliin vuonna 2024, kun tammikuussa yhtiö aloitti lasi- ja metallipakkausten yhteisesti kilpailutetun keräyksen ja maaliskuussa biojätteen keräyksen kiinteistöillä, joissa on asuntoja 5 tai enemmän. Biojätteen keräys laajeni vielä 1–4 huoneiston kiinteistöille Lahden, Heinolan ja Hollolan keskustaajamien sekä Nastolan kirkonkylän alueella heinäkuussa 2024.
Kiinteistökohtainen jätteen keräys on yhden tai useamman kiinteistön yhdessä käyttämä palvelu. Jäteastia(t) tyhjennetään vähintään jätehuoltomääräysten mukaisilla tyhjennysväleillä. Kiinteistökohtaisia kotinoutoasiakkaita oli n. 21 000 ja jäteastioiden tyhjennyksiä tehtiin yhteensä noin 650 000, joka oli lähes kolminkertaisesti enemmän kuin edellisenä vuotena. Tämä johtui suurimmilta osin alkaneiden biojätteiden kuljetusten aloituksista, mitkä moninkertaistivat kuukausittaiset kuljetusmäärämme. Hinnat perustuvat Lahden seudun jätelautakunnan hyväksymään taksaan.
Salpakierron jätekuljetusten tyhjennysmäärät olivat 225 000 kappaletta vuonna 2023 ja 650 000 vuonna 2024.
Aluekeräyspisteet ovat yhtiön ylläpitämiä asumisessa syntyvän sekajätteen keräyspisteitä. Pisteitä oli yhteensä 14 kpl. Pisteiden käyttöoikeus on ainoastaan aluekeräyspistemaksun maksavilla asiakkailla. Aluekeräyspistettä käyttäviä asiakkaita oli yhteensä 1247 ja pisteillä tehtyjä jäteastioiden tyhjennyksiä noin 11 200 kpl.
Yhtiön kiinteistöiltä keräämä jätemäärä oli n. 10 500 tonnia vuonna 2024.
Lavapalvelu tarjosi yksityisasiakkaille ja taloyhtiöille erilaisia lavavaihtoehtoja mm. kiinteistöissä syntyville haravointi- ja risujätteille sekä rakennus- ja remonttijätteille. Tarjolla oli erilaisia ja erikokoisia lavoja asiakkaan tarpeen mukaan esimerkkinä lokerolava, joka mahdollistaa jätteiden lajittelun. Lavapalvelun toiminta-alueena oli yhtiön koko toimialue.
Yhtiön tarjoamia kattavia jätteiden vastaanottopalveluita voivat käyttää kaikki toimialueen vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat kuntarajoista riippumatta. Vastaanottopalvelut rahoitetaan jätehuollon perusmaksulla, lajitteluasemien jätemaksuilla sekä hyötyjätteiden myyntituloilla.
Vuonna 2024 yhtiö tarjosi seuraavat vastaanottopalvelut:
| Kunta | Lajitteluasema | Metalliromun keräyspisteet | Vaarallisten jätteiden keräyskontti | Roinaralli | Apteekit (lääkejätteet) | Puutarhajätteiden vastaanottopiste | Poistotekstiilien keräyspiste |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Asikkala | X | X | X | X | |||
| Heinola | X | X | X | X | X | ||
| Hollola | X | X | X | X | X | ||
| Kärkölä | X | X | X | X | X | ||
| Lahti | X | X | X | X | |||
| Myrskylä | X | X | X | X | X | ||
| Orimattila | X | X | X | X | X | ||
| Padasjoki | X | X | X | X | |||
| Pukkila | X | X | X | X | X |
Taulukossa kuvataan yhtiön toimialueella olevat kotitalouksien jätteiden vastaanottopisteet. Yhtiön 6 lajitteluasemaa sijaitsevat Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Lahdessa, Orimattilassa ja Padasjoella. Metalliromun 4 kierrätyspistettä löytyvät Hollolan Hämeenkoskelta, Orimattilan Artjärveltä sekä Pukkilasta ja Myrskylästä. Vaarallisten jätteiden keräyskontteja oli 2 kappaletta Kärkölässä ja Heinolassa. Vaarallisten jätteiden, metalliromun ja sähkölaitteiden kiertävä keräys Roinaralli käy kevät-kesällä joka kunnassa. Kaikki toimialueen apteekit ottavat vastaan kotitalouksien lääkejätteitä. Puutarhajätteiden vastaanottopisteet sijaitsevat Kärkölässä, Myrskylässä ja Pukkilassa. Poistotekstiilien keräyspisteet löytyvät jokaisesta toimialueen kunnasta.
Yhtiöllä oli kuusi palvelevaa lajitteluasemaa Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Lahdessa, Orimattilassa ja Padasjoella. Lajitteluasemilla otetaan vastaan mm. kotitalouksissa syntyvät rakennus- ja remonttijätteet, muuttojätteet, huonekalut, vaaralliset jätteet, sähkölaitteet ja puutarhajätteet.
Maksutta vastaanotettavia jätteitä olivat risut ja haravointijätteet, kartonkipakkaukset, lasipakkaukset, paperi, metalli, puu, kestopuu, renkaat, kaikenkokoiset sähkölaitteet, vaaralliset jätteet, poistotekstiilit ja käyttökelpoiset vaatteet ja kodin tekstiilit. Maksullisia jätteitä olivat mm. energia- ja sekajäte, betoni- ja tiilijäte, asbesti, huonekalujäte ja tietosuojapaperi.
Em. jätteistä lähes kaikki ohjattiin materiaalikierrätykseen. Lisäksi kierrätykseen ohjattiin rakennus- ja remonttijätteistä mm. saniteettiposliinit, kipsilevyt, kattohuopa, ikkunalasi, asfaltti sekä betoni- ja tiilijäte.
Risut, puut ja kestopuut ohjattiin energiahyötykäyttöön. Vastaan otettu seka- ja energiajäte lajiteltiin laitosmaisesti lajittelulaitoksessa erotellen kierrätyskelpoiset ja energiahyödynnettävät ainekset toisistaan. Verhoilluista huonekaluista eroteltiin metallia materiaalikierrätykseen ja loppuosa hyödynnettiin energiana. Vaaralliset jätteet ohjattiin vaarallisten jätteiden käsittelyyn.
Lajitteluasemilla kävi vuonna 2024 noin 176 000 asiakasta, joista noin 92 000 asiakasta kävi Lahden lajitteluasema PILLERIllä. Kävijämäärä nousi hieman edellisestä vuodesta.
Lajitteluasemilla otettiin vuonna 2024 jätteitä vastaan kaikkiaan noin 27 716 tonnia.
Kaaviossa on kuvattuna lajitteluasemien vastaanottamat jätemäärät vuosina 2020-2024. Vuonna 2020 lajitteluasemille vastaanotettiin jätettä kaikkiaan 34 329 tonnia, vuonna 2021 kaikkiaan 32 316 tonnia, vuonna 2022 kaikkiaan 28 429 tonnia, vuonna 2023 kaikkiaan 26 595 tonnia ja vuonna 2024 kaikkiaan 27 716 tonnia.
Kaaviossa kuvataan lajitteluasemien kävijämäärät yhteensä vuosina 2020-2024. Vuonna 2020 lajitteluasemilla kävi yhteensä 207 305 asiakasta, vuonna 2021 205 978 asiakasta, vuonna 2022 186 655 asiakasta, vuonna 2023 172 652 asiakasta ja vuonna 2024 yhteensä 170 717 asiakasta.
Lajitteluasema PILLERIltä Kujalan käsittelykeskuksesta saattoi vuokrata kuomullisen peräkärryn jätteiden kuljetusta varten.
Roinaralli on vaarallisten jätteiden, metallijätteiden ja sähkölaitteiden kiertävä keräys normaalisti kaikissa toimialueen kunnissa touko- ja kesäkuussa ja osassa kunnista lokakuussa. Roinarallissa em. jätteet otetaan kotitalouksilta maksutta vastaan. Roinaralli on tarkoitettu etenkin autottomille asukkaille, joiden ei ole mahdollista toimittaa jätteitään lajitteluasemille.
Vuoden 2024 Roinaralli kiersi touko-, kesä- ja lokakuussa Heinolassa, Kärkölässä, Myrskylässä, Pukkilassa, Padasjoella, Asikkalassa, Hämeenkoskella ja Artjärvellä.
Toimialueella oli vuonna 2024 käytössä kaksi vaarallisten jätteiden keräyskonttia Heinolassa ja toinen Kärkölässä, mihin otettiin vastaan kotitalouksien vaarallisia jätteitä.
Keräyskonttiin vastaanotettavien vaarallisten jätteiden vastaanotto on rajoitettua ja hapot, emäkset, ohenteet, liuottimet, myrkyt, kestopuu sekä sähkölaitteet tulee toimittaa lajitteluasemille.
Metalliromua otettiin lajitteluasemien ja Roinaralli-keräyskierrosten lisäksi vastaan neljällä metalliromupisteellä Orimattilan Artjärvellä, Hollolan Hämeenkoskella, Myrskylässä ja Pukkilassa.
Puutarhajätteitä eli risuja ja haravointijätteitä otettiin vastaan lajitteluasemien lisäksi kolmella keräyspisteellä Kärkölässä, Myrskylässä ja Pukkilassa.
Serristoppi-vastaanottopisteellä Lahden torilla markkinapäivinä huhti-lokakuussa vastaanotettiin maksutta kotitalouksilta loisteputkia, energiansäästölamppuja, pieniä sähkölaitteita, paristoja ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia kosmetiikkatuotteita.
Yhtiö vastaa toimialueensa asukkaiden lääkejätteiden vastaanotosta. Ihmisten tai eläinten lääkkeet ja farmaseuttiset tuotteet otetaan kotitalouksilta maksutta vastaan kaikissa toimialueen noin 30 apteekissa.
Lääkejätteet toimitettiin hävitettäväksi vaarallisten jätteiden käsittelylaitokseen, missä ne hyödynnetään energiantuotannossa.
Kierrätysvalmennuksen (jäteneuvonta) tehtävänä on motivoida toimialueen asukkaita kestävään kuluttamiseen, jätteen määrän vähentämiseen ja oikeanlaiseen jätteiden lajitteluun niiden syntypaikalla sekä ohjata kiinteistöjen haltijoita määräysten mukaisten jätehuoltopalveluiden pariin. Jäteneuvonta on omistajakuntien yhtiölle osoittama lakisääteinen palvelutehtävä, joka kustannetaan jätehuollon perusmaksulla.
Kierrätysvalmennusta tuotetaan asukkaille monikanavaisesti ja -muotoisesti erilaisissa neuvonta- ja yleisötilaisuuksissa, puhelimitse, erilaisten neuvonta-aineistojen ja -kampanjoiden muodossa, verkossa sekä sosiaalisessa mediassa.
Neuvontatilaisuuksia toteutui yhteensä 288 kappaletta ja niissä tavoitettiin kasvokkain lähes 9200 toimialueen asukasta. Ympäristökasvatuksen tilaisuuksia kouluissa, päiväkodeissa ja oppilaitoksissa toteutui 136 ja aikuisille suunnattuja neuvontatilaisuuksia 152. Henkilökohtaisesti erilaisissa tilaisuuksissa annettu kierrätysvalmennus sai asiakkailta kouluarvosanan 9,55.
Yhtiöllä on pienoisyritys Yrityskylä Häme Alakoulussa. Vuonna 2024 Yrityskylän oppimiskokonaisuuden suoritti 4600 kuudesluokkalaista.
Toimialueen asukkaille tarjottiin 2 maksutonta kompostointikurssia yhteistyössä Lahden 4H-yhdistyksen kanssa. Kurssit pidettiin maaliskuussa.
Valtakunnallisen Hävikkiviikon aikana toteutettiin toimialueen alakouluille Ruoka ei kuulu roskikseen -kampanja, jonka tavoitteena oli kiinnittää oppilaiden huomio ruokahävikin vähentämiseen ja ruoan arvostukseen.
YouTubeen tuotettiin webinaaritallenteita eri jätelajien lajittelua ja alkavaa biojätteen erilliskeräystä koskien.
LOKKI-seinäkalenteri, joka kodin jätehuollon tietopaketti vuodelle 2024, jaettiin julkisena tiedotteena toimialueen kaikkiin kotitalouksiin sekä yrityksiin ja edelleen osoitteellisena jakeluna toimialueen ulkopuolella asuville kesäasukkaille. Vuoden 2024 kalenterin painosmäärä oli 138 000 kappaletta. Kalenteri sisälsi kodin jätteiden lajitteluohjeet irrotettavana julisteliitteenä. Vuosikalenterien kuvitukseksi oli käynnissä asukkaille suunnattu valokuvakisa.
Toukokuun loppupuolella julkaistiin kotitalouksille tiedotuslehti Lokkiposti. Lehden painosmäärä oli 125 000 kappaletta ja se jaettiin julkisena tiedotteena kaikkiin toimialueen kotitalouksiin sekä osoitteellisena jakeluna toimialueen ulkopuolella asuville toimialueen kesäasukkaille. Pääteemana lehdessä oli tulevat jätehuoltopalveluiden muutokset, kuten energiajätteen keräyksen päättyminen, energiajätteen uusi lajittelu ja biojätteen keräysvelvoitteen laajentuminen. Lehden verkkoversio oli saatavilla yhtiön verkkosivuilla ja sitä mainostettiin AlmaMedian kanavissa kesäkuun ajan.
Mediatiedotusta ajankohtaisista aiheista kohdistettiin pääasiassa paikallis- ja aluelehdistölle. Tiedotteita medialle lähetettiin noin 50 kappaletta. Mediaosumia kerättiin 260 kappaletta.
Yhtiön verkkopalvelussa salpakierto.fi vieraili keskimäärin 16 900 eri käyttäjää kuukaudessa. Verkkopalvelussa on tarjolla sähköinen lajitteluopas jätehaku.fi. Asukastiedottamista tehtiin aktiivisesti sosiaalisen median kanavissa Facebook ja Instagram. Lisäksi käytössä olivat sosiaalisen median kanavat YouTube ja LinkedIn. Sosiaalisen median kanavien kokonaiskattavuusluvuksi muodostui noin 506 000. Ajankohtaisia palveluja markkinoitiin lisäksi alueellisesti Googlen Display-verkostossa.
Energiajätteen keräysvelvoitteen ja lajittelun päättymisestä toteutettiin mainoskampanja kanavilla MTV3, Katsomo ja YouTube. Mainoskampanjan tavoittavuusluvuksi muodostui noin 526 000.
Päättäjille ja yhteistyötahoille tuotettiin 5 kappaletta ajankohtaisasioiden uutiskirjettä. Lisäksi toimialueen isännöitsijöille tuotettiin 5 uutiskirjettä, opettajille 4 uutiskirjettä ja varhaiskasvattajille 1 uutiskirjettä.
Yhtiö vastaanotti yhteensä 86 500 t jätettä vuonna 2024. Pääosa jätteistä vastaanotettiin Kujalan käsittelykeskukseen, jossa jätteitä välivarastoidaan, käsitellään, hyödynnetään, siirtokuormataan ja loppusijoitetaan. Kokonaisjätemäärä oli hieman edellisvuotta pienempi. Lietteitä, haravointijätteitä ja kiinteistökeräyksen pakkausjätteitä vastaanotettiin edellisvuotta enemmän, sen sijaan energiajätteitä ja loppusijoitettavia jätteitä vastaanotettiin edellisvuotta vähemmän.
Kujalan käsittelykeskuksessa vastaanotettu jätemäärä vuonna 2024 oli yhteensä noin 86 500 tonnia. Seka- ja rakennusjätettä laitoskäsittelyyn vastaanotettiin yhteensä 30 471 tonnia. Materiaalina hyödynnettäviä jätteitä otettiin vastaan 10 545 tonnia. Energia- ja puujätettä vastaanotettiin kaikkiaan 13 482 tonnia, risujätteitä 3536 tonnia, nestemäisiä jätteitä 8898 tonnia, pilaantuneita maa-aineksia 0 tonnia, loppusijoitettavia jätteitä 660 tonnia, biojätteitä ja haravointijätteitä 14 116 tonnia ja vaarallisia jätteitä ja sähkölaitteita 2777 tonnia.
Loppusijoitusalueelle sijoitetun jätteen määrä on edelleen pudonnut mm. vuonna 2016 voimaan astuneen orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon sekä kehittyneiden hyötykäyttömahdollisuuksien myötä. Vuonna 2021 kokonaisjätemäärä pieneni maa- ja kiviaineisten vastaanoton siirtyessä tytäryhtiö Salpamaa Oy:n liiketoiminnaksi.
Vuonna 2024 yhtiön vastaanottamasta kokonaisjätemäärästä hyödynnettiin 99 %. Energiahyötykäytön osuus oli 54 %.
| Jätteestä tuotettu energia (GWh) | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 |
|---|---|---|---|---|---|
| Erilliskerätystä energiajätteestä valmistettu polttoaine | 83 | 61 | 69 | 49 | 43 |
| Puujätteestä valmistettu murske | 47 | 71 | 47 | 36 | 59 |
| Risuista ja kannoista valmistettu puumurske | 12 | 15 | 12 | 14 | 15 |
| Sekajäte | 119 | 112 | 88 | 87 | 71 |
| Kaatopaikkakaasusta tuotettu energia (GWh) | 5 | 4 | 3 | 4 | 4 |
| Aurinkovoimaloilla tuotettu energia (GWh) | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 |
| Tuotettu energia yhteensä GWh/vuosi | 266 | 263 | 219 | 190 | 192 |
Jätteestä tuotettiin vuonna 2024 energiaa yhteensä 192 gigawattituntia. Erilliskerätystä energiajätteestä valmistetulla polttoaineella tuotettiin 43 gigawattituntia, puujätteestä valmistetulla murskeella 59 ja risuista ja kannoista valmistetulla puumurskeella 15 gigawattituntia. Sekajätteellä tuotettiin 71 gigawattituntia energiaa ja kaatopaikkakaasusta tuotetun energian määrä oli 4 gigawattituntia. Aurinkovoimaloilla tuotettiin 0,1 gigawattituntia energiaa. Tuotetun energian määrä yhteensä nousi hieman vuodesta 2023, jolloin se oli 190 gigawattituntia.
Jätteistä, kaatopaikkakaasusta ja aurinkoenergialla tuotetun energian määrä vastasi noin 9 600 omakotitalon vuotuista lämmitysenergian määrää vuonna 2024 (pinta-ala 150–200 neliötä, lämmitysenergian tarve 20 MWh/v).
Yhdyskuntajätteen osuus yhtiön vastaanottamasta kokonaisjätemäärästä oli 70 %. Vastaanotetun yhdyskuntajätteen määrä (60 700 t) pieneni edellisvuoteen nähden erityisesti energiajätteen osalta. Kerättyjen pakkausjätteiden määrä kasvoi elokuusta 2023 alkaen kuljetusten alettua.
Yhtiö vastaanottaman yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste vuonna 2024 oli 99,3 % – materiaalihyötykäyttöön ohjattiin 36,3 % ja energiana hyödynnettiin 63,0 %. Vuonna 2024 yhtiön vastaanottamia yhdyskuntajätteitä hyödynnettiin materiaalina 113 kg/asukas, energiana 195 kg/asukas ja toimitettiin loppukäsittelyyn 2 kg/asukas.
Yhtiön kautta kulkevasta yhdyskuntajätteestä kierrätettiin vuonna 2024 materiaalina 36,3 prosenttia ja hyödynnettiin energiana 63 prosenttia. Loppusijoitukseen ohjattiin 0,7 prosenttia. Hyödyntämisaste oli 99,3 %.
Vuoden 2024 yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli yhtiön toimialueella 53,1 %. Kierrätysaste nousi vuodesta 2023, jolloin se oli 51,7 %. Kierrätysasteella tarkoitetaan materiaalina kiertoon ohjatun jätteen osuutta. Energiahyötykäyttöön ohjattiin 46,4 % ja loppusijoitukseen 0,5 % jätteestä. Jätteen hyödyntämisaste oli kaikkiaan 99,5 %.
Koko toimialueen hyötykäyttöasteeseen lasketaan mukaan yhtiön vastaanottaman yhdyskuntajätteen lisäksi mm. toimialueen Rinki-ekopisteillä ja kiinteistöillä kerätyt tuottajavastuun alaiset pakkausjätteet ja paperit, tuottajien järjestämillä vastaanottopisteillä kerätyt sähkö- ja elektroniikkajätteet, PALPAn kierrättämät pakkausjätteet eli palautuspullot ja -tölkit, arvio sekajätteen arinakattilapolton jälkeen kuonasta erotelluista metalleista, arvio kotikompostoidun biojätteen määrästä sekä LABIOn suoraan vastaanottamat kaupan biojätteet, jotka eivät kulje Salpakierron vastaanoton kautta.
Muovipakkauksia kerättiin viime vuonna toimialueella suoraan yhtiön jätekuljetuksiin kuuluvilta kiinteistöiltä yhteensä 1 093 000 kiloa ja tuottajayhteisön Rinki-ekopisteillä yhteensä 682 000 kiloa. Eli yhteensä alueemme kotitaloudet lajittelivat muovipakkauksia kaikkiaan 1 775 000 kiloa. Muovipakkausten keräysmäärä nousi edellisestä vuodesta ja sitä kerättiinkin 470 000 kiloa edellisvuotta 2023 enemmän.
Koko toimialueen yhdyskuntajätteestä kierrätettiin vuonna 2024 materiaalina 53,1 prosenttia ja hyödynnettiin energiana 46,4 prosenttia. Loppusijoitukseen ohjattiin 0,5 prosenttia. Toimialueen hyödyntämisaste oli täten 99,5 prosenttia.
Kujalan käsittelykeskuksen Vaa´alla oli punnitustapahtumia yhteensä 32 200 kappaletta, keskimäärin 130 ajoneuvopunnitusta/työpäivä. Lisäksi punnittiin käsittelykeskuksen sisäistä liikennettä n. 12 kuormaa/työpäivä.
Kujalan käsittelykeskuksen alueella muodostuu kolmenlaisia vesiä. Loppusijoitusalueiden suotovedet sekä jätteiden käsittelystä syntyvät väkevät jätevedet johdetaan Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolle. Pilaantuneiden maiden käsittelykenttien hulevedet laskeutetaan ja johdetaan hiekkavallin läpi maastoon. Tavanomaiset hulevedet teiltä ja kentiltä sekä pintavesiä suljetun loppusijoitusalueen päältä johdetaan maastoon sellaisenaan.
Jäte- ja suotovesien johtamista ja laatua sekä ympäristön pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan säännöllisesti. Vuonna 2024 Kujalassa oli tarkkailupisteitä kaikkiaan 45 kpl. Pistekohtainen analyysien määrä vaihteli 10 ja 47 välillä.
Yhteensä 208 600 m³
Asukasvastinelukuina (AVL)* ilmaistuna jätevedenpuhdistamolle aiheutunut kuormitus vuonna 2024:
*Asukasvastineluku (AVL) kertoo, kuinka monen ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistä jätevesikuormitusta toiminnasta aiheutunut kuormitus vastaa.
Laskennassa käytetyt ominaiskuormitukset:
Asukasvastinelukuina (AVL)* arvioitu maastoon aiheutunut kuormitus vuonna 2024:
* Asukasvastineluku (AVL) kertoo, kuinka monen ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistä jätevesikuormitusta toiminnasta aiheutunut kuormitus vastaa.
Laskennassa käytetyt ominaiskuormitus:
Laimeiden vesien osalta lupaehtojen mukaiset kuormitusraja-arvot alittuivat. Vesimäärä oli edellistä tarkkailuvuotta suurempi.
Heinolan suljetun Pikijärven loppusijoitusalueen suotovedet on vuodesta 2009 lähtien johdettu jätevedenpuhdistamolle (17 272 m³ vuonna 2024). Vesientarkkailupisteitä Heinolan loppusijoitus- ja lähialueilla oli kaikkiaan 15 kpl.
Hollolassa Aikkalan suljetun loppusijoitusalueen vedet käsitellään maasuodattimella (21 930 m³ vuonna 2024). Ylivuotoina maastoon kulkeutui tarkkailuvuoden aikana noin 4 150 m³. Tarkkailupisteitä oli 13 kpl.
Jätteenkäsittely vetää puoleensa ravintoa etsiviä eläinlajeja. Kujalan käsittelykeskuksessa jyrsijäkantaa pidettiin kurissa noin 50 ulos ja 15 sisälle laitoksiin sijoitetun syöttiaseman avulla, joissa pidettiin myrkkyä EU-asetuksen sallimina jaksoina. Lisäksi jyrsijöitä torjuttiin neljällä sähköisellä ansalla ja kantaa seurattiin myrkyttömillä kontrolliasemilla myrkytysjaksojen välissä.
Lokkilaskentaa on tehty säännöllisesti samalla menetelmällä vuodesta 1997 lähtien. Lokkien esiintyminen Kujalassa on suoraan verrannollinen saatavilla olevan ravinnon määrään. Lokit ruokailivat LATE-lajittelulaitoksen rejektikasoissa. Lisäksi ne ruokailivat kompostointilaitoksen ulkopuolella olevilla jätekasoilla sekä toisinaan myös SRF-polttoainekasoilla.
Varislintuja on laskettu Kujalan käsittelykeskuksessa vuodesta 2010 lähtien. Runsaslukuisin varislintu on naakka. Naakat ruokailevat lokkien tapaan kompostointilaitoksen ja LATEn jätekasoilla. Ne löytävät lokkeja paremmin ruokaa myös SRF-polttoaine- ja multakasoista.
Kaatopaikkakaasua on kerätty talteen Kujalassa vuodesta 2002 lähtien. Kaasunkeräyksellä vähennetään paitsi kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään myös lähiympäristöön kohdistuvia hajuhaittoja.
Suljetulta loppusijoitusalueelta talteen kerätty kaasu ohjataan biokaasupumppaamoon. Kaasu myydään Lahti Energia Oy:lle, joka tuottaa siitä lämpöä ja höyryä lähistöllä sijaitsevan Hartwallin virvoitusjuomatehtaan tarpeisiin.
Vuonna 2024 hajuseurantaa teki päivittäin 6 taloutta 0 – 3,5 km etäisyydellä Kujalan käsittelykeskuksesta. Seuranta kattaa käsittelykeskusalueen kolme pääasiallista hajun lähdettä: loppusijoitusalueet, biojätteen käsittely ja raakakaasun puhdistus. Hajupäiväksi katsottiin päivä, jolloin yksikin tarkkailijoista havaitsi käsittelykeskuksen aiheuttamaa hajua. Hajupäiviä kirjattiin vuonna 2024 yhteensä 58 kp (51 kpl vuonna 2023).
Kujalassa on käytössä Enwin TOM -hajumallinnusjärjestelmä. Järjestelmän avulla seurataan hajujen reaaliaikaista leviämistä ympäristöön karttapohjalla. Mallinnus perustuu mitattuihin hajupäästöihin sekä käsittelykeskuksen alueella todennettuun säädataan (tuulen suunta ja nopeus sekä ilmanpaine ja lämpötila). Myös hajuseurannan tulokset sekä muut hajuhavainnot raportoidaan ja käsitellään järjestelmässä. Havainnoista voi ilmoittaa mm. yhtiön verkkosivuilla olevan linkin kautta.
Suljettu loppusijoitusalue koostuu kahdesta erillisestä loppusijoitusalueesta. Sulkemistyön alla olevassa itäpäässä (16 ha) jätteen vastaanotto alkoi 1990-luvulla ja päättyi vuonna 2007.
Lahden kaupungin hallinnoima länsipää (8 ha) toimi jätteen loppusijoitusalueena 1950-luvun alusta 1990-luvun alkuun. Sulkemistyöt saatettiin loppuun vuonna 1998. Painumisen vuoksi länsipäässä on tehty jälkihoitotyönä saneerausta 2010-luvulla. Saneeraustyö saatiin päätökseen kesällä 2022.
Kaatopaikkojen sulkemisrakenteiden tekeminen siirtyi vuonna 2021 tytäryhtiön Salpamaa Oy:n vastuulle.
Yhtiön toimipaikoissa käytetään kokonaan uusiutuvaa energiaa ja vain uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Uusiutuvan energian käytöllä yhtiö haluaa edistää positiivisia ilmastovaikutuksia ja pienentää omaa hiilijalanjälkeään, mutta myös tukea uusiutuvan energian teknologioiden kehittämistä.
Kujalan käsittelykeskuksen energia- ja puujätteiden murskauslaitoksen (MURRE) sekä nestemäisten jätteiden käsittelyyn tarkoitetun laitoksen (OILI) katoille asennettiin aurinkovoimalat 2017. Aurinkovoimalat tuottivat uusiutuvaa energiaa 63 450 kWh vuonna 2024. Hiilidioksidipäästöissä mitattuna tämä tarkoittaa vuosittain noin 15 500 kg päästövähenemää.
Yhtiö teetti hiilidioksidipäästölaskennan vuonna 2023. Sen mukaan yhtiön toiminnan hiilijalanjälki vuonna 2022 oli 43 083 t CO2ekv./a. Kolmas osa päästöistä aiheutui loppusijoitusalueilta ja loput jätteiden käsittelystä ulkoisten toimijoiden toimesta. Päästöhyvityksiä saavutettiin jätteiden kierrätyksellä ja hyötykäytöllä -41 672 t CO2 ekv./a.
Lue lisää Kujalan käsittelykeskuksen toiminnoista.
Yhtiön eri asiakasryhmien tyytyväisyyttä mitataan vuosittain kolmella kohdennetulla asiakastyytyväisyyskyselyllä. Asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla. Asiakastyytyväisyyden kokonaiskeskiarvoksi vuonna 2024 muodostui 4,3 asteikolla 1-5 (5=erittäin hyvä/erittäin hyvin/täysin samaa mieltä ja 1=erittäin huono/erittäin huonosti/täysin eri mieltä).
Lajitteluasemien asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin Lahden ja Hollolan lajitteluasemilla. Asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä lajitteluasemapalveluihin ja kyselyssä kysyttyjen asioiden keskiarvoksi tuli 4,4 asteikolla 1-5. Kysely toteutettiin pääosin haastattelemalla asiakkaita lajitteluasemakäynnin yhteydessä. Vastaajista 96 % oli toimialueen kuntien vakituisia asukkaita ja 4 % toimialueen vapaa-ajan asukkaita. Yksityisasiakkaita vastaajista oli 93 % ja yrityksiä 7 %.
Kaikkein eniten lajitteluasemilla asioivat asiakkaat arvostavat henkilökunnan palvelualttiutta ja ystävällisyyttä (kyselyssä keskiarvo 4,8). Myös lajitteluaseman sijainti, opasteiden selkeys ja lajittelun helppous saavat korkeat arvosanat (kyselyssä keskiarvo 4,5). Muita kyselyssä arvioituja asioita olivat mm. asiakasturvallisuus, liikennöinnin toimivuus ja aukioloajat.
Yhtiön järjestämiä jätteenkuljetuksia koskevassa asiakastyytyväisyyskyselyssä mitatut osatekijät saivat kokonaiskeskiarvon 4,2, kun asteikko on 1-5 (1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä). Kyselyyn vastasi n. 2300 yhtiön bio-, pakkaus- ja sekajätekuljetusten asiakasta. 96 % vastaajista oli yksityisasiakkaita ja 4 % isännöitsijöitä.
Tyytyväisimpiä asiakkaat olivat jäteastioiden tyhjennysvälien sopimuksenmukaisuuteen ja laskujen oikeellisuuteen. Nämä muuttujat saivat keskiarvon 4,5. Hyvin tyytyväisiä oltiin myös jäteautonkuljettajien ystävällisyyteen ja avuliaisuuteen (ka 4,4) sekä asiakaspalvelun ystävällisyyteen, palvelualttiuteen ja ammattitaitoon (ka 4,3). Tyytymättömimpiä asiakkaat olivat asiakaspalvelun nopeaan saatavuuteen, joka sai keskiarvon 3,6.
Kujalan käsittelykeskuksessa asioiville ammattiautoilijoille tehdyn kyselyn mukaan asiakkaat olivat jälleen hyvin tyytyväisiä palvelun tasoon ja kyselyn osatekijät saivat keskiarvon 4,4 asteikolla 1-5. Kyselyyn vastasi 96 autoilijaa. Erityisen tyytyväisiä (ka > 4,7) asiakkaat olivat vaakatoimintojen sujuvuuteen ja vaakahenkilökunnan antamien ohjeiden selkeyteen.
Asiakastyytyväisyyden kokonaiskeskiarvoksi vuonna 2024 muodostui 4,3 asteikolla 1-5 (5=erittäin hyvä/erittäin hyvin/täysin samaa mieltä ja 1=erittäin huono/erittäin huonosti/täysin eri mieltä).
Yhtiön liikevaihto oli 18,10 milj. euroa, joka oli noin 23,2 % enemmän kuin edellisvuonna. Liikevaihdosta jätteen käsittely- ja kuljetustoimintojen osuus oli 11,8 milj. euroa, joka oli noin 23,8 % edellisvuotta korkeampi.
| Talouden keskeiset tunnusluvut | 2024 | 2023 | 2022 | |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | M€ | 18,1 | 14,69 | 15,29 |
| Muutos edelliseen vuoteen | % | 23,2 | -3,9 | -2,0 |
| Liikevoitto | M€ | 1,0 | -0,51 | 0,6 |
| Osuus liikevaihdosta | % | 5,3 | -3,3 | 3,9 |
| Oman pääoman tuotto | % | 11,1 | -2,8 | 7,2 |
| Omavaraisuusaste | % | 23,9 | 21,6 | 21,5 |
| Osingot | M€ | 0,1 | 0,09 | 0,09 |
Yhtiön liikevaihto vuonna 2023 oli 14,69 miljoonaa euroa. Muutos edelliseen vuoteen oli -3,9 %. Liikevoitto oli -0,51 miljoonaa euroa, osuus liikevaihdosta -3,3 prosenttia. Oman pääoman tuotto oli -2,8 prosenttia, omavaraisuusaste ja 21,6 prosenttia. Yhtiö maksoi osinkoja omistajakunnille 0,09 miljoonaa euroa.
Hankintalain ja jätelain mukaisesti yhtiön liikevaihdosta korkeintaan 10 % voi tulla muusta kuin lakisääteisestä toiminnasta. Vuonna 2024 pääosa yhtiön toiminnan tuotoista saatiin lakisääteisten palvelujen tuottamisesta, noin 17,7 milj. euroa (93,1 % tuotoista). Muun toiminnan tuotot olivat noin 1,3 milj. euroa (6,9 % tuotoista).
| Lakisääteisen / markkinaehtoisen toiminnan tuotot 1 000 euroa | 2024 | 2023 | 2022 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Yhteensä | 18 998 | 100 % | 15 369 | 100 % | 16 134 | 100 % |
| Lakisääteisen toiminnan tuotot | 17 690 | 93,1 % | 14 047 | 91,4 % | 15 010 | 93 % |
| Markkinaehtoisen toiminnan tuotot | 1 308 | 6,9 % | 1 322 | 8,6 % | 1 123 | 7 % |
Yhtiön lakisääteisen ja markkinaehtoisen toiminnan tuotot vuonna 2024 olivat yhteensä 18 998 000 euroa. Lakisääteisen toiminnan tuottojen osuus oli 93,1 prosenttia ja 17 690 000 euroa. Markkinaehtoisen toiminnan tuottojen osuus oli 6,9 prosenttia ja 1 308 000 euroa.
Liikevaihdosta 46 % muodostui käsittelymaksuista, 11 % ulosmyydystä jätteestä, kaasusta ja sähköstä, 19 % kuljetuspalveluista, 2 % muusta palvelumyynnistä, 21 % jätehuollon perusmaksuista ja 1 % vaakamaksuista.
Liiketoiminnan kulut muodostuivat seuraavasti: 47 prosenttia ulkopuolisista palveluista, 18 prosenttia kiinteistä henkilöstökuluista, 21 prosenttia muista kiinteistä liiketoiminnan kuluista, 0,2 prosenttia jäteverosta, 8 prosenttia poistoista, 2 prosenttia aineista ja tarvikkeista sekä 3,8 prosenttia jälkihoitovarauksen muutoksesta.
Yhtiö on varautunut jätelain ja ympäristölupien mukaisiin kaatopaikkojen jälkihoitovelvoitteisiin tekemällä vuosittain kirjanpidossa pakollisen jälkihoitovarauksen. Toteutetut jälkihoitokulut katetaan varauksesta. Jälkihoitokulut muodostuvat pääosin Lahden Kujalan käsittelykeskuksen suljetun sekä käytössä olevan kaatopaikan laskennallisista lopettamiskuluista ja vesienkäsittely- ja tarkkailukuluista. Lisäksi Heinolan ja Hollolan suljettujen kaatopaikkojen vesienkäsittely- ja tarkkailukulut katetaan varauksesta. Jälkihoitovarauksen määrä taseessa oli 31.12.2024 n. 6,4 milj. euroa. Yhteensä vastuiden suuruus vuoteen 2069 on n. 12,7 milj. euroa ja tästä taseeseen kirjaamaton jälkihoitovastuu n. 6,3 milj. euroa. Jälkihoitovarauksien käyttösuunnitelmat ja jälkihoitovastuu tarkistetaan vuosittain.
Julkisoikeudellisella kunnan jätemaksulla tulee kattaa sekä kunnalle että kunnan omistamalle yhtiölle, kuten Salpakierto Oy:lle, kunnan lakisääteisestä jätehuollon järjestämistehtävästä aiheutuvat kustannukset. Jätemaksun perusteista määrätään Lahden seudun jätelautakunnan hyväksymässä jätetaksassa. Jätelain 79 § 3 momentin mukaiset jätemaksun kertymää sekä kertymän käyttöä koskevat tiedot on koottu oheisiin kaavioihin.
Kertymä vuonna 2024 oli 11,5 milj. euroa. Suurin osa kertymästä, noin 74 %, käytetään jätteen käsittelyyn.
Kunnanvastuujätehuollon jätetaksan mukaisten jätteenkäsittely-, kiinteistökeräys-, vastaanotto- ja palvelumaksujen kertymä vuonna 2024 oli 11,5 miljoonaa euroa. Tästä 55 prosenttia oli käsittelymaksukertymää, 1 prosenttia vaakamaksukertymää, 43 prosenttia kuljetusmaksukertymää ja 1 prosenttia lavapalvelumaksukertymää.
Kunnanvastuujätehuollon jätetaksan mukaisten jätteenkäsittely-, kiinteistökeräys-, vastaanotto- ja palvelumaksujen kertymän käyttö 2024 jakaantui seuraavasti: 73 prosenttia jätteenkäsittely, 0,3 prosentti jätevero, 8 prosenttia poistot ja 18,7 prosenttia hallinto- ja yleiskustannukset.
Jätehuollon perusmaksu on jätelain mukainen yhtiön omistajakuntien päättämä maksu, jonka suuruudesta on vuoden 2013 alusta päättänyt Lahden seudun jätelautakunta. Jätehuollon perusmaksu on vuosimaksu, joka laskutetaan jokaiselta asunnolta (vakituinen ja vapaa-ajan asunto) yhtiön toimialueella. Vuonna 2024 perusmaksun suuruus oli 31.8. asti 36,48 euroa/vuosi vakituisilta ja 23,47 euroa/vuosi vapaa-ajan asunnoilta ja arvonlisänveron yleisen kannan korotuksen vuoksi 1.9. alkaen 36,92 euroa/vuosi vakituisilta ja 23,76 euroa/vuosi vapaa-ajan asunnoilta.
Jätehuollon perusmaksulla rahoitettiin jätehuollon vastaanottopalveluita asukkaille, kuten lajitteluasemien palveluita, Roinaralli-keräyskierrokset sekä vaarallisten jätteiden ja puutarhajätteiden maksutonta keräystä. Lisäksi jätehuollon perusmaksulla rahoitettiin jäteneuvonta ja ympäristökasvatus, suljettujen loppusijoitusalueiden jälkihoitoa ja jätelautakunnan toiminta.
Jätehuollon perusmaksuilla tuotettavien palveluiden tuotot vuonna 2024 olivat yhteensä 5,5 milj. euroa. Tästä jätehuollon perusmaksukertymän osuus oli 3,8 milj. euroa ja jätemaksukertymän osuus 1,7 milj. euroa. Jätehuollon perusmaksupalveluiden kulut vuonna 2024 olivat yhteensä 5,2 milj. euroa. 52 % kuluista käytettiin lajitteluasemapalveluihin.
Jätehuollon perusmaksulla tuotettavien palveluiden tuotot vuonna 2024 olivat yhteensä 5,5 milj. euroa. Jätehuollon perusmaksukertymä 3,8 milj. euroa ja jätemaksukertymä 1,7 milj. euroa. Jätehuollon perusmaksun osuus tuotoista oli 69 prosenttia, pienerämaksujen osuus 19 prosenttia ja myynnin energia- ja materiaalihyötykäyttöön osuus 10 prosenttia. Muiden tuottojen osuus oli 2 %.
Jätehuollon perusmaksulla tuotettavien palveluiden kulut vuonna 2024 olivat yhteensä 5,1 milj. euroa. Josta jätehuollon perusmaksukertymällä katettu 3,4 milj. euroa ja jätemaksukertymällä katettu 1,7 milj. euroa. Lajitteluasemien osuus kuluista oli 52 prosenttia, keräysten ja konttien osuus 3 prosenttia, lakisääteisen neuvonnan osuus 13 prosenttia, jätehuollon perusmaksun osuus 10 prosenttia, suljettujen loppusijoitusalueiden jälkihoidon osuus 12 prosenttia, jätelautakunnan kulujen osuus 9 prosenttia ja poistotekstiilien osuus 1 prosenttia.
Tutustu: Tilinpaatos ja toimintakertomus 1.1.-31.12. 2024 (dokumentti ei täytä kaikkia saavutettavuuden vaatimuksia taulukoiden otsikoinnin ja yhteenvetojen osalta)