Kompostointi kiinteistöllä

• Ravinteet palautuvat takaisin luontoon
• Saat multaa ja maanparannusainetta puutarhan kasveille
• Liikenteen päästöt vähenevät, kun jätettä ei tarvitse kuljettaa kauas
• Säästät jätekuluissa, kun kiinteistön sekajäteastiaa ei tarvitse tyhjentää enää niin usein

Ruuantähteiden ja puutarhajätteiden kompostointi ravintorikkaaksi mullaksi on kierrätystä parhaimmillaan. Kompostointi ei ole vaikeaa eikä vaadi kohtuuttomasti aikaa, kun välineet ovat oikeanlaisia ja kätevästi saatavilla.

• käytätkö kompostoria vain kesällä vai ympärivuotisesti
• millaista jätettä kompostoit
• paljonko kompostoitavaa jätettä syntyy

Markkinoilla on kymmeniä eri kompostorivaihtoehtoja. Valintatilanteessa kannattaa kiinnittää huomio käyttömukavuuteen ja toimintavarmuuteen.

Kompostorin sijoittamisessa tulee huomioida voimassa olevat jätehuoltomääräykset. Jätehuoltoa ja kompostointia valvovat kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset.

Puolikypsä kompostimassa on erittäin hyvä lannoite ja soveltuu maan pinnalle levitettäväksi katteeksi esimerkiksi koristepuiden ja –pensaiden juurelle ja perennoille. Valmista multaa voidaan käyttää nurmikoihin ja kukkaistutuksiin. Kypsän kompostimassan tunnistaa siitä, että se on tummanruskeaa tai lähes mustaa, tasalaatuista eikä siinä ole nähtävissä alkuperäisiä ainesosia. Puutarhajäte kompostoituu eristämättömässä kompostissa n. 1-2 vuodessa. Talousjätteiden kompostointi hyvin toimivassa talousjätekompostorissa on huomattavasti nopeampaa.

Kompostori kannattaa sijoittaa paikkaan, jossa on tuulensuoja ja joka on lämmin, muttei paahteinen. Suoraan tuuletusikkunoiden alle tai ilmastointikanavan lähettyville kompostoria ei kannata laittaa. Täytyy myös pitää huolta, että kaivoon tai vesialueeseen on riittävästi etäisyyttä. Jos kompostoria ollaan sijoittamassa lähelle tontin rajaa, on hyvä keskustella asiasta etukäteen naapurin kanssa sekä tarkastaa kotikunnan kompostointia koskevat määräykset.

Kompostointia aloitettaessa on kompostorin pohjalle laitettava noin 20 cm:n kuohkea kerros risuhaketta tai muuta puutarhajätettä. Tämän jälkeen lisätään vuorotellen biojätettä ja seosainetta.

Kompostitilaa tarvitaan noin 50-100 litraa/henkilö/vuosi.

Komposti on kunnossa, kun sen lämpötila on 30-60 astetta. Lämpö voi kuitenkin kohota jopa yli 70 asteen.

Toimiva komposti vaatii

• Happea, jonka saanti turvataan käyttämällä seosainetta. Seosaine sitoo myös hajuja ja kosteutta.
• Kosteutta; sopivan kostea komposti on kuin kuivaksi puristettu pesusieni.
• Ravinteita, joita pieneliöt saavat kompostoitavista tuotteista.

Ongelmia kompostoinnissa

• Komposti haisee: Lisää seosainetta, käännä ja sekoita huolellisesti.
• Komposti ei lämpene: Komposti voi olla liian kuiva; kastele lämpöisellä vedellä ja sekoita.
• Kompostissa on muurahaisia: Kastele ja käännä.
• Kompostissa on kärpäsiä ja kärpäsen toukkia: Käännä toukat keskiosaan, jossa ne lämmön vuoksi kuolevat ja lisää seosainetta. Huuhtele kansi ja sisäseinät kuumalla vedellä. Voit käyttää myös pyretriinipohjaisia torjunta-aineita.
• Komposti jäätyy: Lämpöeristä ja pidä kompostimassa suurena. Kasaa lunta kompostin ympärille.

Seosaineen käyttö on tärkeää

Seosainetta lisätään biojätteen kosteudesta riippuen 20-50 % jätteen määrästä. Seosaine auttaa jätettä maatumaan mätänemisen sijaan. Hyviä seosaineita ovat lehti- ja neulaskarike, risu- ja oksahake, kutterinlastu, kuorirouhe, olkisilppu ja kuiva heinä, turve, vanha komposti ja haravointijäte. Erilaisia seosaineita saa ostaa kaupasta.

Jälkikompostointi

Jos kompostori täyttyy eikä kompostimassa ole vielä kompostorissa lahonnut tarpeeksi multamaiseksi, voidaan lahotusta jatkaa suojatussa jälkikompostointikehikossa.

Omalla kiinteistöllä puutarhajätettä saa kompostoida kompostorissa tai kompostikehikossa.

Puutarhajätteelle on usein oma komposti, koska sitä syntyy niin paljon, että vain osa voidaan kompostoida talousjätteen yhteydessä.

Puutarhajätekompostiin saa laittaa

• puunlehdet
• naatit
• ruohonleikkuujätteet
• silputut oksat ja kukkavarret
• kuivatut rikkaruohot
• kukkamullat ja kasvinjätteet
• kasvisten kuoret
• sienien ja marjojen perkuujätteet
• lakaisutomu

Puutarhajätteiden kompostointi on periaatteiltaan samanlaista kuin talousjätteen kompostointi. Ennen kompostoinnin aloittamista puutarhajätekomposti pohjustetaan ilmavalla seosainekerroksella tai oksilla hapensaannin turvaamiseksi. Säännöllisesti lisättynä oksasilppu takaa hapensaannin ja komposti voi hyvin. Pieneliöiden hapensaannista on huolehdittava myös kompostin pohjalla. Karkean puuhakkeen lisäksi pohjalla voidaan käyttää esimerkiksi poikittaisia rankoja tai salaojaputkia.

Kompostoituminen on nopeampaa, jos komposti suojataan kannella liialta sateelta ja kuivumiselta. Kompostin suojaaminen estää myös siementen pääsyn ja kasvien juurtumisen kompostiin.

Mikäli kompostoituminen on hidasta, puutarhajätettä voi lannoittaa esim. nokkosvedellä, kanankakkarakeilla tai urealla. Kompostia on myös kasteltava ja käänneltävä tarvittaessa.

Risut sekä isot tai kovat lehtipuiden lehdet, kuten vaahteran ja tammen lehdet on hyvä silputa pienemmiksi niiden maatumisen edistämiseksi. Monivuotisten rikkakasvien juuria tai siemeniä ei kompostiin kannata laittaa, jotta ne eivät leviä puutarhassa kompostimullan mukana. Kompostoriin ei saa laittaa vieraslajeiksi luokiteltujen kasvien lisääntymiskykyisiä osia.

Huomaathan, että matokompostori on pienikokoinen sisätilojen kompostori, jossa tunkiolierot ovat tärkeimpiä hajottajaeliöitä. Matokompostoriin ei voi laittaa kaikkea biojätteitä, mitä kotona tai mökillä voi syntyä, joten matokompostori ei yksinään riitä täyttämään kompostointi-ilmoituksessa vaadittavia kompostoinnin kriteereitä sekajäteastian tyhjennysvälin pidentämiseksi yli 4 viikon. Matokompostorin lisäksi kiinteistöllä on oltava biojätteelle tarkoitettu kompostori, jos sekajätteen tyhjennysväliä haluaa pidentää yli 4 viikon.

• Matokomposti on laatikko, yleensä muovinen tai puinen, mutta myös esimerkiksi vanhasta akvaariosta voi tehdä matokompostorin.
• Kompostorin voi sijoittaa sisätiloihin eikä se oikein hoidettuna haise.
• Matokompostori on kätevä tapa hävittää keittiön eloperäinen jäte, kuten ruoantähteet, vihannesten ja hedelmien kuoret sekä talouspaperit.
• Matoina kompostissa käytetään tunkiolieroja, jotka tuhoavat jätettä nopeammin ja kestävät korkeampaa lämpötilaa (yli 15 astetta) kuin kastemadot.
• Matokomposti tuottaa ravinteikasta ja muruista multaa nopeammin kuin muut kompostivaihtoehdot.
• Madot sekoittavat kompostiainesta, mutta kompostoijan on huolehdittava madoille sopivista elinolosuhteista (riittävä kosteus ja ruuan kohtuullinen tarjoaminen), jotta kompostori voi toimia oikein.
• Tunkiolierot viihtyvät huoneenlämmössä ja pitävät pimeästä, joten kompostorin voi sijoittaa vaikkapa kaappiin.

Matokompostin perustaminen

1. Laita kompostiastian pohjalle n. 10 cm:n paksuinen kerros kostutettua seosainetta. Seosaineeksi sopii esimerkiksi oksahake, turve tai silputut munakennot. Joukkoon voi sekoittaa hieman savea tai hiekkaa, sillä ne edistävät tunkiolieron ruuansulatusta. Samaa seosainetta voidaan käyttää myöhemmin myös jätteiden peittämiseen.
2. Laita tunkiolierot kompostoriin sopivan ruokamäärän kera. Yksi liero syö päivässä noin oman painonsa verran.
3. Tarkkaile kompostorin kosteutta. Kosteus on sopiva, kun kompostiaineksesta tihkuu muutama vesipisara nyrkkiin puristettaessa.
4. Peitä kompostori esim. vanerilla tai kartongilla. Näin kosteus ei pääse haihtumaan. Muista jättää ilmarakoja lieroille.
5. Muutaman kuukauden päästä ulosteen eli matomullan määrä kasvaa ja kompostin väri tummenee. Tällöin on aika tyhjentää komposti ja aloittaa prosessi alusta.

Mahdollisia ongelmia

• Kompostori haisee: Poista hajua aiheuttava mätä aines kompostista. Älä lisää jätettä ennen kuin haju on hävinnyt kokonaan. Jos haju ei häviä, pöyhi kompostia, jotta se saa happea.
• Kompostoriin ilmestyy banaanikärpäsiä tai niiden munia: Poista munat kompostorin pinnalta ja tee kärpäsille ansa esim. viinietikasta.
• Muista aina peittää jätteet seosaineella.