Ruokajätteen kompostointi

Ruokajätettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, johon haittaeläinten pääsy on estetty. Haittaeläinsuojatulla kompostorilla tarkoitetaan, että kompostorissa on suljettava kansi, tiivis pohja ja kompostorissa ei ole yli 7 mm:n rakoja. Kompostorin tulee olla lämpöeristetty, jos kompostoriin laitetaan biojätettä talviaikaan (1.9.–30.4.). Kompostoria on hoidettava niin, että elintarvikejäte kompostoituu ja kompostori on asianmukaisessa kunnossa. Kompostorin tilavuuden tulee olla riittävä, huomioiden kylmien vuodenaikojen aiheuttama hidastuminen kompostoitumisessa.

Ruokajätteen kompostoinnista sekä kompostoinnin lopettamisesta on ilmoitettava kirjallisesti Lahden seudun jätehuoltoviranomaiselle. Lue lisää kompostoinnista kiinteistöllä.

Kompostori kannattaa sijoittaa paikkaan, jossa on tuulensuoja ja joka on lämmin, muttei paahteinen. Suoraan tuuletusikkunoiden alle tai ilmastointikanavan lähettyville kompostoria ei kannata laittaa. Täytyy myös pitää huolta, että kaivoon tai vesialueeseen on riittävästi etäisyyttä. Jos kompostoria ollaan sijoittamassa lähelle tontin rajaa, on hyvä keskustella asiasta etukäteen naapurin kanssa sekä tarkastaa kotikunnan kompostointia koskevat määräykset.

Kompostoriin voi laittaa oman kodin tai puutarhan ruoka- ja kasviperäisiä jätteitä edellyttäen, ettei kompostoinnista aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kotikompostoriin voi laittaa myös nestemäisiä ruokajätteitä imeytettynä esim. talouspaperiin. Katso biojätteen lajitteluohjeet täältä.

Kuivakäymäläjätettä, lemmikkieläinten ulosteita ja toimialueen jätehuoltomääräysten 34 §:ssä tarkoitettua pienpuhdistamolietettä saa kompostoida, mikäli kompostointia ei ole erikseen kielletty kaavamääräyksissä, ympäristönsuojelumääräyksissä tai muissa määräyksissä. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi.

Ruokajätteen kompostoinnin aloittaminen

Kompostointia aloitettaessa on kompostorin pohjalle laitettava noin 20 cm:n kuohkea kerros risuhaketta tai muuta puutarhajätettä. Tämän jälkeen lisätään vuorotellen biojätettä ja seosainetta.

Kompostitilaa tarvitaan noin 50-100 litraa/henkilö/vuosi.

Komposti on kunnossa, kun sen lämpötila on 30-60 astetta. Lämpö voi kuitenkin kohota jopa yli 70 asteen.

Toimiva komposti vaatii

• Happea, jonka saanti turvataan käyttämällä seosainetta. Seosaine sitoo myös hajuja ja kosteutta.
• Kosteutta; sopivan kostea komposti on kuin kuivaksi puristettu pesusieni.
• Ravinteita, joita pieneliöt saavat kompostoitavista tuotteista.

Ongelmia kompostoinnissa

• Komposti haisee: Lisää seosainetta, käännä ja sekoita huolellisesti.
• Komposti ei lämpene: Komposti voi olla liian kuiva; kastele lämpöisellä vedellä ja sekoita.
• Kompostissa on muurahaisia: Kastele ja käännä.
• Kompostissa on kärpäsiä ja kärpäsen toukkia: Käännä toukat keskiosaan, jossa ne lämmön vuoksi kuolevat ja lisää seosainetta. Huuhtele kansi ja sisäseinät kuumalla vedellä. Voit käyttää myös pyretriinipohjaisia torjunta-aineita.
• Komposti jäätyy: Lämpöeristä ja pidä kompostimassa suurena. Kasaa lunta kompostin ympärille.

Seosaineen käyttö on tärkeää

Seosainetta lisätään biojätteen kosteudesta riippuen 20-50 % jätteen määrästä. Seosaine auttaa jätettä maatumaan mätänemisen sijaan. Hyviä seosaineita ovat lehti- ja neulaskarike, risu- ja oksahake, kutterinlastu, kuorirouhe, olkisilppu ja kuiva heinä, turve, vanha komposti ja haravointijäte. Erilaisia seosaineita saa ostaa kaupasta.

Jälkikompostointi

Jos kompostori täyttyy eikä kompostimassa ole vielä kompostorissa lahonnut tarpeeksi multamaiseksi, voidaan lahotusta jatkaa suojatussa jälkikompostointikehikossa.