Vähennä ruokahävikkiä

Ruokahävikki on roskiin päätynyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin.

Ruuan ja ruokaketjun osuus kaiken kulutuksemme ympäristövaikutuksista on noin 40%, joten turhaan tuotettu ruoka kuormittaa talouden lisäksi ympäristöä. Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan unionin tavoitteena on puolittaa ruokahävikki määrä vuoteen 2030 mennessä.

Suomalaiset kotitaloudet heittävät syötäväksi hankittua ruokaa roskiin vuodessa keskimäärin 28 kg henkilöä kohden. Vältettävissä olevaa ruokahävikkiä arvioidaan syntyvän kotitalouksissa yhteensä noin 155 miljoonaa kiloa vuosittain.  Kotitalouksissa syntyy ruokahävikkiä eniten vihanneksista, juureksista ja perunoista (23%), toiseksi eniten hedelmistä (16%) sekä kolmanneksi eniten kahvista (14%).  Kokonaisuudessaan ruokaketjussa ruokahävikkiä syntyy huomattavasti suurempi määrä, kun mukaan lasketaan alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, kaupan sekä ravitsemispalveluiden hävikki. Koko ruokaketjun hävikin arvioidaan olevan noin 400 miljoonaa kiloa vuosittain.

Rahallinen ruokahävikki vuodessa on arviolta 125 euroa / asukas

Ruoan haaskaus kuluttaa kotitalouden kukkaroa sekä ympäristöä aivan turhaan. Vaikka ruoan suhteellinen osuus kotitalouksien kulutusmenoista on alentunut, ostotottumuksilla ja kulutuskäyttäytymisellä on merkitystä myös ruoan suhteen. Ruokaostosten suunnitelmallisuus, ruoan pakastaminen, sopivankokoisten ruokapakkauskokojen ostaminen ja ruoan valmistus tähteistä ja rippeistä ovat keinoja, joilla jokainen kotitalous voi suhteellisen vaivattomasti vähentää ruokahävikkiään ja samalla pienentää ruokamenojaan. Rahallinen ruokahävikki vuodessa on noin 125 euroa henkilöä kohden.

Yli 40 % poisheitetystä ruoasta on vielä käyttökelpoista

Suurin osa poisheitetystä ruoasta on nopeasti pilaantuvaa tuoreruokaa ja ruoanlaitosta ja ruokailusta ylijäänyttä ruokaa. Eniten heitetään pois vihanneksia, kotiruokaa, maitotuotteita, leipää, hedelmiä ja marjoja. Tutkimuksen mukaan ruoan poisheittämisen yleisimmät syyt olivat ruoan pilaantuminen, päiväyksen ylittyminen ja lautastähteet. Ruokaa heitetään myös pois varmuuden vuoksi, eikä luoteta omiin aisteihin syömäkelpoisuutta arvioidessa. Yli 40 % pois heitetystä ruoasta on kuitenkin vielä käyttökelpoista.

Ruokajäte rasittaa ympäristöä enemmän kuin pakkaus

Kaikesta ihmisen aiheuttamasta ympäristökuormituksesta jopa reilu kolmannes syntyy ruoan tuotannosta, valmistuksesta, ravintolapalveluista ja kauppamatkoista. Ilmastovaikutuksista tämä on noin neljännes. Ilmastovaikutuksen osalta elintarvikkeet ovat yhtä merkittävässä asemassa kuin asuminen, energiankulutus ja yksityisautoilu. Alkutuotannon osuus ruoan ympäristövaikutuksista on suuri, kun taas esimerkiksi kuljetusten ja pakkausten osuus on vähäinen. Vesistöjen tilaan ruoantuotannolla on vieläkin suurempi merkitys: ruoka vastaa puolta kaikista kulutuksemme rehevöittävistä päästöistä. Yksinkertaisin tapa vähentää elintarvikeketjun ympäristövaikutuksia on ehkäistä ja vähentää ruoan hävikkiä.

Ruoan tuottaminen vaikuttaa väistämättä ympäristöön, mutta eri ruoka-aineiden välillä on suuria eroja. Kasvikunnan tuotteiden tuotanto rasittaa ympäristöä vähemmän kuin eläinperäisten tuotteiden tuotanto.

Teollisuuden hävikistä suurin osa syntyy raaka-aineita käsiteltäessä, jolloin ruokahävikin syntyä on käytännössä mahdotonta kokonaan välttää. Ravitsemuspalveluissa ruokahävikin osuus on noin viidennes ja eniten hävikkiä syntyy tarjoilutähteistä.

(Lähde: MTT:n Foodchain- ja Foodspill-hankkeet.)

Hyödyllisiä linkkejä

Vinkkejä ruokajätteen vähentämiseen

Ruoka muodostaa ison osan jokapäiväisistä menoista. Ruoka kuuluu onneksi niihin menoihin, joihin voi itse vaikuttaa.

Ruokaostosten suunnitelmallisuus, ruoan pakastaminen, sopivankokoisten ruokapakkauskokojen ostaminen ja ruoan valmistus tähteistä ja rippeistä ovat keinoja, joilla jokainen kotitalous voi suhteellisen vaivattomasti vähentää ruokahävikkiään ja samalla pienentää ruokamenojaan.

Käy ruokakaupassa kylläisenä

  • Kun käyt ruokakaupassa kylläisenä, et sorru nälkäisen vatsan sanelemiin heräteostoksiin!

Suunnittele ruokaostoksesi etukäteen

  • Hanki ruokaa kulutustasi vastaava määrä.
  • Tarkista keittiön kaapit ja tee ostoslista ennen kauppaan menoa. Näin vältyt ostamasta sellaisia ruoka-aineksia, joita sinulta jo valmiiksi kaapista löytyy.
  • Kun suunnittelet ruokaostoksesi, voit myös käydä kaupassa harvemmin ja säästää sitä myöden rahaa. Useat vierailut ruokakauppaan johtavat useampiin heräteostoksiin ja sellaisten tuotteiden ostamiseen, joita et edes ajatellut ostavasi.
  • Tee ruokaostokset muiden asiointimatkojen yhteydessä.
  • Itse tehty ruoka on yleensä edullisempaa kuin valmiina ostettu.
  • Hyödynnä älypuhelimen sovelluksia.

Kiinnitä huomiota pakkauskokoon

  • Osta itsellesi tai kotitaloudellesi sopivia pakkauskokoja. Älä hamstraa!
  • Vertaile pienellä painettuja kilohintoja kauppojen hintamerkinnöissä. Huomaat että pienemmän pakkaukset ovat usein paljon kalliimpia. Mieti voisitko ostaa isomman pakkauksen ja vaikka pakastaa osan.
  • Monihenkinen kotitalous hyötyy usein suurempien pakkauskokojen säästöstä kilohinnassa.
  • Yhden hengen taloudessa ison pakkauskoon pienempi kilohinta voi kostautua, jos osan ruoasta joutuukin hävittämään sen pilaannuttua.
  • Kylmäsäilytys on tehokkaampaa kaupassa kuin kotona.
  • Yksittäispakatut tuotteet ovat yleensä kalliimpia. Vältä kuitenkin ylipakattuja tuotteita.

Kiinnitä huomiota ruoan säilytykseen

  • Järjestele jääkaappi: ruuan haaskuuta voi vähentää järjestämällä omaan jääkaappiin hylly pian käytettäville ruuille. Muuten lähipäivinä pilaantuvat ruuat helposti unohtuvat takahyllyille.
  • Laita heti osa tuoreesta leivästä paloina pakkaseen.
  • Merkitse milloin olet avannut pakkauksen, esim. oliivipurkin, kurkkupurkin ja sellaiset pakkaukset joissa esim. maininta ”käytettävä tietyn ajan sisällä avaamisesta”.
  • Jäähdytä jäljelle jäävä ruoka nopeasti, esimerkiksi kylmävesihauteessa tai talvella parvekkeella.
  • Kirjoita pakasteiden päälle tarraan tai teipillä pakkauksen sisältö ja päiväys.
  • Kun säilytät kasviksia kypsyttävää etyleeniä erittävät omenat, banaanit ja tomaatit erossa etyleenille herkistä vihanneksista (kurkku, porkkana, salaatti), nämä eivät pilaannu syömäkelvottomiksi ennen aikojaan.
  • Muista säilyttää kylmäsäilytystä vaativat tuotteet jääkaapissa. Huolehdi, että jääkaappi on riittävän kylmä (+2-6 ºC).
  • Pilaantuminen on suurin yksittäinen syy ruoan poisheittämiseen. Oikein säilytetty ruoka on syömäkelpoista pidempään!
  • Tee inventaario jääkaapissa noin kerran viikossa, näin pysyt ajan tasalla sen sisällöstä.
  • Tähderuoasta voit valmistaa helposti maukasta ruokaa. Katso BioBertan rippeistä ruokaa-reseptit ja löydä omat suosikkisi!

Valmista sopiva määrä ruokaa ja pakasta loput

  • Valmista uutta ruokaa, vasta kun vanha on syöty loppuun.
  • Laita tai lämmitä vain sopiva määrä ruokaa tai varaudu säilyttämään ylijäämä. Pakasta aterialta ylijäänyt ruoka tai ota se seuraavana päivänä töihin evääksi.
  • Valmista ruokaa kerralla enemmän ja pakasta siitä osa myöhemmin syötäväksi. Näin säästät myös energiaa.
  • Käytä leipää lisukkeena niukoissa annoksissa.
  • Ota lautaselle vain se minkä aiot syödä.
  • Annostele lapsen lautaselle ruokaa sen verran, että lautasen jaksaa syödä tyhjäksi. Lisääkin saa ottaa!

Huomaa merkintöjen ”parasta ennen” ja ”viimeinen käyttöpäivä” ero

  • Parasta ennen: tuote alkaa laadullisesti heiketä. Tuotetta voidaan useimmiten syödä turvallisesti parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin, luota kuitenkin aisteihisi eli haista ja maista!
  • Viimeinen käyttöpäivä: valmistaja on tarkoittanut, että elintarvike syödään viimeistään silloin. Tuotteita ei saa myydä sen jälkeen, eikä sen syöminen ole enää turvallista.

Valmista ruokaa tähteistä ja rippeistä

  • Tähderuoasta voit valmistaa helposti maukasta ruokaa. Käytä mielikuvitustasi  ja etsi netistä hävikkiruokareseptejä.

Hyödynnä älypuhelimen sovelluksia

  •  esim. ostoslistasovelluksia/reseptisovelluksia, joita kaupat tarjoavat