Vuosi 2022 oli yhtiölle historiallinen. Yhtiömme perustamisesta lähtien alueella on keskusteltu ja useampaan kertaan viety päätöksentekoon siirtyminen sekalaisen yhdyskuntajätteen jätekuljetusten osalta kunnan keskitettyyn kuljetusjärjestelmään. Joulukuussa 2022 Lahden seudun jätelautakunta päätti lähes 30 vuoden jälkeen, että alueella siirrytään 1.4.2026 sekalaisen yhdyskuntajätteen osalta keskitettyyn kuljetusjärjestelmään. Haluankin kiittää alueemme poliittisia päätöksentekijöitä hienosta päätöksestä alueemme asukkaiden sekä ympäristön hyväksi.
Tehty päätös tukee hyvin toimialueemme siirtymistä jätekuljetuksissa kokonaisuudessaan keskitettyyn järjestelmään, johon vuonna 2023 tulevat portaittain siirtymään jo bio- ja pakkausjätteet, joiden kuljetusten siirtymistä yhtiö valmisteli, suunnitteli ja kilpailutti vuoden 2022 aikana. Jatkossa voimme kehittää alueen jätehuoltoa kokonaisuudessaan ja tarjota asukkaille erilaisia palveluratkaisuja myös suoraan kiinteistöille.
Historiallisen vuodesta teki myös se, että alueellamme tehtiin päätös lopettaa energiajätteen erilliskeräys samalla, kun pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteet astuvat portaittain voimaan. Yli 20 vuotta sitten aloitettu energiajätteen erilliskeräys oli aikoinaan merkittävässä roolissa loppusijoitettavan jätteen määrän vähentämisessä alueellamme. Nyt on aika katsoa kuitenkin jälleen uuteen ja siirtyä energiahyödyntämisestä yhä enemmän kohti materiaalihyödyntämistä.
Näiden suurten, yhtiömme toimintaan vaikuttavien ja sitä muuttavien päätösten lisäksi teimme myös paljon muuta kehitystyötä. Tärkein ja merkittävin toimintamme vuoden aikana oli kuitenkin se, että palvelimme asiakkaitamme peruspalveluidemme osalta erinomaisesti kaikissa vastaanottopisteissämme ja asiakkaat osoittivat meille erinomaista tyytyväisyyttä tarjoamiemme palveluiden osalta.
Haluankin kiittää kuluneesta vuodesta 2022 osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaamme, hallitustamme, omistajiamme, yhteistyökumppaneitamme, asiakkaitamme sekä alueemme poliittisia päätöksentekijöitä.
Johanna Rusanen
toimitusjohtaja
Yhtiö on vuonna 1993 perustettu 9 kunnan omistama osakeyhtiö, joka hoitaa osakaskunnissaan syntyvien jätteiden vastaanotto- ja käsittelytehtävät sekä jätehuollon suunnittelu-, kehittämis- ja neuvontatehtävät. Lisäksi yhtiö vastaa jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen osalta. Yhtiö tarjoaa jätteiden käsittelypalveluita myös elinkeinoelämälle hankintalain sidosyksikköaseman sallimissa rajoissa.
Yhtiö omistaa tytäryhtiö Salpamaa Oy:n, joka vastaanottaa ja käsittelee maa- ja kiviaineksia. Lisäksi yhtiöllä on 40 % omistus biojätteitä ja puhdistamolietteitä vastaanottavasta ja käsittelevästä LABIO Oy:stä. LABIOn toinen omistaja on Lahti Aqua Oy.
Yhtiön osakaskunnat vuoden 2022 lopussa ovat Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki ja Pukkila. Suurin omistaja on 58,6 %:n osuudella Lahden kaupunki ja yhtiö kuuluu tytäryhtiönä Lahden kaupunkikonserniin. Sysmän kunta irtaantui Lahden seudun jätelautakunnan toimialueesta ja yhtiöstä 17.9.2022.
Yhtiö vastaa yhteistyö- ja osakassopimuksen mukaisesti, että sen toimialueelle suunnitellaan ja toteutetaan taloudellinen, tehokas ja tasapuolinen jätehuoltojärjestelmä. Toimialueella jätteen hyödyntämisaste on lähes 100 %.
Jätteenkäsittelytoiminnot on keskitetty Lahteen, Kujalan käsittelykeskukseen, joka on yhtiön ainoa jätteenkäsittelypaikka ja jossa sijaitsee myös yksi yhtiön kuudesta lajitteluasemasta. Jätteitä vastaanotetaan myös viidessä muussa osakaskunnassa sijaitsevalla lajitteluasemalla ja kiertävin keräyksin.
Toimialueella on pääosin käytössä kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus. Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueilla kuljetuksista vastaavat yksityiset kuljetusyritykset. Muutamissa kunnissa tai kunnan osissa on yhtiön järjestämänä ja yhteisesti kilpailuttamana keskitetty jätteenkuljetus, missä yhtiö vastaa jätteen noudosta ja kuljetuksesta kiinteistöltä käsittelyyn sekä jätehuollon asiakaspalvelusta ja laskutuksesta.
Lisätietoja yhtiöstä salpakierto.fi
| Tärkeitä tunnuslukuja | 2022 | 2021 | 2020 |
|---|---|---|---|
| Toimialueen asukasluku | 198 041*) | 199 777 | 200 263 |
| Liikevaihto 1000 € | 15 288 | 15 639 | 19 473 |
| Taseen loppusumma 1000 € | 24 817 | 25 031 | 26 990 |
| Tilikauden voitto/-tappio, 1000 € | 320 | 500 | 728 |
| Liikevoitto /- tappio % | 3,9 | 5,1 | 6,7 |
| Omavaraisuusaste % | 21,5 | 20,5 | 17,5 |
| Vastaanotettu kokonaisjätemäärä, tonnia | 94 545 | 102 586 | 224 510**) |
| Hyödynnetty vastaanotetusta kokonaisjätemäärästä % | 97 | 97 | 99 |
Taulukossa esitetään yhtiön tärkeät tunnusluvut. Toimialueen asukasluku vuonna 2022 oli 198 041. Yhtiön liikevaihto oli 15,288 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma noin 25 miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli 320 000 euroa. Liikevoittoprosentti 3,9. Omavaraisuusaste oli 21,5 prosenttia. Vastaanotettu kokonaisjätemäärä oli 94 545 tonnia pois lukien puhtaat maa-ainekset. Tästä vastaanotetusta kokonaisjätemäärästä hyödynnettiin 97 prosenttia.
*) asukasluvussa on mukana Sysmä 17.9.2022 asti
**) luvussa ovat mukana maa- ja kiviainekset, joiden vastaanotto siirtyi vuoden 2021 alusta Salpamaa Oy:lle
Yhtiön henkilöstömäärä vuoden 2022 lopussa oli 54 henkilöä, joista määräaikaisia oli 8 henkilöä.
Vuoden aikana yhtiö tarjosi työharjoittelupaikkoja alan opiskelijoille sekä palkkasi koululaisia ja opiskelijoita kesätöihin käsittelykeskuksen piha-alueiden kunnossapitoon.
| Henkilöstötunnusluvut | 2022 | 2021 | 2020 | |
|---|---|---|---|---|
| Henkilöstön määrä | kpl | 54 | 50 | 50 |
| Henkilötyövuosia | htv | 50,7 | 51,1 | 50,4 |
| Naisten osuus | % | 46 | 48 | 42 |
| Miesten osuus | % | 54 | 52 | 58 |
| Henkilöstön keski-ikä | vuotta | 44 | 44,0 | 46,8 |
| Koulutuspäiviä | pv / htv | 5,1 | 2,7 | 1 |
| Koulutuskulut | € / htv | 999 | 519 | 388 |
| Virkistys- ja harrastetoiminnan kulut | € / htv | 633 | 332 | 325 |
| Työterveyshuollon kustannukset | € / htv | 229 | 165 | 203 |
| Henkilöstötyytyväisyys, kyselyn keskiarvo | asteikko 1-5 | ei mitattu | 3,3 | 3,54 |
| Turvallisuusindeksi, ka | % | 97,17 | 97,92 | 96,74 |
| Turvallisuushavainnot, tavoite 45 | kpl | 59 | 47 | 22 |
| Tapaturmapoissaolot | pv / htv | 1,52 | 0 | 0,3 |
| Sairauspoissaolot | pv / htv | 8,9 | 4,8 | 6,9 |
Taulukossa kerrotaan yhtiön henkilöstötunnusluvut. Henkilöstön määrä 54 kappaletta, henkilötyövuosia 50,7. Naisten osuus 46 prosenttia ja miesten osuus 54 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä oli 44 vuotta. Koulutuspäiviä henkilötyövuotta kohden oli 5,1. Koulutuskulut olivat 999 euroa per henkilötyövuosi. Virkistys- ja harrastetoiminnan kulut olivat 633 euroa henkilötyövuotta kohden. Työterveyshuollon kustannukset olivat 229 euroa henkilötyövuotta kohden. Henkilöstötyytyväisyyskyselyä ei toteutettu vuonna 2022. Vuoden 2021 kyselyssä keskiarvo oli 3,3 asteikolla yhdestä viiteen. Turvallisuusindeksin keskiarvo oli 97,17 prosenttia. Turvallisuushavaintoja tehtiin vuoden aikana 59 kappaletta. Tavoite oli niiden osalta 45 kappaletta ja se ylittyi. Tapaturmapoissaoloja oli 1,52 päivää henkilötyövuotta kohden ja sairauspoissaoloja 8,9 päivää henkilötyövuotta kohden.
Yhtiö on Lahden kaupungin tytäryhteisö. Lahden kaupungin omistusosuus oli 58,6 %.
Osakkeiden määrä/ %-osuus 31.12.2022
Yhteensä 268 kpl / 100 %
Yksi ääni/osake. Yhtiön osakkeita rasittavat yhtiöjärjestyksen mukaiset suostumus- ja lunastuslausekkeet.
Sysmä erosi yhtiöstä 17.9.2022. Yhtiö hankki Sysmän osakkeet itselleen.
Yhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana 12 kertaa.
Hallituksen jäsenet 1.1.2022 – 12.5.2022
Hallituksen jäsenet 12.5.2022 – 31.12.2022
Kuvassa yhtiön hallitus kuvattuna maaliskuussa 2023. Kuvassa hallituksen jäsenet ja yhtiön toimitusjohtaja vasemmalta oikealle: Heikki Moilanen, Johanna Rusanen, Mira Vilkman, Johanna Kyrö, Susanna Norja, Sami Kivi ja Kari Aaltonen.
Yllä kuvassa yhtiön johtoryhmä.
Yhtiön strategiaa tarkastellaan vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan vastaamaan yhtiön tarpeita ja toimintaympäristöä.
Huolehdimme asukkaiden jätehuollon palveluista ja edistämme kiertotalouden toteutumista asiakaslähtöisesti ja vastuullisesti.
Olemme tunnettu ja luotettava kierrätyspalveluiden tuottaja ja rohkea kiertotalouden edelläkävijä yhdessä kumppaniemme kanssa.
Salpakierto Oy:n tehtävänä on hoitaa jätehuoltoa omistajakuntien puolesta mahdollisimman laajasti, tehokkaasti ja taloudellisesti kiertotaloutta edistäen.
Salpakierto Oy:n hallitus tarkistanut ja hyväksynyt 16.12.2021.
Yhtiön toimintajärjestelmä koostuu ISO 9001:2015 standardin mukaisesta laatujärjestelmästä, ISO 14001:2015 standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä sekä ISO 45001:2018 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmästä. Järjestelmät on integroitu yhdeksi toimintajärjestelmäksi, jonka on sertifioinut akkreditoitu sertifiointiyritys SGS Fimko Ltd.
Strategia ja toimintapolitiikka ohjaavat merkittävien laatu- ja ympäristö- sekä työterveys- ja turvallisuusnäkökohtien tunnistamista ja tavoitteiden asettamista. Päämäärien ja tavoitteiden pohjalta laaditaan pitkän ja lyhyen tähtäimen suunnitelmat. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti sekä palautteiden että tarkkailu- ja mittaustulosten perusteella.
Yhtiön vastuullisuustyön perustana ovat yhtiön strategia, arvot, toimintapolitiikka, ympäristölupa, YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja indikaattorit, Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus sekä Lahti-konsernin vastuullisuusnäkökulmat.
Lahti-konsernin yhteisten, vuodelle 2022 asetettujen tavoitteiden mukaan konserniyhtiöt kehittävät omaa vastuullisuusraportointiaan YK:n kestävän kehityksen luokittelun mukaisesti, hyödyntäen GRI-standardin (Global Reporting Initiative) mukaisia mittareita ja raportoivat vuodelta 2022 vähintään kolme GRI-standardin mukaista mittaria.
Vastuullisuuden näkökulmia yhtiön toiminnassa ovat strategisten päämäärien mukaisesti ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu, taloudellinen vastuu ja asiakasvastuu. Toimintojen ja palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja hankinnassa otamme huomioon aina kustannukset, ympäristövaikutukset, asiakasnäkökulman sekä lainsäädännön.
Ympäristövastuullisuus tarkoittaa yhtiölle ympäristöasioiden huomioimista kaikessa toiminnassa. Pyrimme edistämään ympäristön hyvinvointia, vähentämään ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia, lisäämään materiaalihyötykäyttöä ja siten saavuttamaan lainsäädännön asettamat tavoitteet kierrätykselle sekä kehittämään ja ottamaan käyttöön ympäristömyönteisiä ratkaisuja. Kiertotalouden ja kierrätyksen edistäminen vaatii yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Yhdessä laajan kumppanuusverkoston kanssa pystymme vastaamaan lainsäädännön tiukentuviin kierrätystavoitteisiin, lisäämään alan tutkimusta ja kehittämistä sekä luomaan uutta liiketoimintaa markkinoille.
Sosiaalinen vastuu tarkoittaa meille turvallista työympäristöä ja toimintatapaa sekä motivoitunutta, osaavaa ja tyytyväistä henkilökuntaa. Haluamme tarjota henkilöstölle terveellisen ja turvallisen työympäristön, missä työkyky taataan, johtaminen on oikeudenmukaista, kanssakäyminen on vuorovaikutteista, henkilöstöä kuunnellaan ja heillä on vaikuttamismahdollisuus. Ylläpidämme ja kehitämme työntekijöiden osaamista jatkuvalla kouluttautumisella.
Huolehdimme sosiaalisesta vastuustamme myös tarjoamalla lajitteluasemilla harjoittelu- ja työkokeilupaikkoja ja tekemällä yhteistyötä työllisyyttä edistävien tahojen kanssa. Teemme myös runsaasti yhteistyötä päiväkotien ja oppilaitosten kanssa erityisesti ympäristökasvatukseen liittyen.
Taloudellinen vastuullisuus merkitsee, että huomioimme toiminnan taloudelliset vaikutukset yhteiskunnallisesta näkökulmasta kaikessa toiminnassa. Kustannustason tasapuolisuus halutaan turvata.
Asiakasvastuullisuus tarkoittaa toiminnassamme sitä, että tarjoamme asiakkaillemme palveluita, jotka ovat helposti saavutettavissa ja helpottavat asukkaiden arjen jätehuoltoa. Asioidessaan kanssamme asiakas kokee olevansa tärkeä ja saa odottamansa palvelun luotettavasti luotettavalta toimijalta. Päämääränä on jätehuoltoa kehittämällä tarjota asukkaille monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset kiinteistökohtaiset jätehuoltopalvelut.
| Strategisen päämäärän tavoitteet | Strategisen päämäärän mittarit | Toteutuminen vuonna 2022 | |
|---|---|---|---|
| GRI 305: Päästöt | |||
| 305-1 Suorat kasvihuonepäästöt (Scope 1) | Ympäristöhaittojen ja -vaikutusten vähentäminen | Asetetaan CO2-päästötavoite vuodelle 2023 ja tuleville vuosille | CO2-päästölaskenta kilpailutettiin vuonna 2022. Se toteutetaan vuonna 2023. |
| GRI 306: Jätteet | |||
| 306-1 Jätteen syntyminen ja merkittävät jätteisiin liittyvät vaikutukset | Materiaalikierrätyksen lisääminen yhdessä kumppaneiden kanssa. Kierrätysprosentti: 2025 55 % 2030 60 % 2035 65 % | Kierrätysprosentti %, tavoite 2025 55 %, 2030 60 %, 2035 65 % | Toimialueen kierrätysaste oli 51,0 % |
| LATE-lajittelulaitoksella lajitelluista kierrätykseen %, tavoite 7,3 % | LATE-lajittelulaitoksen kierrätysaste oli 5,8 % | ||
| Lajitteluasemien kierrätysaste %, tavoite 2022 40 %, 2023 45 %, 2024 50 % | Lajitteluasemien kierrätysaste 39,5 % | ||
| GRI 403: Työterveys- ja turvallisuus | |||
| 403-9 Työtapaturmat | Nolla tapaturmaa | Tapaturmatiheys kpl/milj. työtunti, tavoite 0 kpl | Tapaturmatiheys oli 80,6 kpl/milj. työtuntia |
| Turvallisuushavaintojen määrä kpl/vuosi, tavoite 45 kpl/vuosi | Turvallisuushavaintoja 59 kpl | ||
| Turvallisuusindeksi %, tavoite 100 % | Turvallisuusindeksi 97,17 % | ||
| GRI 404: Koulutus ja henkilökunnan kehittäminen | |||
| 404-1 Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa henkilöä kohden | Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ja ylläpito sekä osaamisen hyödyntäminen | Koulutuspäivien määrä pv/htv, tavoite 3 pv/htv | Koulutuspäiviä 5,1 pv/htv |
Taulukossa on raportoitu 4 GRI-mittaria vuodelta 2022: GRI305 Päästöt, GRI 306 Jätteet, GRI 403: Työterveys- ja turvallisuus sekä GRI 404 Koulutus ja henkilökunnan kehittäminen. Päästöjen osalta on tavoitteena asettaa CO2-päästötavoite vuodelle 2023 ja tuleville vuosille. Vuonna 2022 CO2-päästölaskenta kilpailutettiin ja se toteutetaan vuonna 2023. Jätteiden osalta tavoitteena on materiaalikierrätyksen lisääminen siten, että vuonna 2025 kierrätysaste olisi 55 %, vuonna 2030 60% ja vuonna 2035 65 %. Vuonna 2022 toimialueen kierrätysaste oli 51 %. Tavoitteena on lisäksi, että LATE-lajittelulaitoksella lajitelluista jätteistä ohjautuu kierrätykseen 7,3 % ja että lajitteluasemilla kierrätysaste on 40 % vuonna 2022, 45 % vuonna 2023 ja 50 % vuonna 2024. Vuonna 2022 lajittelulaitoksen kierrätysaste oli 5,8 % ja lajitteluasemien kierrätysaste 39,5 %. Työterveyden ja työturvallisuuden osalta tavoitteena on nolla tapaturmaa. Turvallisuushavaintojen osalta tavoitteena on 45 kappaletta havaintoja vuodessa ja turvallisuusindeksin osalta tavoite on 100 %. Vuonna 2022 tapaturmatiheys oli 80,6 kappaletta miljoonaa työtuntia kohden. Turvallisuushavaintoja tehtiin 59 kappaletta ja turvallisuusindeksi oli 97,17 %. Koulutuksen ja henkilökunnan kehittämisen osalta tavoitteen on henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ja ylläpito sekä osaamisen hyödyntäminen. Koulutuspäivien osalta tavoitteena on 3 henkilötyöpäivää henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2022 koulutuspäiviä toteutui 5,1 päivää henkilötyövuotta kohden.
Yhtiön ulkoiset ja sisäiset kehityshankkeet priorisoidaan siten, että ne tukevat yhtiön strategisia päämääriä. Kehityshankkeiden tavoitteena on parantaa eri toimintojen kustannustehokkuutta ja palveluiden laatua sekä kehittää uusia liiketoimintamalleja tulevaisuuden muuttuvaan liiketoimintaympäristöön.
Vuoden 2022 aikana valittujen kehityshankkeiden osalta keskityimme neljään pääaiheeseen:
Salpakierto osallistui kahteen eri hankevalmisteluun, joihin saatiin myös rahoituspäätös vuoden 2022 aikana.
Salpakierto teki myös loppuvuonna 2022 sopimuksen PlastEco Ltd kanssa, jossa PlastEco asentaa Kujalan käsittelykeskuksen alueelle kemialliseen kierrätykseen perustuvan Pilot-laitoksen vuoden 2023 aikana. Salpakierto toimittaa ko. laitokseen sekajätteestä mekaanisesti lajiteltua muovijätettä.
Hankkeen päätoteuttajana toimii VTT. Hankkeessa on mukana suuri joukko suomalaisia kierrätysalan toimijoita mm. Borealis, Wipak, Valmet, Sulapac, Lamor, Suomen Uusiomuovi. Hankkeen päätavoitteena on kehittää muovijätteen kierrätyskonsepti sellaiselle muovijätteelle, jota ei voida mekaanisesti kierrättää. Salpakierto hakee hankkeen kautta ratkaisua kierrätysasteen parantamiselle sekajätteen osalta, koska hankkeessa selvitetään kemiallista kierrätysratkaisua erityisesti sekajätteestä erotellulle muoville, mutta myös muista jätevirroista erotelluille muoveille.
Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön hanke on Espoon kaupungin, VTT:n, HSY:n, Metropolia ammattikorkeakoulun, LAB-ammattikorkeakoulun, Salpakierto Oy:n, Muovipoli Oy:n ja Muoviyhdistys ry:n ylimaakunnallinen ryhmähanke, jonka toimenpiteillä nostetaan muovijätteen materiaalihyötykäyttöä ja muovin kierrätysastetta sekä vahvistetaan uusiomuovin markkinoita. Hankkeessa Salpakierto hakee ratkaisuja omalta osaltaan ja yhdessä hankkeen muiden toteuttajien kanssa jätemuovin kierrätysasteen parantamiseen sekä Päijät-Hämeen että Uudenmaan alueella.
Tekstiilijätteen erilliskeräysvelvoite astui Suomessa voimaan 1.1.2023. Euroopan Unionin asettama tavoite yhdyskuntajätteen kierrätysasteelle on 55 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Salpakierto on valmistautunut poistotekstiilien keräyksen aloittamiseen sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien selvittämiseen kahdessa eri hankkeessa.
Hankkeen toteuttajia olivat LAB-ammattikorkeakoulu, Salpakierto Oy ja Harjulan Setlementti ry. Hankkeessa kartoitettiin mahdollisuuksia tekstiilien erilliskeräyksen parhaaseen alueelliseen järjestämiseen, luoda yhteistyökumppaneiden verkosto ja kehittää niiden toimintaa, sekä selvitetään työllistämismahdollisuuksia ja työllistymispolkuja tekstiilien keräyksen ja alkulajittelun tehtävissä. Hankkeen aikana luotiin Salpakierto Oy:n poistotekstiilien keräyksen ja käsittelyn vaihtoehtoiset toimintamallit. Hanke päättyi toukokuussa 2022.
Hankkeen toteuttajia ovat LAB-ammattikorkeakoulu, Salpakierto Oy ja Harjulan Setlementti ry. Hankkeen päätavoitteita ovat poistotekstiilin erilliskeräyksen ja lajittelun pilotointi Tekstiilit kiertoon Päijät-Hämeessä -hankkeen aikana luodun toimintamallin mukaisesti, kierrätysasteen nostaminen sekä liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen. Lisäksi hankkeessa tullaan selvittämään kerätyn poistotekstiilimäärien tietojen pohjalta, kuinka paljon ja miten poistotekstiilien keräykseen kuulumatonta materiaalia voitaisiin edelleen kierrättää ja siten parantaa yhdyskuntajätteen kierrätysastetta.
Vuoden 2022 aikana toteutettiin ICT-arkkitehtuuriselvitys. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa Salpakierron ICT-ympäristön nykytila ja suunnitella sen kehittämistä tulevaisuuden tarpeisiin. Arkkitehtuuriselvityksessä käytiin läpi Salpakierron käytössä olevat ICT-järjestelmät, niiden yhteensopivuus, tiedonkulku, tietoturva, integraatio ja mahdolliset kehittämistarpeet. Selvityksen tavoitteena oli myös luoda kokonaiskuva organisaation ICT-järjestelmistä ja niiden keskinäisistä riippuvuuksista, jotta voidaan suunnitella tulevia ICT-investointeja ja kehittämistoimenpiteitä paremmin.
Sähköisten palveluiden kehittämisellä Salpakierto tavoittelee seuraavia hyötyjä:
Kaikkien toimialueen asuinkiinteistöjen, myös vapaa-ajan kiinteistöjen, tulee kuulua järjestetyn jätehuollon piiriin ja lajitella päivittäin syntyvät talousjätteensä vähintään energia- ja sekajäteastiaan. Asumisessa syntyvät jätteet lajitellaan jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Jätehuollolla tavoitellaan kestävää ja puhdasta materiaalikiertoa. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava syntypaikoiltaan käsittelyyn siten, että eri jätemateriaalit tulevat käsittelyyn mahdollisimman tehokkaasti eroteltuna ja laadultaan niin hyvänä, että ne soveltuvat materiaalina kierrätettäväksi tai turvallisesti energiana hyödynnettäväksi.
Jätehuoltomääräysten mukaan kiinteistöt asemakaavoitetuilla alueilla Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa (ei Hämeenkoskella), Lahdessa ja Orimattilassa (ei Artjärvellä), joissa on asuntoja 10 tai enemmän, lajittelivat seitsemään jätelajiin (biojäte, energiajäte, sekajäte, kartonki, paperi, lasi ja metalli). Taajamien niissä kiinteistöissä, joissa on 5 asuinhuoneistoa tai enemmän, biojätteen lajittelu ja erilliskeräys tuli kesällä 2021 voimaan astuneen jätelain mukaan aloittaa 1.7.2022.
Pienemmät asuinkiinteistöt olivat velvoitettuja lajittelemaan kahteen jätelajiin (energiajäte ja sekajäte). Pienille kiinteistöille suositellaan kiinteistökohtaista kompostointia sekä lasi-, kartonki- ja muovipakkausjätteiden sekä metallin viemistä niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin. Keräyspaperin keräyksen tulee olla järjestetty jätelainsäädännön mukaisesti.
Jätteiden kerääminen ja kuljettaminen oli toimialueella pääosin kiinteistön haltijan järjestämää. Osassa toimialuetta (Orimattilan Artjärvellä, Heinolan ja Sysmän haja-asutusalueella sekä Kärkölässä energia- ja sekajätteen osalta sekä Heinolassa ja Orimattilassa biojätteen osalta) oli kunnan järjestämä jätteenkuljetus, missä Salpakierto on yhteisesti kilpailuttanut jätteenkuljetukset ja astiantyhjennyksiä hoitavat urakoitsijat.
Kiinteistökohtainen jätteen keräys on yhden tai useamman kiinteistön yhdessä käyttämä palvelu. Jäteastia(t) tyhjennetään jätehuoltomääräysten mukaisilla tyhjennysväleillä. Kiinteistökohtaisia kotinoutoasiakkaita oli yhteensä 5251 ja jäteastioiden tyhjennyksiä yhteensä noin 114 000. Hinnat perustuvat Lahden seudun jätelautakunnan hyväksymään taksaan.
Aluekeräyspisteet ovat Salpakierto Oy:n ylläpitämiä asumisessa syntyvän seka- ja energiajätteen keräyspisteitä. Pisteitä oli yhteensä 14 kpl. Pisteiden käyttöoikeus on ainoastaan aluekeräyspistemaksun maksavilla asiakkailla. Aluekeräyspistettä käyttäviä asiakkaita oli yhteensä 4834 ja pisteillä tehtyjä jäteastioiden tyhjennyksiä noin 26 000.
Kuljetetut jätemäärät olivat 3159 tonnia.
Lavapalvelu tarjosi yksityisasiakkaille ja taloyhtiöille erilaisia lavavaihtoehtoja mm. kiinteistöissä syntyville haravointi- ja risujätteille sekä rakennus- ja remonttijätteille. Tarjolla oli erilaisia ja erikokoisia lavoja asiakkaan tarpeen mukaan esimerkkinä lokerolava, joka mahdollistaa jätteiden lajittelun. Lavapalvelun toiminta-alueena oli yhtiön koko toimialue.
Yhtiö tarjoamia kattavia jätteiden vastaanottopalveluita voivat käyttää kaikki toimialueen vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat kuntarajoista riippumatta. Vastaanottopalvelut rahoitetaan jätehuollon perusmaksulla, lajitteluasemien jätemaksuilla sekä hyötyjätteiden myyntituloilla.
Vuonna 2022 yhtiö tarjosi seuraavat vastaanottopalvelut:
| Kunta | Lajitteluasema | Metalliromun keräyspisteet | Vaarallisten jätteiden keräyskontti | Vaarallisten jätteiden kiertävä keräys | Apteekit (lääkejätteet) | Kierrätyskeskus-yhteistyö | Puutarhajätteiden vastaanottopiste |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Asikkala | X | X | X | ||||
| Heinola | X | X | X | ||||
| Hollola | X | X | X | X | |||
| Kärkölä | X | X | X | X | |||
| Lahti | X | X | X | X | |||
| Myrskylä | X | X | X | X | |||
| Orimattila | X | X | X | X | |||
| Padasjoki | X | X | X | X | |||
| Pukkila | X | X | X | X | |||
| Sysmä (syyskuuhun 2022 saakka) | X | X | X |
Taulukossa kuvataan yhtiön toimialueella olevat kotitalouksien jätteiden vastaanottopisteet. Yhtiön 7 lajitteluasemaa sijaitsevat Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Lahdessa, Orimattilassa, Padasjoella ja Sysmässä. Sysmän erottua yhtiöstä syyskuussa 2022, loppui myös Sysmän lajitteluaseman toiminta yhtiön ylläpitämänä. Metalliromun 4 kierrätyspistettä löytyvät Hollolan Hämeenkoskelta, Orimattilan Artjärveltä sekä Pukkilasta ja Myrskylästä. Vaarallisten jätteiden keräyskontteja oli 1 kappaletta Kärkölässä. Vaarallisten jätteiden kiertävä keräys käy kevät-kesällä joka kunnassa. Kaikki toimialueen apteekit ottavat vastaan kotitalouksien lääkejätteitä. Yhtiöllä on kierrätyskeskuksen kanssa yhteistyötä Lahdessa ja Padasjoella. Puutarhajätteiden vastaanottopisteet sijaitsevat Kärkölässä, Myrskylässä ja Pukkilassa.
Yhtiöllä oli seitsemän palvelevaa lajitteluasemaa Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Lahdessa, Orimattilassa, Padasjoella ja Sysmässä syyskuuhun 2022 saakka. Lajitteluasemilla otetaan vastaan mm. kotitalouksissa syntyvät rakennus- ja remonttijätteet, muuttojätteet, huonekalut, vaaralliset jätteet, sähkölaitteet ja puutarhajätteet.
Maksutta vastaanotettavia jätteitä olivat risut ja haravointijätteet, kartonkipakkaukset, lasipakkaukset, paperi, metalli, puu, kestopuu, renkaat, kaikenkokoiset sähkölaitteet, vaaralliset jätteet ja käyttökelpoiset vaatteet ja kodin tekstiilit (UFF-keräyskonttiin). Maksullisia jätteitä olivat mm. energia- ja sekajäte, betoni- ja tiilijäte, asbesti, huonekalujäte ja tietosuojapaperi.
Em. jätteistä lähes kaikki ohjattiin materiaalikierrätykseen. Lisäksi kierrätykseen ohjattiin rakennus- ja remonttijätteistä mm. saniteettiposliinit, kipsilevyt, kattohuopa, ikkunalasi, asfaltti sekä betoni- ja tiilijäte.
Risut, puut ja kestopuu ohjattiin energiahyötykäyttöön. Vastaan otettu sekajäte lajiteltiin laitosmaisesti lajittelulaitoksessa erotellen kierrätyskelpoiset ja energiahyödynnettävät ainekset toisistaan. Verhoilluista huonekaluista eroteltiin metallia materiaalikierrätykseen ja loppuosa hyödynnettiin energiana. Vaaralliset jätteet ohjattiin vaarallisten jätteiden käsittelyyn.
Lajitteluasemilla kävi vuonna 2022 noin 186 000 asiakasta, joista hieman yli 100 000 asiakasta kävi Lahden lajitteluasema PILLERIllä. Kävijämäärä laski hieman edellisen vuoden huippulukemista. Asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä lajitteluasemien palveluihin. Lue lisää asiakastyytyväisyydestä.
Lajitteluasemilla otettiin vuonna 2022 jätteitä vastaan kaikkiaan noin 28 429 tonnia.
Kaaviossa on kuvattuna lajitteluasemien vastaanottamat jätemäärät vuosina 2019-2022. Vuonna 2019 lajitteluasemille vastaanotettiin jätettä kaikkiaan 28 699 tonnia, vuonna 2020 kaikkiaan 34 329 tonnia, vuonna 2021 32316 tonnia ja vuonna 2022 28429 tonnia.
Kaaviossa kuvataan lajitteluasemien kävijämäärät yhteensä vuosina 2019-2022. Vuonna 2019 lajitteluasemilla kävi yhteensä 167158 asiakasta, vuonna 2020 207305 asiakasta, vuonna 2021 205978 asiakasta ja vuonna 2022 186655 asiakasta.
Lajitteluasema PILLERIltä Kujalan käsittelykeskuksesta saattoi vuokrata kuomullisen peräkärryn jätteiden kuljetusta varten.
Roinaralli on vaarallisten jätteiden, metallijätteiden ja sähkölaitteiden kiertävä keräys normaalisti kaikissa toimialueen kunnissa touko- ja kesäkuussa ja osassa kunnista lokakuussa. Roinarallissa em. jätteet otetaan kotitalouksilta maksutta vastaan. Roinaralli on tarkoitettu etenkin autottomille asukkaille, joiden ei ole mahdollista toimittaa jätteitään lajitteluasemille.
Roinaralli-kierrokset toteutettiin suunnitelman mukaisesti ilman koronan vaikutusta.
Vuoden 2022 Roinaralli kiersi touko-, kesä- ja lokakuussa Heinolassa, Kärkölässä, Myrskylässä, Pukkilassa, Padasjoella, Sysmässä, Asikkalassa, Hämeenkoskella ja Artjärvellä.
Keräyksillä vastaanotettiin yhteensä 23 500 kg jätteitä.
Toimialueella oli vuonna 2022 käytössä yksi vaarallisten jätteiden keräyskontti Kärkölässä, mihin otettiin vastaan kotitalouksien vaarallisia jätteitä.
Keräyskonttiin vastaanotettavien vaarallisten jätteiden vastaanotto on rajoitettua ja hapot, emäkset, ohenteet, liuottimet, myrkyt, kestopuu sekä sähkölaitteet tulee toimittaa lajitteluasemille.
Metalliromua otettiin lajitteluasemien ja Roinaralli-keräyskierrosten lisäksi vastaan neljällä metalliromupisteellä Orimattilan Artjärvellä, Hollolan Hämeenkoskella, Myrskylässä ja Pukkilassa.
Puutarhajätteitä eli risuja ja haravointijätteitä otettiin vastaan lajitteluasemien lisäksi kolmella uudella keräyspisteellä Kärkölässä, Myrskylässä ja Pukkilassa.
Serristoppi-vastaanottopisteellä Lahden torilla markkinapäivinä huhti-lokakuussa vastaanotettiin maksutta kotitalouksilta loisteputkia, energiansäästölamppuja, pieniä sähkölaitteita, paristoja ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia kosmetiikkatuotteita.
Yhtiö vastaa toimialueensa asukkaiden lääkejätteiden vastaanotosta. Ihmisten tai eläinten lääkkeet ja farmaseuttiset tuotteet otetaan kotitalouksilta maksutta vastaan kaikissa toimialueen noin 30 apteekissa.
Lääkejätteitä vastaanotettiin vuonna 2022 kaikkiaan 30 tonnia. Lääkejätteet toimitettiin hävitettäväksi vaarallisten jätteiden käsittelylaitokseen, missä ne hyödynnetään energiantuotannossa.
Lahden lajitteluasema PILLERIn yhteydessä 2020 avattuun kierrätyskelpoisen tavaran keräyspisteeseen Kierrätyskonttiin otettiin vastaan ehjiä, puhtaita ja käyttökelpoisia tavaroita ja materiaalia kuten huonekaluja, polkupyöriä ja työkaluja. Kierrätyskontin toiminnasta vastaa Harjulan Setlementti ry.
Lisäksi käyttökelpoisen tavaran ohjautumista uudelleen käyttöön tuettiin tekemällä yhteistyötä Padasjoen kierrätyskeskuksen kanssa.
Kierrätysvalmennuksella (jäteneuvonta) motivoidaan toimialueen asukkaita kestävään kuluttamiseen, jätteen määrän vähentämiseen ja oikeanlaiseen jätteiden lajitteluun niiden syntypaikalla. Tietoa tuotetaan ja tarjotaan monikanavaisesti koskien jätteiden vähentämistä, tavaroiden uudelleenkäyttöä, jätteiden lajittelua ja vastaanottopalveluita sekä jätehuoltoon liittymistä koskien. Jäteneuvonta on omistajakuntien yhtiölle osoittama lakisääteinen palvelutehtävä, joka kustannetaan jätehuollon perusmaksulla.
Kierrätysvalmennusta tuotetaan asukkaille erilaisissa neuvonta- ja yleisötilaisuuksissa, puhelimitse, erilaisten neuvonta-aineistojen ja -kampanjoiden muodossa, verkossa sekä sosiaalisessa mediassa.
Kahden edellisen vuoden koronapandemia vaikutti vielä jonkin verran vuoden 2022 neuvontatilaisuuksiin ja erityisesti kesäkauden yleisötapahtumien osalta ei vielä päästy normaaliin toimintaan. Tavoitteena oli 350 toteutettua neuvontatilaisuutta. Tavoitteesta jäätiin hieman ja vuoden aikana toteutui 301 neuvontatilaisuutta. Kierrätysvalmennus tavoitti henkilökohtaisesti kaikkiaan reilut 9800 toimialueen asukasta (vuonna 2021 n. 5500 henkilöä).
Ympäristökasvatustunteja kouluissa ja päiväkodeissa toteutui 153 ja aikuisneuvontatunteja 365 kappaletta. Puhelimessa tapahtuvaa jäteneuvontaa annettiin arkipäivisin toimistoaikana. Puhelimitse annettavaa palvelu- ja lajitteluneuvontaa hoitaa yhtiön asiakaspalvelu.
Henkilökohtaisesti erilaisissa tilaisuuksissa annettu kierrätysvalmennus sai asiakkailta kouluarvosanan 9.
Toimialueen asukkaille tarjottiin 2 maksutonta kompostointikurssia yhteistyössä Lahden 4H-yhdistyksen kanssa. Kurssit pidettiin huhtikuussa; toinen verkkokurssina ja toinen lähitapaamisena. Verkkokurssista toteutettiin kurssitallenne, joka on saatavilla yhtiön YouTube-kanavalla.
Taloyhtiöaktiiveille ja taloyhtiöiden hallitusten jäsenille tarjottiin keväällä Lajittelumestari-koulutus, jonka tavoitteena oli tarjota tietoa ja välineitä taloyhtiön laadukkaan jätehuollon edistämiseen ja jätehuollon eri toimijoiden välisen yhteistyön parantamiseen. Koulutus järjestettiin Kujalan käsittelykeskuksessa.
Vuoden aikana toteutettiin 7 maksutonta, kaikille avointa lajitteluaiheista webinaaria erilaisilla sisältöteemoilla. Webinaarien tallenteet ovat saatavilla yhtiön YouTube-kanavalla.
Valtakunnallisen Hävikkiviikon aikana toteutettiin toimialueen alakouluille Ruoka ei kuulu roskikseen -kampanja, jonka tavoitteena oli kiinnittää oppilaiden huomio ruokahävikin vähentämiseen ja ruoan arvostukseen.
Seudullisella ympäristöviikolla tarjottiin kierrätysvalmennusta viikon päätapahtumassa Ympäristökylässä sekä Caravan-messujen yhteydessä.
LOKKI-seinäkalenteri, joka kodin jätehuollon tietopaketti vuodelle 2022, jaettiin julkisena tiedotteena toimialueen kaikkiin kotitalouksiin sekä yrityksiin ja edelleen osoitteellisena jakeluna toimialueen ulkopuolella asuville kesäasukkaille. Vuoden 2022 kalenterin painosmäärä oli 140 000 kappaletta. Kalenteri sisälsi myös kodin jätteiden lajitteluohjeet irrotettavana julisteliitteenä.
Vuosikalenterien kuvitukseksi oli käynnissä asukkaille suunnattu kuvakisa osoitteessa kaunispäijäthäme.fi. Kuvakampanjalla kannustetaan päijäthämäläisiä arvostamaan ympäristöään ja houkutellaan heitä mukaan arjen ympäristötekoihin, kuten jätteiden parempaan lajitteluun.
Toukokuun alkupuolella julkaistiin kotitalouksille tiedotuslehti Lokkiposti. Lehden painosmäärä oli 127 000 kappaletta ja se jaettiin julkisena tiedotteena kaikkiin toimialueen kotitalouksiin sekä osoitteellisena jakeluna toimialueen ulkopuolella asuville toimialueen kesäasukkaille. Pääteemana lehdessä oli uuden jätelain tuomat muutokset asuinkiinteistöjen jätehuoltopalveluissa ja lajittelussa. Lehti sisälsi myös kodin jätteiden lajitteluohjeet.
Mediatiedotusta kohdistettiin pääasiassa paikallis- ja aluelehdistölle. Tiedotteita medialle lähetettiin noin 70 kappaletta. Mediaosumia kerättiin noin 270 kappaletta.
Yhtiön verkkopalvelussa salpakierto.fi vieraili keskimäärin 15 200 eri käyttäjää kuukaudessa. Verkkopalvelussa on tarjolla sähköinen lajitteluopas, mikä löytyy myös osoitteella jätehaku.fi. Asukastiedottamista tehtiin aktiivisesti myös sosiaalisen median kanavissa Facebook ja Instagram.
Päättäjille ja yhteistyötahoille tuotettiin ajankohtaisasioiden uutiskirjettä 5 kertaa ja isännöitsijöille 4 kertaa vuoden aikana. Lisäksi uutiskirjeitä toteutettiin opettajille ja varhaiskasvattajille.
Yhtiö vastaanotti yhteensä 94 600 t jätettä vuonna 2022 ilman puhtaita maa-aineksia. Pääosa jätteistä vastaanotettiin Kujalan käsittelykeskuksessa, jossa jätteitä välivarastoidaan, käsitellään, hyödynnetään, siirtokuormataan ja loppusijoitetaan. Kokonaisjätemäärä oli edellisvuotta pienempi. Määrää pienensi osaltaan Sysmän irtautuminen yhtiöstä 17.9.2022. Lisäksi erityisesti seka-, energia- ja puujätteitä vastaanotettiin edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2021 kokonaisjätemäärä pieneni maa- ja kiviaineisten vastaanoton siirtyessä tytäryhtiö Salpamaa Oy:n liiketoiminnaksi.
Kujalan käsittelykeskuksessa vastaanotettu jätemäärä oli yhteensä 94 600 tonnia. Seka- ja rakennusjätettä laitoskäsittelyyn vastaanotettiin yhteensä 32900 tonnia. Materiaalina hyödynnettäviä jätteitä otettiin vastaan 9100 tonnia. Energia- ja puujätettä vastaanotettiin kaikkiaan 21700 tonnia, risujätteitä 3800 tonnia, nestemäisiä jätteitä 6600 tonnia, pilaantuneita maa-aineksia 0 tonnia, loppusijoitettavia jätteitä 2200 tonnia, biojätteitä ja haravointijätteitä 15500 tonnia ja vaarallisia jätteitä ja sähkölaitteita 2800 tonnia.
Loppusijoitusalueelle sijoitetun jätteen määrä on edelleen pudonnut mm. vuonna 2016 voimaan astuneen orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon sekä kehittyneiden hyötykäyttömahdollisuuksien myötä. Vuonna 2022 yhtiön vastaanottamasta kokonaisjätemäärästä (ilman puhtaita maita) hyödynnettiin 97 %. Energiahyötykäytön osuus oli 60 %.
| Jätteestä tuotettu energia (GWh) | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 |
|---|---|---|---|---|---|
| Erilliskerätystä energiajätteestä valmistettu polttoaine | 87 | 114 | 83 | 61 | 69 |
| Puujätteestä valmistettu murske | 54 | 47 | 47 | 71 | 47 |
| Risuista ja kannoista valmistettu puumurske | 16 | 6 | 12 | 15 | 12 |
| Sekajäte | 115 | 102 | 119 | 112 | 88 |
| Kaatopaikkakaasusta tuotettu energia (GWh) | 5 | 5 | 5 | 4 | 3 |
| Tuotettu energia yhteensä GWh/vuosi | 277 | 274 | 266 | 263 | 219 |
Jätteestä tuotettiin vuonna 2022 energiaa yhteensä 219 gigawattituntia. Erilliskerätystä energiajätteestä valmistetulla polttoaineella tuotettiin 69 gigawattituntia, puujätteestä valmistetulla murskeella 47 ja risuista ja kannoista valmistetulla puumurskeella 12 gigawattituntia. Sekajätteellä tuotettiin 88 gigawattituntia energiaa ja kaatopaikkakaasusta tuotetun energian määrä oli 3 gigawattituntia. Tuotetun energian määrä laski vuodesta 2021, jolloin se oli 263 gigawattituntia.
Vuoden 2022 jätteistä ja kerätystä kaatopaikkakaasusta tuotetun energian määrä vastaa noin 11 000 omakotitalon vuotuista lämmitysenergian määrää (pinta-ala 150- 200 neliötä, lämmitysenergian tarve 20 MWh/v).
Yhdyskuntajätteen osuus kokonaisjätemäärästä oli 72 %. Vastaanotetun yhdyskuntajätteen määrä (68 200 t) pieneni edellisvuoteen nähden erityisesti seka- ja energiajätteen osalta. Jätemäärää pienensi myös osaltaan Sysmän irtautuminen yhtiöstä 17.9.2022. Haravointijätteiden määrä kasvoi. Materiaalihyötykäyttöön meni tonneina hieman pienempi määrä kuin edellisenä vuonna, mutta materiaalihyötykäyttöaste nousi, koska polttoon meni edellisvuotta vähemmän jätettä.
Yhdyskuntajätteen laskentatapaa myös tarkennettiin vastaamaan jätelain tarkoitusta: pientuojien rakennusjätteitä kuten kestopuita, puujätteitä ja kaakeleita ei enää lasketa yhdyskuntajätteeseen. Sekajätteen polttamisen jälkeen kuonasta erotellut metallit ja PALPAn palautusjärjestelmän kautta kierrätykseen toimitettujen pullojen ja tölkkien määrä laskettiin mukaan yhdyskuntajätteen kierrätysasteeseen. Tilastot korjattiin myös aiemmilta vuosilta.
Koko toimialueen hyötykäyttöasteeseen lasketaan mukaan yhtiön vastaanottaman yhdyskuntajätteen lisäksi mm. Rinki-ekopisteillä ja kiinteistöillä kerätyt tuottajavastuun alaiset pakkausjätteet ja paperit, tuottajien järjestämillä vastaanottopisteillä kerätty SER-jätteet, PALPAn kierrättämät pakkausjätteet, arvio kotikompostoidun biojätteen määrästä sekä LABIOn suoraan vastaanottamat kaupan biojätteet, jotka eivät kulje yhtiön vastaanoton kautta.
Yhtiö vastaanottaman yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste vuonna 2022 oli 99,4 % – materiaalihyötykäyttöön ohjattiin 32,9 % ja energiana hyödynnettiin 66,5 %.
Yhtiön kautta kulkevasta yhdyskuntajätteestä kierrätettiin vuonna 2022 materiaalina 32,9 prosenttia ja hyödynnettiin energiana 66,5 prosenttia. Loppusijoitukseen ohjattiin 0,6 prosenttia. Hyödyntämisaste oli 99,4 %.
Koko toimialueella yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste oli 99,5 % – materiaalihyötykäyttöön ohjattiin 51,0 % ja energiana hyödynnettiin 48,5 %.
Koko toimialueen yhdyskuntajätteestä kierrätettiin vuonna 2022 materiaalina 51 prosenttia ja hyödynnettiin energiana 48,5 prosenttia. Loppusijoitukseen ohjattiin 0,5 prosenttia.
Kujalan käsittelykeskuksen Vaa´alla oli punnitustapahtumia yhteensä 48 980 kappaletta, keskimäärin 195 ajoneuvopunnitusta/työpäivä. Lisäksi punnittiin käsittelykeskuksen sisäistä liikennettä n. 15 kuormaa/työpäivä.
Kujalan käsittelykeskuksen alueella muodostuu kolmenlaisia vesiä. Loppusijoitusalueiden suotovedet sekä jätteiden käsittelystä syntyvät väkevät jätevedet johdetaan Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolle. Pilaantuneiden maiden käsittelykenttien hulevedet laskeutetaan ja johdetaan hiekkavallin läpi maastoon. Tavanomaiset hulevedet teiltä ja kentiltä sekä pintavesiä suljetun loppusijoitusalueen päältä johdetaan maastoon sellaisenaan.
Jäte- ja suotovesien johtamista ja laatua sekä ympäristön pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan säännöllisesti. Vuonna 2022 Kujalassa oli tarkkailupisteitä kaikkiaan 45 kpl. Pistekohtainen analyysien määrä vaihteli 10 ja 47 välillä.
Yhteensä 155 924 m³
Asukasvastinelukuina (AVL)* ilmaistuna jätevedenpuhdistamolle aiheutunut kuormitus vuonna 2022:
*Asukasvastineluku (AVL) kertoo, kuinka monen ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistä jätevesikuormitusta toiminnasta aiheutunut kuormitus vastaa.
Laskennassa käytetyt ominaiskuormitukset:
Asukasvastinelukuina (AVL)* arvioitu maastoon aiheutunut kuormitus vuonna 2022:
* Asukasvastineluku (AVL) kertoo, kuinka monen ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistä jätevesikuormitusta toiminnasta aiheutunut kuormitus vastaa.
Laskennassa käytetyt ominaiskuormitukset:
Laimeiden vesien osalta lupaehtojen mukaiset kuormitusraja-arvot alittuivat. Kuormitus oli pääosin edellistä tarkkailuvuotta alhaisempi. Vesimäärä oli edellistä tarkkailuvuotta suurempi.
Heinolan suljetun Pikijärven loppusijoitusalueen suotovedet on vuodesta 2009 lähtien johdettu jätevedenpuhdistamolle (16 352 m³ vuonna 2022). Vesientarkkailupisteitä Heinolan loppusijoitus- ja lähialueilla oli kaikkiaan 15 kpl.
Hollolassa Aikkalan suljetun loppusijoitusalueen vedet käsitellään maasuodattimella (20 234 m³ vuonna 2022). Ylivuotoina maastoon kulkeutui tarkkailuvuoden aikana noin 5 976 m³. Tarkkailupisteitä oli 13 kpl.
Jätteenkäsittely vetää puoleensa ravintoa etsiviä eläinlajeja. Kujalan käsittelykeskuksessa jyrsijäkantaa pidettiin kurissa noin 50 ulos ja 15 sisälle laitoksiin sijoitetun syöttiaseman avulla, joissa pidettiin myrkkyä EU-asetuksen sallimina jaksoina. Lisäksi jyrsijöitä torjuttiin neljällä sähköisellä ansalla ja kantaa seurattiin myrkyttömillä kontrolliasemilla myrkytysjaksojen välissä.
Lokkilaskentaa on tehty säännöllisesti samalla menetelmällä vuodesta 1997 lähtien. Lokkien esiintyminen Kujalassa on suoraan verrannollinen saatavilla olevan ravinnon määrään. Lokit ruokailivat LATE-lajittelulaitoksen rejektikasoissa. Lisäksi ne ruokailivat kompostointilaitoksen ulkopuolella olevilla jätekasoilla sekä toisinaan myös SRF-polttoainekasoilla.
Varislintuja on laskettu Kujalan käsittelykeskuksessa vuodesta 2010/2011 lähtien. Runsaslukuisin varislintu on naakka. Naakat ruokailevat lokkien tapaan kompostointilaitoksen ja LATEn jätekasoilla. Ne löytävät lokkeja paremmin ruokaa myös SRF-polttoaine- ja multakasoista.
Kaatopaikkakaasua on kerätty talteen Kujalassa vuodesta 2002 lähtien. Kaasunkeräyksellä vähennetään paitsi kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään myös lähiympäristöön kohdistuvia hajuhaittoja.
Suljetulta loppusijoitusalueelta talteen kerätty kaasu ohjataan biokaasupumppaamoon. Suurin osa kaasusta myydään Lahti Energia Oy:lle, joka tuottaa siitä lämpöä ja höyryä lähistöllä sijaitsevan Hartwallin virvoitusjuomatehtaan tarpeisiin. Osa kaasusta johdettiin Kujalan käsittelykeskuksen mikroturbiinilaitokseen, jossa siitä tuotettiin sähköä ja lämpöä alueen toimiston ja laitosten tarpeisiin. Turbiinilaitoksen käytöstä luovuttiin toukokuussa 2022 ja laitos suljettiin 19.5.2022. Tämän jälkeen kaikki kaasu on ohjattu Hartwallin linjaan.
Vuonna 2022 hajuseurantaa teki päivittäin 6 taloutta 0 – 3,5 km etäisyydellä Kujalan käsittelykeskuksesta. Seuranta kattaa käsittelykeskusalueen kolme pääasiallista hajun lähdettä: loppusijoitusalueet, biojätteen käsittely ja raakakaasun puhdistus. Hajupäiväksi katsottiin päivä, jolloin yksikin tarkkailijoista havaitsi käsittelykeskuksen aiheuttamaa hajua. Hajupäiviä kirjattiin vuonna 2022 yhteensä 56 kpl.
Vuonna 2017 Kujalassa otettiin käyttöön Enwin TOM -hajumallinnusjärjestelmä. Järjestelmän avulla seurataan hajujen reaaliaikaista leviämistä ympäristöön karttapohjalla. Mallinnus perustuu mitattuihin hajupäästöihin sekä käsittelykeskuksen alueella todennettuun säädataan (tuulen suunta ja nopeus sekä ilmanpaine ja lämpötila). Myös hajuseurannan tulokset sekä muut hajuhavainnot raportoidaan ja käsitellään järjestelmässä. Havainnoista voi ilmoittaa mm. yhtiön verkkosivuilla olevan linkin kautta.
Suljettu loppusijoitusalue koostuu kahdesta erillisestä loppusijoitusalueesta. Sulkemistyön alla olevassa itäpäässä (16 ha) jätteen vastaanotto alkoi 1990-luvulla ja päättyi vuonna 2007.
Lahden kaupungin hallinnoima länsipää (8 ha) toimi jätteen loppusijoitusalueena 1950-luvun alusta 1990-luvun alkuun. Sulkemistyöt saatettiin loppuun vuonna 1998. Painumisen vuoksi länsipäässä on tehty jälkihoitotyönä saneerausta 2010-luvulla. Saneeraustyö saatiin päätökseen kesällä 2022.
Kaatopaikkojen sulkemisrakenteiden tekeminen siirtyi vuonna 2021 tytäryhtiön Salpamaa Oy:n vastuulle.
Yhtiön toimipaikoissa käytetään kokonaan uusiutuvaa energiaa ja vain uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Uusiutuvan energian käytöllä yhtiö haluaa edistää positiivisia ilmastovaikutuksia ja pienentää omaa hiilijalanjälkeään, mutta myös tukea uusiutuvan energian teknologioiden kehittämistä.
Kujalan käsittelykeskuksen energia- ja puujätteiden murskauslaitoksen (MURRE) sekä nestemäisten jätteiden käsittelyyn tarkoitetun laitoksen (OILI) katoille asennettiin aurinkovoimalat 2017. Aurinkovoimalat tuottivat uusiutuvaa energiaa 66 500 kWh vuonna 2022. Hiilidioksidipäästöissä mitattuna tämä tarkoittaa vuosittain noin 16 200 kg päästövähenemää.
Lue lisää Kujalan käsittelykeskuksen toiminnoista.
Yhtiön eri asiakasryhmien tyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyillä. Asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla. Asiakastyytyväisyyden kokonaiskeskiarvoksi vuonna 2022 muodostui 4,4 asteikolla 1-5 (5=erittäin hyvä/erittäin hyvin/täysin samaa mieltä ja 1=erittäin huono/erittäin huonosti/täysin eri mieltä).
Lajitteluasemilla asioiville asiakkaille on toteutettu asiakastyytyväisyyskysely vuosittain aina vuodesta 2005 alkaen. Vuonna 2022 kysely toteutettiin Lahden ja Padasjoen lajitteluasemilla. Asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä lajitteluasemapalveluihin ja kyselyssä kysyttyjen asioiden keskiarvoksi tuli 4,5 asteikolla 1-5. Kysely toteutettiin pääosin haastattelemalla asiakkaita lajitteluasemakäynnin yhteydessä. Vastaajista 72 % oli toimialueen kuntien vakituisia asukkaita ja 28 % toimialueen vapaa-ajan asukkaita. Erityisen tyytyväisiä oltiin lajitteluaseman henkilökunnan palvelualttiuteen ja ystävällisyyteen, lajitteluasemien sijaintiin, lajittelun helppouteen sekä opasteiden selkeyteen.
Asiakastyytyväisyyttä kysyttiin myös yhtiön järjestämän jätteenkuljetuksen asiakkailta. Asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä jätteenkuljetuspalveluun kokonaisuutena. Asiakastyytyväisyyteen vaikuttavat osatekijät saivat kyselyssä keskiarvon 4,3 asteikolla 1-5. Jätteenkuljetuksia koskevaan kyselyyn vastasi 488 asiakasta ja kyselyn vastausprosentti oli 25,7. Vastaajista 56 % oli vakituisesti toimialueella asuvia, 42 % vapaa-ajan asukkaita ja 2 %:lla oli sekä vakituinen, että vapaa-ajanasunto keskitetyn jätteenkuljetuksen alueella. Vastaajista 77 % oli jätteiden kotinoudon asiakkaita, 12 % yhteisen jäteastian käyttäjiä ja 15 % aluekeräyspisteen käyttäjiä. Asiakkaat ovat hyvin tyytyväisiä jätteenkuljetuksen toimivuuteen, tyhjennysvälien sopimuksenmukaisuuteen, laskujen oikeellisuuteen ja asiakaspalvelun sekä jätteenkuljettajien ystävällisyyteen ja avuliaisuuteen.
Palveluiden toimivuutta seurataan vuosittain myös Kujalan käsittelykeskuksessa asioiville ammattiautoilijoille tehtävällä asiakastyytyväisyyskyselyllä. Kujalan käsittelykeskuksessa asioivat ammattiautoilijat olivat jälleen hyvin tyytyväisiä palvelun tasoon ja kyselyn osatekijät saivat keskiarvon 4,3 asteikolla 1-5. Kyselyyn vastasi 113 autoilijaa. Erityisen tyytyväisiä (ka > 4,5) asiakkaat olivat vaakatoimintojen sujuvuuteen, vaakahenkilökunnan antamiin ohjeisiin sekä asioinnin turvallisuuteen.
Asiakastyytyväisyyden kokonaiskeskiarvoksi vuonna 2022 muodostui 4,4 asteikolla 1-5 (5=erittäin hyvä/erittäin hyvin/täysin samaa mieltä ja 1=erittäin huono/erittäin huonosti/täysin eri mieltä).
Yhtiö teetti mainetutkimuksen toimialueensa kuntapäättäjille ja jätehuoltoon liittyvien asioiden parissa työskenteleville virkasuhteisille työntekijöille. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yhtiön uuden brändin herättämää mielikuvaa sekä vastaajien käsitystä Salpakierron toiminnan onnistumisesta. Tutkimuksen toteutti Innolink Research sähköpostikyselynä syksyn 2022 aikana.
Tutkimukseen vastasi 105 vastaajaa ja vastausprosentti oli 22. Vastaajista 73 % oli kunnan luottamushenkilöitä ja 60 % oli työnsä tai asemansa puolesta tekemisissä jätehuollon kanssa. Vastaajista 84 % kertoi tuntevansa yhtiön ja sen toiminnan tarkoituksen joko hyvin tai erittäin hyvin.
Vastaajat kertoivat pitävänsä kunnan vastuulle säädetyistä jätehuoltotehtävistä tärkeimpinä jätehuoltopalvelujen riittävyyttä paikkakunnallaan, palvelujen sijaintia ja saavutettavuutta sekä palvelujen edullista hintaa asukkaille (ka 4,5 tai enemmän asteikolla 1-5). Tyytyväisimpiä vastaajat olivat asuinkuntansa osalta jätehuoltopalvelujen sijaintiin ja saavutettavuuteen ja palvelujen monipuolisuuteen.
Vastaajat antoivat käyttämiensä jätehuoltopalvelujen keskimääräiselle toimivuudelle keskiarvon 4,1 (asteikolla 1-5). Yhtiötä kuvaavat vastaajien mielestä parhaiten yhtiön strategiaan liittyvistä tekijöistä adjektiivit vastuullinen, ympäristöystävällinen, luotettava ja kiertotaloutta edistävä. 70 % vastaajista kertoi saavansa riittävästi tietoa yhtiön palveluista. Yleisarvosanaksi yhtiö sai vastaajilta keskiarvon 8,0 (asteikolla 4-10).
Yhtiön liikevaihto oli 15,3 milj. euroa, joka oli noin 2,2 % vähemmän kuin edellisvuonna. Liikevaihdosta jätteen vastaanottotoimintojen osuus oli 9,1 milj. euroa, joka oli noin 2,2 % edellisvuotta alhaisempi. Ulosmyynnin ja palveluiden liikevaihto oli 6,2 milj. euroa, pudotusta edellisvuoteen verrattuna noin 2,4 %.
| Talouden tunnusluvut | 2022 | 2021 | 2020 | |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | M€ | 15,29 | 15,60 | 19,50 |
| Muutos edelliseen vuoteen | % | -2,0 | -20,0 | 6,0 |
| Liikevoitto | M€ | 0,6 | 0,79 | 1,30 |
| Osuus liikevaihdosta | % | 3,9 | 5,1 | 6,7 |
| Oman pääoman tuotto | % | 7,2 | 11,0 | 30,5 |
| Omavaraisuusaste | % | 21,5 | 20,5 | 17,5 |
| Osingot | M€ | 0,09 | 0,15 | 0,00 |
Yhtiön liikevaihto vuonna 2022 oli 15,29 miljoonaa euroa. Muutos edelliseen vuoteen oli -2,0 %. Liikevoitto oli 0,6 miljoonaa euroa, osuus liikevaihdosta 3,9 prosenttia. Oman pääoman tuotto oli 7,2 prosenttia, omavaraisuusaste ja 21,5 prosenttia. Yhtiö maksoi osinkoja omistajakunnille 0,09 miljoonaa euroa.
Hankintalain ja jätelain mukaisesti yhtiön liikevaihdosta korkeintaan 10 % voi tulla muusta kuin lakisääteisestä toiminnasta. Vuonna 2022 pääosa yhtiön toiminnan tuotoista saatiin lakisääteisten palvelujen tuottamisesta, noin 15,0 milj. euroa (93,0 % tuotoista). Muun toiminnan tuotot olivat noin 1,1 milj. euroa (7,0 % tuotoista).
| Lakisääteisen / markkinaehtoisen toiminnan tuotot 1 000 euroa | 2022 | 2021 | 2020 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Yhteensä | 16 134 | 100 % | 16 536 | 100 % | 20 320 | 100 % |
| Lakisääteisen toiminnan tuotot | 15 010 | 93 % | 15 656 | 94,7 % | 19 268 | 94,8 % |
| Markkinaehtoisen toiminnan tuotot | 1 123 | 7 % | 880 | 5,3 % | 1 052 | 5,2 % |
Yhtiön lakisääteisen ja markkinaehtoisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 16 134 000 euroa. Lakisääteisen toiminnan tuottojen osuus oli 93 prosenttia ja 16 134 000 euroa. Markkinaehtoisen toiminnan tuottojen osuus oli 7 prosenttia ja 1 123 000 euroa.
Liikevaihdosta 60 % muodostui käsittelymaksuista, 8 % ulosmyydystä jätteestä, kaasusta ja sähköstä, 4 % kuljetuspalveluista, 2 % muusta palvelumyynnistä, 23 % jätehuollon perusmaksuista ja 3 % vaakamaksuista.
Liiketoiminnan kulut muodostuivat seuraavasti: 46 prosenttia ulkopuolisista palveluista, 21 prosenttia henkilöstökuluista, 18 prosenttia muista liiketoiminnan kuluista, 1 prosentti jäteverosta, 12 prosenttia poistoista ja 2 prosenttia aineista ja tarvikkeista.
Yhtiö on varautunut jätelain ja ympäristölupien mukaisiin kaatopaikkojen jälkihoitovelvoitteisiin tekemällä vuosittain kirjanpidossa pakollisen jälkihoitovarauksen. Toteutetut jälkihoitokulut katetaan varauksesta. Jälkihoitokulut muodostuvat pääosin Lahden Kujalan käsittelykeskuksen suljetun sekä käytössä olevan kaatopaikan laskennallisista lopettamiskuluista ja vesienkäsittely- ja tarkkailukuluista. Lisäksi Heinolan ja Hollolan suljettujen kaatopaikkojen vesienkäsittely- ja tarkkailukulut katetaan varauksesta. Jälkihoitovaraus tarkistetaan vuosittain ja 31.12.2022 sen määrä taseessa oli n. 5,4 milj. euroa. Yhteensä vastuiden suuruus vuoteen 2069 on n. 12,7 milj. euroa ja tästä taseeseen kirjaamaton jälkihoitovastuu n. 7,3 milj. euroa. Jälkihoitovarauksien käyttösuunnitelmat ja jälkihoitovastuu tarkistetaan vuosittain.
Julkisoikeudellisella kunnan jätemaksulla tulee kattaa sekä kunnalle että kunnan omistamalle yhtiölle, kuten Salpakierto Oy:lle, kunnan lakisääteisestä jätehuollon järjestämistehtävästä aiheutuvat kustannukset. Jätemaksun perusteista määrätään Lahden seudun jätelautakunnan hyväksymässä jätetaksassa. Jätelain 79 § 3 momentin mukaiset jätemaksun kertymää sekä kertymän käyttöä koskevat tiedot on koottu oheisiin kaavioihin.
Kertymä vuonna 2022 oli 8,602 milj. euroa. Suurin osa kertymästä, 83 %, käytetään jätteen käsittelyyn.
Kunnanvastuujätehuollon jätetaksan mukaisten jätteenkäsittely-, kiinteistökeräys-, vastaanotto- ja palvelumaksujen kertymä vuonna 2022 oli 8,602 miljoonaa euroa. Tästä 82,9 prosenttia oli käsittelymaksukertymää, 3 prosenttia vaakamaksukertymää, 13,3 prosenttia kiinteistökeräysmaksukertymää ja 0,8 prosenttia lavapalvelumaksukertymää.
Kunnanvastuujätehuollon jätetaksan mukaisten jätteenkäsittely-, kiinteistökeräys-, vastaanotto- ja palvelumaksujen kertymän käyttö 2022 jakaantui seuraavasti: 82 prosenttia jätteen käsittely ja kuljetus, 1 prosentti jätevero, 7 prosenttia poistot ja poistoero ja 10 prosenttia sisäiset hallintokulut.
Jätehuollon perusmaksu on jätelain mukainen yhtiön omistajakuntien päättämä maksu, jonka suuruudesta on vuoden 2013 alusta päättänyt Lahden seudun jätelautakunta (ent. Päijät-Hämeen jätelautakunta). Jätehuollon perusmaksu on vuosimaksu, joka laskutetaan jokaiselta asunnolta (vakituinen ja vapaa-ajan asunto) yhtiön toimialueella. Vuonna 2022 perusmaksun suuruus oli 33,50 euroa/vuosi vakituisilta ja 20,50 euroa/vuosi vapaa-ajan asunnoilta.
Jätehuollon perusmaksulla rahoitettiin jätehuollon vastaanottopalveluita asukkaille, kuten lajitteluasemien palveluita, Roinaralli-keräyskierrokset sekä vaarallisten jätteiden ja puutarhajätteiden maksutonta keräystä. Lisäksi jätehuollon perusmaksulla rahoitettiin jäteneuvonta ja ympäristökasvatus, suljettujen loppusijoitusalueiden jälkihoitoa ja jätelautakunnan toiminta.
Jätehuollon perusmaksuilla tuotettavien palveluiden tuotot vuonna 2022 olivat yhteensä 5,223 milj. euroa. Tästä jätehuollon perusmaksukertymän osuus oli 3,525 milj. euroa ja jätemaksukertymän osuus 1,698 milj. euroa. Jätehuollon perusmaksupalveluiden kulut vuonna 2022 olivat yhteensä 4,732 milj. euroa. 56,0 % kuluista käytettiin lajitteluasemapalveluihin.
Jätehuollon perusmaksulla tuotettavien palveluiden tuotot vuonna 2022 olivat yhteensä 5,223 milj. euroa. Jätehuollon perusmaksukertymä 3,525 milj. euroa ja jätemaksukertymä 1,698 milj. euroa. Jätehuollon perusmaksun osuus tuotoista oli 68 prosenttia, pienerämaksujen osuus 21 prosenttia ja myynnin energia- ja materiaalihyötykäyttöön osuus 11 prosenttia.
Jätehuollon perusmaksulla tuotettavien palveluiden kulut vuonna 2022 olivat yhteensä 4,732 milj. euroa. Josta jätehuollon perusmaksukertymällä katettu 2,933 milj. euroa ja jätemaksukertymällä katettu 1,799 milj. euroa. Lajitteluasemien osuus kuluista oli 56 prosenttia, keräysten ja konttien osuus 2 prosenttia, neuvonnan osuus 8 prosenttia, jätehuollon perusmaksun osuus 18 prosenttia, suljettujen loppusijoitusalueiden jälkihoidon osuus 7 prosenttia ja jätelautakunnan kulujen osuus 9 prosenttia.
Tutustu: Tilinpäätös ja toimintakertomus 1.1.-31.12. 2022 (dokumentti ei täytä kaikkia saavutettavuuden vaatimuksia taulukoiden otsikoinnin ja yhteenvetojen osalta)