Vuonna 2023 pitkään suunnitellut ja valmistellut pakkausjätteiden kuljetusurakat käynnistyivät porrastetusti alueellamme. Elokuussa starttasi Lahden keskustan pikkuautourakka kaikkine jakeineen (bio- ja pakkausjätteet) sekä koko alueen kaksi muovipakkausten urakka-aluetta. Samaan aikaan tapahtui myös merkittävä muutos toimialueellamme, kun energiajätteen erilliskeräys päättyi vähintään 5 huoneiston kiinteistöiltä koko alueellamme. Näin lähes 26 vuotta jatkunut energiajätteen erilliskeräys alkaa vaiheittain jäämään historiaan. Viimeiset energiajätteen erilliskeräyskohteet (1-4 huoneiston kiinteistöt) päättyvät alueellamme kesäkuun lopussa 2024.
Vaikka keräysten aloituksessa esiintyikin monenlaisia haasteita, kuljetusyksikkömme ammattitaitoinen henkilöstö sekä urakoitsijamme selvisivät erinomaisesti ja pystyivät saavuttamaan kuljetusten toimitusvarmuudeksi yli 92 %.
Kuljetusten siirtyminen yhtiömme tehtäväksi mahdollistaa meille paremmat edellytykset tarjota asiakkaille helppoja ja uusia palveluita kierrätyksen parantamiseksi. Syksyllä toteutimme nettisivuillamme kyselyn kiinnostuksesta pakkausjätteiden monilokerokeräystä kohtaan. Saimme palvelusta kiinnostuneita vastauksia reilut 1000 kappaletta. Kiinnostuksen innoittamana lähdimme suunnittelemaan monilokerokeräystä ja tavoitteena on kerätä vapaaehtoiset asiakkaat mukaan ja kilpailuttaa palvelu vuoden 2024 keväällä ja aloittaa palvelu vuonna 2025.
Vaikka vuosi 2023 olikin kuljetusten alkamisen vuosi, teimme myös paljon muuta kehitystyötä. IT-järjestelmiemme uudistaminen jatkui ja olemmekin pian siinä tilanteessa, että yhtiön IT-ohjelmistot on saatu uudistettua kauttaaltaan merkittävimpien järjestelmien osalta. Kehittäminen jatkui myös useissa erilaisissa hankkeissa. Erityisesti muovin kierrätykseen liittyvät hankkeet ovat työllistäneet meitä viime vuosina. Pyrimme hakemaan ratkaisua etenkin sekajätteestä lajiteltuihin materiaaleihin, sillä sekajätteessä on vielä paljon kierrätyspotentiaalia, jonka haluamme ratkaista.
Edellinen Suomen hallitus linjasi ja uudisti jätelainsäädäntöä siten, että poistotekstiilien keräys tuli käynnistää vuoden 2023 alussa. Keräys käynnistyi myös yhtiömme alueella aikataulun mukaisesti. Laajensimme keräystä porrastetusti ja kesäkuun alkuun mennessä alueemme kaikissa kunnissa oli vähintään yksi keräyspiste, yhteensä 11 pistettä. Keräyspisteet on pääasiallisesti sijoitettu lajitteluasemien palveluvalikoimaan. Kaiken kaikkiaan vuoden aikana vastaanotimme noin 51 tonnia poistotekstiilejä, joista kierrätykseen päätyi noin 54 %. Nyt odotamme EU:n muita jäsenvaltioita keräykseen mukaan sekä tekstiilijätteen tuottajavastuuta, joka toivottavasti vauhdittaa tekstiilijätteiden kierrätystä tulevaisuudessa.
Teimme suunnitelman mukaisesti tappiollisen vuoden, mutta positiivisemman mihin olimme varautuneet. Halusimme panostaa kuljetusten aloitukseen vahvistamalla asiakaskaspalvelua ulkoisella ylivuotopalvelulla ja resursoida viestintään ja tiedotukseen, sillä alueemme kaksoiskuljetusjärjestelmän odotettiin aiheuttavan haasteita. Edellä mainittujen kulujen lisäksi taloutta rasitti kuljetusten aloituksista johtuneet muut kulut, kuten astioiden jakelu, tarroitus jne., jotka toteutimme ilman asiakashintojen korotuksia. Alkaneiden kuljetusten osalta tyhjennysmääräarviot näyttivät onnistuneen melko hyvin. Vuoden 2024 aikana näemme vielä tarkemmin mihin suoritemäärät asettuvat ja miten taloutemme kehittyy kuljetusten alkamisen jälkeen. Arvioiden mukaan kuitenkin vuonna 2024 tulemme tekemään vielä tappiollisen vuoden, mutta vuosi 2025 tulee olemaan jo talouden osalta positiivinen.
Kulunut vuosi oli jälleen kiireinen ja teimme kehitystyötä jokaisessa yksikössä. Haluankin kiittää kuluneesta vuodesta osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaamme, hallitustamme, omistajiamme, yhteistyökumppaneitamme sekä asiakkaitamme.
Johanna Rusanen
toimitusjohtaja
Yhtiö on vuonna 1993 perustettu 9 kunnan omistama osakeyhtiö, joka hoitaa osakaskunnissaan syntyvien jätteiden lakisääteiset vastaanotto- ja käsittelytehtävät sekä jätehuollon suunnittelu-, kehittämis- ja neuvontatehtävät. Lisäksi yhtiö vastaa jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen osalta. Yhtiö tarjoaa jätteiden käsittelypalveluita myös elinkeinoelämälle hankintalain sidosyksikköaseman sallimissa rajoissa.
Yhtiö omistaa tytäryhtiö Salpamaa Oy:n, joka vastaanottaa ja käsittelee maa- ja kiviaineksia. Lisäksi yhtiöllä on 40 % omistus biojätteitä ja puhdistamolietteitä vastaanottavasta ja käsittelevästä LABIO Oy:stä. LABIOn toinen omistaja on Lahti Aqua Oy.
Yhtiön osakaskunnat ovat Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki ja Pukkila. Suurin omistaja on 60,15 %:n osuudella Lahden kaupunki ja yhtiö kuuluu tytäryhtiönä Lahden kaupunkikonserniin.
Yhtiö vastaa yhteistyö- ja osakassopimuksen mukaisesti, että sen toimialueelle suunnitellaan ja toteutetaan taloudellinen, tehokas ja tasapuolinen jätehuoltojärjestelmä. Toimialueella jätteen hyödyntämisaste on lähes 100 %.
Jätteenkäsittelytoiminnot on keskitetty Lahteen, Kujalan käsittelykeskukseen, joka on yhtiön ainoa jätteenkäsittelypaikka ja jossa sijaitsee myös yksi yhtiön kuudesta lajitteluasemasta. Jätteitä vastaanotetaan myös viidessä muussa osakaskunnassa sijaitsevalla lajitteluasemalla ja muun muassa kiertävin keräyksin.
Toimialueella on sekalaisen jätteen osalta pääosin käytössä kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus, jossa jätetyhjennyksistä vastaavat yksityiset kuljetusyritykset. Bio- ja pakkausjätteiden kuljetuksen porrastettu siirtymä yhteisesti kilpailutettuihin ja yhtiön järjestämiin jätekuljetuksiin alkoi ja jatkuu vuonna 2024. Sekalaisen jätteen kuljetus siirtyy yhtiölle huhtikuusta 2026 alkaen.
Lisätietoja yhtiöstä salpakierto.fi
| Tärkeitä tunnuslukuja | 2023 | 2022 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Toimialueen asukasluku | 195 544 | 198 041*) | 199 777 |
| Liikevaihto 1000 € | 14 687 | 15 288 | 15 639 |
| Taseen loppusumma 1000 € | 23 604 | 24 817 | 25 031 |
| Tilikauden voitto/-tappio, 1000 € | -157 | 320 | 500 |
| Liikevoitto /- tappio % | -3,3 | 3,9 | 5,1 |
| Omavaraisuusaste % | 21,6 | 21,5 | 20,5 |
| Vastaanotettu kokonaisjätemäärä, tonnia | 91 720 | 94 545 | 102 586 |
| Hyödynnetty vastaanotetusta kokonaisjätemäärästä % | 98 | 97 | 97 |
Taulukossa esitetään yhtiön tärkeät tunnusluvut. Toimialueen asukasluku vuonna 2023 oli 195 544. Yhtiön liikevaihto oli 14,687 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma noin 23,6 miljoonaa euroa. Tilikauden tappio oli 157 000 euroa. Liikevoittoprosentti -3,3. Omavaraisuusaste oli 21,6 prosenttia. Vastaanotettu kokonaisjätemäärä oli 91 720 tonnia pois lukien puhtaat maa-ainekset. Tästä vastaanotetusta kokonaisjätemäärästä hyödynnettiin 98 prosenttia.
*) asukasluvussa on mukana Sysmä 17.9.2022 asti
Yhtiön henkilöstömäärä vuoden 2023 lopussa oli 53 henkilöä, joista määräaikaisia oli 6 henkilöä.
Vuoden aikana yhtiö tarjosi työharjoittelupaikkoja alan opiskelijoille sekä palkkasi koululaisia ja opiskelijoita kesätöihin käsittelykeskuksen piha-alueiden kunnossapitoon.
| Henkilöstötunnusluvut | 2023 | 2022 | 2021 | |
|---|---|---|---|---|
| Henkilöstön määrä | kpl | 53 | 54 | 50 |
| Henkilötyövuosia | htv | 49,3 | 50,7 | 51,1 |
| Naisten osuus | % | 43 | 46 | 48 |
| Miesten osuus | % | 57 | 54 | 52 |
| Henkilöstön keski-ikä | vuotta | 44,6 | 44 | 44,0 |
| Koulutuspäiviä | pv / htv | 3,15 | 5,1 | 2,7 |
| Koulutuskulut | € / htv | 637 | 999 | 519 |
| Virkistys- ja harrastetoiminnan kulut | € / htv | 605 | 633 | 332 |
| Työterveyshuollon kustannukset | € / htv | 337 | 229 | 165 |
| Henkilöstötyytyväisyys, kyselyn keskiarvo | asteikko 1-5 | 3,6 | ei mitattu | 3,3 |
| Turvallisuusindeksi, ka | % | 98,12 | 97,17 | 97,92 |
| Turvallisuushavainnot, tavoite 80 | kpl | 122 | 59 | 47 |
| Tapaturmapoissaolot | pv / htv | 0,14 | 1,52 | 0 |
| Sairauspoissaolot | pv / htv | 11,87 | 8,9 | 4,8 |
Taulukossa kerrotaan yhtiön henkilöstötunnusluvut. Henkilöstön määrä 53 kappaletta, henkilötyövuosia 49,3. Naisten osuus 43 prosenttia ja miesten osuus 57 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä oli 44,6 vuotta. Koulutuspäiviä henkilötyövuotta kohden oli 3,15. Koulutuskulut olivat 637 euroa per henkilötyövuosi. Virkistys- ja harrastetoiminnan kulut olivat 605 euroa henkilötyövuotta kohden. Työterveyshuollon kustannukset olivat 337 euroa henkilötyövuotta kohden. Henkilöstötyytyväisyyskyselyssä kyselyn keskiarvo oli 3,6 (asteikko 1-5). Turvallisuusindeksin keskiarvo oli 98,12 prosenttia. Turvallisuushavaintoja tehtiin vuoden aikana 122 kappaletta. Tavoite oli niiden osalta 45 kappaletta ja se ylittyi. Tapaturmapoissaoloja oli 0,14 päivää henkilötyövuotta kohden ja sairauspoissaoloja 11,87 päivää henkilötyövuotta kohden.
Yhtiö on Lahden kaupungin tytäryhteisö. Lahden kaupungin omistusosuus on 60,15 %.
Osakkeiden määrä/ %-osuus 31.12.2023
Yhteensä 261 kpl / 100 %
Yksi ääni/osake. Yhtiön osakkeita rasittavat yhtiöjärjestyksen mukaiset suostumus- ja lunastuslausekkeet.
Yhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana 14 kertaa.
Kuvassa yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja kuvattuna helmikuussa 2024. Alarivissä vasemmalta oikealle: Henri Saari, Kari Aaltonen, Heikki Moilanen ja Johanna Rusanen. Ylärivissä vasemmalta oikealle: Johanna Kyrö, Mira Vilkman ja Susanna Norja. Kuvasta puuttuvat hallituksen jäsenet Sami Kivi ja Marika Mesimäki.
Yhtiön strategiaa tarkastellaan vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan vastaamaan yhtiön tarpeita ja toimintaympäristöä.
Huolehdimme asukkaiden jätehuollon palveluista ja edistämme kiertotalouden toteutumista asiakaslähtöisesti ja vastuullisesti.
Olemme tunnettu ja luotettava kierrätyspalveluiden tuottaja ja rohkea kiertotalouden edelläkävijä yhdessä kumppaniemme kanssa.
Salpakierto Oy:n tehtävänä on hoitaa jätehuoltoa omistajakuntien puolesta mahdollisimman laajasti, tehokkaasti ja taloudellisesti kiertotaloutta edistäen.
Yhtiön toimintajärjestelmä koostuu ISO 9001:2015 standardin mukaisesta laatujärjestelmästä, ISO 14001:2015 standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä sekä ISO 45001:2018 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmästä. Järjestelmät on integroitu yhdeksi toimintajärjestelmäksi, jonka on sertifioinut akkreditoitu sertifiointiyritys SGS Fimko Ltd.
Strategia ja toimintapolitiikka ohjaavat merkittävien laatu- ja ympäristö- sekä työterveys- ja turvallisuusnäkökohtien tunnistamista ja tavoitteiden asettamista. Päämäärien ja tavoitteiden pohjalta laaditaan pitkän ja lyhyen tähtäimen suunnitelmat. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti sekä palautteiden että tarkkailu- ja mittaustulosten perusteella.
Yhtiön vastuullisuustyön perustana ovat yhtiön strategia, arvot, toimintapolitiikka, ympäristölupa, YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja indikaattorit, Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus sekä Lahti-konsernin vastuullisuusnäkökulmat.
Lahti-konsernin yhteisten tavoitteiden mukaan konserniyhtiöt kehittävät omaa vastuullisuusraportointiaan YK:n kestävän kehityksen luokittelun mukaisesti, hyödyntäen GRI-standardin (Global Reporting Initiative) mukaisia mittareita ja raportoivat vähintään kolme GRI-standardin mukaista mittaria.
Vastuullisuuden näkökulmia yhtiön toiminnassa ovat strategisten päämäärien mukaisesti ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu, taloudellinen vastuu ja asiakasvastuu. Toimintojen ja palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja hankinnassa otamme huomioon aina kustannukset, ympäristövaikutukset, asiakasnäkökulman sekä lainsäädännön.
Ympäristövastuullisuus tarkoittaa yhtiölle ympäristöasioiden huomioimista kaikessa toiminnassa. Pyrimme edistämään ympäristön hyvinvointia, vähentämään ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia, lisäämään jätteen materiaalihyötykäyttöä ja siten saavuttamaan lainsäädännön asettamat tavoitteet kierrätykselle sekä kehittämään ja ottamaan käyttöön ympäristömyönteisiä ratkaisuja. Kiertotalouden ja kierrätyksen edistäminen vaatii yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Yhdessä laajan kumppanuusverkoston kanssa pystymme vastaamaan lainsäädännön tiukentuviin kierrätystavoitteisiin, lisäämään alan tutkimusta ja kehittämistä sekä luomaan uutta liiketoimintaa markkinoille.
Sosiaalinen vastuu tarkoittaa meille turvallista työympäristöä ja toimintatapaa sekä motivoitunutta, osaavaa ja tyytyväistä työyhteisöä. Haluamme tarjota henkilöstölle terveellisen ja turvallisen työympäristön, missä työkyky taataan, johtaminen on oikeudenmukaista, kanssakäyminen on vuorovaikutteista, henkilöstöä kuunnellaan ja heillä on vaikuttamismahdollisuus. Ylläpidämme ja kehitämme työntekijöiden osaamista jatkuvalla kouluttautumisella.
Huolehdimme sosiaalisesta vastuustamme myös tarjoamalla harjoittelu- ja työkokeilupaikkoja ja tekemällä yhteistyötä työllisyyttä edistävien tahojen kanssa. Teemme runsaasti yhteistyötä päiväkotien ja oppilaitosten kanssa erityisesti ympäristökasvatukseen liittyen.
Taloudellinen vastuullisuus merkitsee, että huomioimme toiminnan taloudelliset vaikutukset yhteiskunnallisesta näkökulmasta kaikessa toiminnassa. Kustannustason tasapuolisuus halutaan turvata.
Asiakasvastuullisuus tarkoittaa toiminnassamme sitä, että tarjoamme asiakkaillemme palveluita, jotka ovat helposti saavutettavissa ja helpottavat asukkaiden arjen jätehuoltoa. Asioidessaan kanssamme asiakas kokee olevansa tärkeä ja saa odottamansa palvelun luotettavasti luotettavalta toimijalta. Päämääränä on jätehuoltoa kehittämällä tarjota asukkaille monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset kiinteistökohtaiset jätehuoltopalvelut.
| Strategisen päämäärän tavoitteet | Strategisen päämäärän mittarit | Toteutuminen vuonna 2023 | |
|---|---|---|---|
| GRI 305: Päästöt | |||
| 305-1 Suorat kasvihuonepäästöt (Scope 1) | Ympäristöhaittojen ja -vaikutusten vähentäminen | Asetetaan CO2-päästötavoite vuodelle 2023 ja tuleville vuosille | CO2-päästölaskenta toteutettiin 2023. |
| GRI 306: Jätteet | |||
| 306-1 Jätteen syntyminen ja merkittävät jätteisiin liittyvät vaikutukset | Materiaalikierrätyksen lisääminen yhdessä kumppaneiden kanssa. Kierrätysprosentti: 2025 55 % 2030 60 % 2035 65 % | Kierrätysprosentti %, tavoite 2025 55 %, 2030 60 %, 2035 65 % | Toimialueen kierrätysaste oli 51,7 % |
| LATE-lajittelulaitoksella lajitelluista kierrätykseen %, tavoite 7,3 % | LATE-lajittelulaitoksen kierrätysaste oli 7,2 % | ||
| Lajitteluasemien kierrätysaste %, tavoite 2022 40 %, 2023 45 %, 2024 50 % | Lajitteluasemien kierrätysaste 36,9 % | ||
| GRI 403: Työterveys- ja turvallisuus | |||
| 403-9 Työtapaturmat | Nolla tapaturmaa | Tapaturmatiheys kpl/milj. työtunti, tavoite 0 kpl | Tapaturmatiheys oli 20,7 kpl/milj. työtuntia |
| Turvallisuushavaintojen määrä kpl/vuosi, tavoite 80 kpl/vuosi | Turvallisuushavaintoja 122 kpl | ||
| Turvallisuusindeksi %, tavoite 100 % | Turvallisuusindeksi 98,1 % | ||
| GRI 404: Koulutus ja henkilökunnan kehittäminen | |||
| 404-1 Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa henkilöä kohden | Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ja ylläpito sekä osaamisen hyödyntäminen | Koulutuspäivien määrä pv/htv, tavoite 3 pv/htv | Koulutuspäiviä 3,2 pv/htv |
Taulukossa on raportoitu 4 GRI-mittaria vuodelta 2023: GRI305 Päästöt, GRI 306 Jätteet, GRI 403: Työterveys- ja turvallisuus sekä GRI 404 Koulutus ja henkilökunnan kehittäminen. Päästöjen osalta on tavoitteena asettaa CO2-päästötavoite vuodelle 2023 ja tuleville vuosille. Vuonna 2023 CO2-päästölaskenta toteutettiin. Jätteiden osalta tavoitteena on materiaalikierrätyksen lisääminen siten, että vuonna 2025 kierrätysaste olisi 55 %, vuonna 2030 60% ja vuonna 2035 65 %. Vuonna 2023 toimialueen kierrätysaste oli 51,7 %. Tavoitteena on lisäksi, että LATE-lajittelulaitoksella lajitelluista jätteistä ohjautuu kierrätykseen 7,3 % ja että lajitteluasemilla kierrätysaste on 40 % vuonna 2022, 45 % vuonna 2023 ja 50 % vuonna 2024. Vuonna 2023 lajittelulaitoksen kierrätysaste oli 7,2 % ja lajitteluasemien kierrätysaste 36,9 %. Työterveyden ja työturvallisuuden osalta tavoitteena on nolla tapaturmaa. Turvallisuushavaintojen osalta tavoitteena oli 80 kappaletta havaintoja vuodessa ja turvallisuusindeksin osalta tavoite on 100 %. Vuonna 2023 tapaturmatiheys oli 20,7 kappaletta miljoonaa työtuntia kohden. Turvallisuushavaintoja tehtiin 112 kappaletta ja turvallisuusindeksi oli 98,1 %. Koulutuksen ja henkilökunnan kehittämisen osalta tavoitteena on henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ja ylläpito sekä osaamisen hyödyntäminen. Koulutuspäivien osalta tavoitteena on 3 henkilötyöpäivää henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2023 koulutuspäiviä toteutui 3,2 päivää henkilötyövuotta kohden.
Yhtiön ulkoiset ja sisäiset kehityshankkeet ovat olennainen osa strategiamme toteutusta. Niiden päämääränä on vahvistaa toimintojemme kustannustehokkuutta, parantaa palveluidemme laatua sekä luoda perusta uusille liiketoimintamalleille. Näin varmistamme, että pystymme vastaamaan tulevaisuuden liiketoimintaympäristön haasteisiin ja vaatimuksiin entistäkin paremmin.
Vuoden 2023 aikana valittujen kehityshankkeiden osalta keskityimme kolmeen pääaiheeseen:
Vuoden 2023 aikana aloitimme määrittämään Salpakierrolle kierrätysasteen tiekartan, johon on pyritty kuvaamaan polku kierrätysasteen parantamiseksi aina vuoteen 2030 asti. Tämä strateginen suunnitelma tarjoaa selkeän suunnan ja toimintasuunnitelman kohti yhä vaativampia kierrätystavoitteita.
Kierrätysasteen tiekarttaan on määritetty eri toiminnoille toimenpiteitä ja tavoitteita kierrätysasteen parantamiseksi. Kiinteistökeräyksessä haetaan selkeitä ja käytännöllisiä jätehuollon ratkaisuja, kuten erilaisia keräysastioita ja toimintatapoja, jotta kierrättäminen asukkailla olisi helpompaa ja houkuttelevampaa.
Lajitteluasemilla haetaan optimaalisempia lajitteluasemien alueiden järjestelyitä, jotta jätevirtaa voidaan ohjata tehokkaasti ja eri jätelajit voidaan lajitella entistä tarkemmin eri laatuihin. Lisäksi selvitetään digitaalisia ratkaisuja lajitteluasemien kävijöiden virtauksen hallitsemiseksi ja asioinnin sujuvoittamiseksi.
Laitoksilla selvitetään uusia teknologioita ja prosessien automatisoinnin kehityskohteita, jotta jätteiden lajittelu ja käsittely tapahtuvat entistä tarkemmin ja tehokkaammin.
Viestinnässä suunnitellaan tiedotuskampanjoita, tapahtumia ja koulutustilaisuuksia kiinteistöjen asukkaille jätehuollon oikeaoppisesta toteuttamisesta ja kierrättämisen tärkeydestä.
Kehitystoiminnoissa selvitetään uusia kierrätysmateriaaleja ja -tekniikoita, jotka voisivat parantaa kierrätysasteita ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lisäksi selvitämme uusia ratkaisuja jätehuollon seurantaan ja analysointiin, jotta voidaan tunnistaa tehokkuutta ja palveluja parantavia toimenpiteitä ja kehittämiskohteita.
Osana kierrätysasteen parantamista yhtiö osallistuu myös ulkoisiin kehityshankkeisiin, joista yksi käynnissä oleva hanke on Kaikki muovi kiertää.
Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön hanke on Espoon kaupungin, VTT:n, HSY:n, Metropolia ammattikorkeakoulun, LAB-ammattikorkeakoulun, Salpakierto Oy:n, Muovipoli Oy:n ja Muoviyhdistys ry:n ylimaakunnallinen ryhmähanke.
Vuoden 2023 aikana aloitimme selvittämään Päijät-Hämeen alueen muovien (muut kuin pakkausmuovit) erilliskeräämisen potentiaalia esim. lajitteluasemilla. Salpakierron lajitteluasemilta kerätyssä energiajätteessä muovien osuus (muu kuin pakkausmuovi) oli n. 18-20 prosenttia kokonaismäärästä. Hankkeessa toteutettiin myös LATE-lajittelulaitoksella koeajo HSY:n lajitteluasemilla kerätyistä muoveista. HSY:llä erilliskerättyjen muovien kierrätykseen kelpaavan muovin määrä oli lähes 80 prosenttia. Datan kerääminen jatkuu vuoden 2024 aikana. Hankkeessa aloitettiin suunnittelu paikallisista keräyskokeiluista, joiden toteutus tullaan suorittamaan opinnäytetyönä keväällä 2024.
Tekstiilijätteen erilliskeräysvelvoite astui Suomessa voimaan 1.1.2023. Euroopan Unionin asettama tavoite yhdyskuntajätteen kierrätysasteelle on 55 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Salpakierto aloitti poistotekstiilein keräyksen 1.1.2023 aluksi Lahden lajitteluasema Pillerillä. Vuoden 2023 aikana keräyspisteiden määrää kasvatettiin portaittain kattamaan kaikki toimialueen kunnat. Vuoden 2023 lopussa poistotekstiilien keräyspisteitä oli yhteensä 11 kappaletta. Kerätty poistotekstiilien määrä on alueellamme kasvanut tasaisesti, mikä osaltaan on edistänyt kiertotaloutta ja vähentänyt poistotekstiilien määrää energiahyödyntämisessä. Samanaikaisesti poistotekstiilein keräyksen alkaessa käynnistyi myös Tekstiilit kiertoon 2.0 hanke.
Hankkeen toteuttajia ovat LAB-ammattikorkeakoulu, Salpakierto Oy ja Harjulan Setlementti ry. Vuoden 2023 aikana hankkeessa jatkettiin työpakettien toimenpiteiden toteuttamista. Alkukartoituskyselyssä selvitettiin erilliskeräyksen viestinnän toimivuutta, keräyspisteiden saavutettavuutta sekä lajitteluohjeiden selkeyttä.
Palautteen perusteella päivitettiin mm. lajitteluohjeiden sisältöä. Hankkeen aikana vastaanotettuja poistotekstiileitä lajiteltiin tarkemmin sekä kierrätyskeskus Patinassa käsin lajittelemalla että LAB-Ammattikorkeakoulun REISKAtex-lajittelulaitteistolla. Tavoitteena lajitteluissa on tutkia tarkemmin poistotekstiileissä olevia eri materiaalijakeita sekä keräykseen kuulumattoman materiaalin koostumusta, jotta voidaan kartoittaa poistotekstiilin keräykseen kuulumattoman materiaalin erilaiset hyödyntämismahdollisuudet.
Lisäksi hankkeessa LAB-Ammattikorkeakoulu kartoittaa tekstiilimateriaalin tunnistukseen kehitettyjä tai kehitteillä olevia teknologioita ja selvittää niiden hyödyntämismahdollisuuksia poistotekstiilien lajittelussa.
Vuonna 2023 määritimme ja loimme integroidun tietovaraston, joka mahdollistaa tietojen keräyksen, yhdistämisen ja tarvittaessa myös analysoinnin eri järjestelmistä, kuten HR-, punnitus- ja toiminnanohjausjärjestelmistä. Laajensimme Power BI -raportointityökalun käytön kattamaan kaikki yrityksen päätoiminnot, mikä mahdollisti keskeisten mittareiden ja raporttien yhdistämisen yhteen järjestelmään. Keskitetty raportointi mahdollistaa myös tietojen paremman käsittelyn ja hallinnoinnin. Raportoinnin kehittämistä jatketaan myös tulevina vuosina, mikä varmistaa, että saavutamme entistä tarkemman ja kattavamman kuvan toimintamme tehokkuudesta ja suorituskyvystä. Raportoinnin kehittämisessä huomioidaan myös eri järjestelmistä saatavien raporttien kehittäminen, asiakastarpeet sekä tietojen hyödyntäminen keskitetyssä raportoinnissa. Haluamme tulevaisuudessa tarjota myös asiakkaillemme paremmat mahdollisuudet mm. navigoida omia tietoja koskevia raportteja helposti ja löytämään tarvitsemansa tiedot nopeasti.
Lajitteluasemien palvelutarjoaman kehittämisessä tavoitteena on lajitteluasemien palvelutason ja asiakkaiden käyttäjäkokemuksen parantaminen vaiheittain seuraavien neljän vuoden aikana. Haluamme myös vastata asiakaskyselyistä saatuihin palautteisiin ja kehitysehdotuksiin. Asiakkailta olemme saaneet kehittämispalautetta koskien mm. ruuhkaisuutta ja tilan ahtautta ruuhka-aikana sekä aukioloaikojen suppeudesta joillakin lajitteluasemilla. Ensimmäisessä vaiheessa suunnittelemme ja toteutamme Pilot-lajitteluaseman, jossa voidaan tarjota asiakkaille Salpakierron suunnittelemia laajennettuja palveluratkaisuja. Pilot-lajitteluaseman kokemusten perusteella päivitämme suunnitelmia ja muokkaamme tarpeen mukaan toteutusta muiden lajitteluasemien osalta.
Kaikkien toimialueen asuinkiinteistöjen, myös vapaa-ajan kiinteistöjen, tulee kuulua järjestetyn jätehuollon piiriin ja lajitella päivittäin syntyvät talousjätteensä toimialueen jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Jätehuollolla tavoitellaan kestävää ja puhdasta materiaalikiertoa. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava syntypaikoiltaan käsittelyyn siten, että eri jätemateriaalit tulevat käsittelyyn mahdollisimman tehokkaasti eroteltuna ja laadultaan niin hyvänä, että ne soveltuvat materiaalina kierrätettäväksi tai turvallisesti energiana hyödynnettäväksi.
Elokuun alkuun saakka kiinteistöissä, joissa oli 10 tai enemmän asuinhuoneistoa asemakaavoitetuilla alueilla Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa (ei Hämeenkoskella), Lahdessa ja Orimattilassa (ei Artjärvellä) oli jätteiden lajitteluvelvoite eri jäteastioihin seuraavasti: biojäte, sekajäte, energiajäte, kartonkipakkaukset, lasipakkaukset, metallipakkaukset ja muovipakkaukset.
Elokuun alusta lukien toimialueella siirryttiin uuden jätelain siivittämänä tiukempaan lajitteluun. Jätehuoltomääräysten mukaan kaikkien toimialueemme kuntien taajamissa kiinteistöillä, joissa on asuntoja 5 tai enemmän, oli jätteiden lajitteluvelvoite elokuun alusta lukien seitsemään eri jätelajiin (biojäte, sekajäte, muovipakkaukset, kartonkipakkaukset, paperi, lasipakkaukset ja metallipakkaukset). Energiajätteen keräysvelvoite päättyi muovipakkausten keräyksen alkaessa.
Suurin vaikutus jätelain muutoksella oli 5-9 huoneiston kiinteistöihin, joille bio- ja pakkausjätteiden keräysvelvoite tuli uutena asiana, eli kiinteistöjen tuli alkaa lajittelemaan jopa 5 uutta jätelajia. Taajamien niissä kiinteistöissä, joissa on 5 asuinhuoneistoa tai enemmän, biojätteen lajittelu ja erilliskeräys oli tullut kesällä 2021 voimaan astuneen jätelain mukaan aloittaa jo 1.7.2022.
Toimialueen 1-4 huoneiston kiinteistöissä tuli järjestää kiinteistökohtainen jätteenkeräys vähintään seka- ja energiajätteelle. Energiajätteen keräysvelvoite päättyy pienkiinteistöiltä 30.6.2024.
Biojätteen (ruokajäte) keräys alkaa Salpakierron toimesta 1.7.2024 velvoitteen piiriin kuuluvilla 1-4 huoneiston kiinteistöillä Lahden, Heinolan ja Hollolan keskustaajamien sekä Nastolan kirkonkylän alueella. Keräysvelvoitteen piiriin kuuluvien kiinteistöjen omistajille lähetettiin kirjeitse tietoa alkavasta velvoitteesta ja vaihtoehtoisista tavoista järjestää biojätteen keräys. Velvoitteen taajamarajaus oli nähtävillä osoitteessa salpakierto.fi/jatelakiuudistus olevasta karttaupotuksesta.
Pienille kiinteistöille suositellaan lasi-, kartonki- ja muovipakkausjätteiden sekä metallin viemistä niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin. Pienkiinteistöt voivat myös halutessaan liittyä vapaaehtoiseen erilliskeräykseen eli tilata oman jäteastian pihaansa esimerkiksi muovipakkauksille.
Keräyspaperin keräyksen tuli olla järjestetty jätelainsäädännön mukaisesti.
Jätteiden kerääminen ja kuljettaminen oli toimialueella seka-, energia- ja biojätteen osalta vielä pääosin kiinteistön haltijan järjestämää. Osassa toimialuetta (Orimattilan Artjärvellä, Heinolan haja-asutusalueella sekä Kärkölässä energia- ja sekajätteen osalta sekä Heinolassa ja Orimattilassa biojätteen osalta) oli kunnan järjestämä jätteenkuljetus, missä Salpakierto oli yhteisesti kilpailuttanut jätteenkuljetukset ja astiantyhjennyksiä hoitivat urakoitsijat. Sekalaisen jätteen kuljetus siirtyy Salpakierron järjestämäksi huhtikuusta 2026 alkaen.
Bio- ja pakkausjätteiden kerääminen on siirtynyt tai siirtyy Salpakierto Oy:n järjestämäksi vuosien 2023–2024 aikana alla olevan aikajanakuvan mukaisesti. Siirtymän jälkeen biojätteen ja pakkausjätteiden tyhjennyksestä ja kuljetuksesta kaikilla asuinkiinteistöillä koko toimialueella vastaa Salpakierto Oy.
Salpakierto Oy:n toimialueella otettiin käyttöön uusi yhtenäinen jätehuollon sähköinen lukitusjärjestelmä. 1.1.2023 voimaan tulleiden jätehuoltomääräysten mukaan kiinteistön jätepisteen lukitus on järjestettävä siten, että se voidaan avata jätteenkuljettajan sähköisellä jätehuoltoavaimella tai jätteenkerääjälle luovutetulla koodilla. Jätetilan lukitseminen ei kuitenkaan ole kiinteistölle pakollista. Uutena yhtenäisenä jätehuollon lukitusjärjestelmänä käytetään iLOQ S50 -järjestelmää, jonka tuli olla kiinteistöillä käytössä 1.8.2023 mennessä. iLOQ S50 -lukot eivät vaadi paristoja tai kaapeleita ja ne sopivat olemassa oleviin lukkorunkoihin.
Salpakierto Oy:n järjestämissä jätteenkuljetuksissa tapahtui suuria muutoksia vuonna 2023, kun elokuussa yhtiö aloitti muovipakkausten keräyksen ja lokakuussa kartonkipakkausten keräyksen koko toimialueella. Vuoden 2024 aikana yhtiön järjestämä jätteenkeräys laajenee koskemaan myös lasi- ja metallipakkauksia sekä biojätettä.
Kiinteistökohtainen jätteen keräys on yhden tai useamman kiinteistön yhdessä käyttämä palvelu. Jäteastia(t) tyhjennetään vähintään jätehuoltomääräysten mukaisilla tyhjennysväleillä. Kiinteistökohtaisia kotinoutoasiakkaita oli n. 9500 ja jäteastioiden tyhjennyksiä tehtiin yhteensä noin 226 000, joka oli lähes tuplasti enemmän kuin edellisenä vuotena. Tämä johtui syksyllä alkaneiden muovi- ja kartonkipakkausten kuljetusten aloituksista, jotka moninkertaistivat kuukausittaiset kuljetusmäärämme. Hinnat perustuvat Lahden seudun jätelautakunnan hyväksymään taksaan.
Salpakierron jätekuljetusten tyhjennysmäärät olivat 114 000 kappaletta vuonna 2022 ja 226 000 kappaletta vuonna 2023.
Aluekeräyspisteet ovat Salpakierto Oy:n ylläpitämiä asumisessa syntyvän seka- ja energiajätteen keräyspisteitä. Pisteitä oli yhteensä 14 kpl. Pisteiden käyttöoikeus on ainoastaan aluekeräyspistemaksun maksavilla asiakkailla. Aluekeräyspistettä käyttäviä asiakkaita oli yhteensä 1247 ja pisteillä tehtyjä jäteastioiden tyhjennyksiä noin 11 200 kpl.
Salpakierron kiinteistöiltä keräämät jätemäärät olivat n. 3544 tonnia vuonna 2023.
Lavapalvelu tarjosi yksityisasiakkaille ja taloyhtiöille erilaisia lavavaihtoehtoja mm. kiinteistöissä syntyville haravointi- ja risujätteille sekä rakennus- ja remonttijätteille. Tarjolla oli erilaisia ja erikokoisia lavoja asiakkaan tarpeen mukaan esimerkkinä lokerolava, joka mahdollistaa jätteiden lajittelun. Lavapalvelun toiminta-alueena oli yhtiön koko toimialue.
Yhtiö tarjoamia kattavia jätteiden vastaanottopalveluita voivat käyttää kaikki toimialueen vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat kuntarajoista riippumatta. Vastaanottopalvelut rahoitetaan jätehuollon perusmaksulla, lajitteluasemien jätemaksuilla sekä hyötyjätteiden myyntituloilla.
Vuonna 2023 yhtiö tarjosi seuraavat vastaanottopalvelut:
| Kunta | Lajitteluasema | Metalliromun keräyspisteet | Vaarallisten jätteiden keräyskontti | Roinaralli | Apteekit (lääkejätteet) | Puutarhajätteiden vastaanottopiste | Poistotekstiilien keräyspiste |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Asikkala | X | X | X | X | |||
| Heinola | X | X | X | X | X | ||
| Hollola | X | X | X | X | X | ||
| Kärkölä | X | X | X | X | X | ||
| Lahti | X | X | X | X | |||
| Myrskylä | X | X | X | X | X | ||
| Orimattila | X | X | X | X | X | ||
| Padasjoki | X | X | X | X | |||
| Pukkila | X | X | X | X | X |
Taulukossa kuvataan yhtiön toimialueella olevat kotitalouksien jätteiden vastaanottopisteet. Yhtiön 6 lajitteluasemaa sijaitsevat Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Lahdessa, Orimattilassa ja Padasjoella. Metalliromun 4 kierrätyspistettä löytyvät Hollolan Hämeenkoskelta, Orimattilan Artjärveltä sekä Pukkilasta ja Myrskylästä. Vaarallisten jätteiden keräyskontteja oli 2 kappaletta Kärkölässä ja Heinolassa. Vaarallisten jätteiden, metalliromun ja sähkölaitteiden kiertävä keräys Roinaralli käy kevät-kesällä joka kunnassa. Kaikki toimialueen apteekit ottavat vastaan kotitalouksien lääkejätteitä. Yhtiöllä on kierrätyskeskuksen kanssa yhteistyötä Lahdessa ja Padasjoella. Puutarhajätteiden vastaanottopisteet sijaitsevat Kärkölässä, Myrskylässä ja Pukkilassa. Poistotekstiilien keräyspisteet löytyvät jokaisesta toimialueen kunnasta.
Yhtiöllä oli kuusi palvelevaa lajitteluasemaa Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Lahdessa, Orimattilassa ja Padasjoella. Lajitteluasemilla otetaan vastaan mm. kotitalouksissa syntyvät rakennus- ja remonttijätteet, muuttojätteet, huonekalut, vaaralliset jätteet, sähkölaitteet ja puutarhajätteet.
Maksutta vastaanotettavia jätteitä olivat risut ja haravointijätteet, kartonkipakkaukset, lasipakkaukset, paperi, metalli, puu, kestopuu, renkaat, kaikenkokoiset sähkölaitteet, vaaralliset jätteet, poistotekstiilit ja käyttökelpoiset vaatteet ja kodin tekstiilit. Maksullisia jätteitä olivat mm. energia- ja sekajäte, betoni- ja tiilijäte, asbesti, huonekalujäte ja tietosuojapaperi.
Em. jätteistä lähes kaikki ohjattiin materiaalikierrätykseen. Lisäksi kierrätykseen ohjattiin rakennus- ja remonttijätteistä mm. saniteettiposliinit, kipsilevyt, kattohuopa, ikkunalasi, asfaltti sekä betoni- ja tiilijäte.
Risut, puut ja kestopuu ohjattiin energiahyötykäyttöön. Vastaan otettu seka- ja energiajäte lajiteltiin laitosmaisesti lajittelulaitoksessa erotellen kierrätyskelpoiset ja energiahyödynnettävät ainekset toisistaan. Verhoilluista huonekaluista eroteltiin metallia materiaalikierrätykseen ja loppuosa hyödynnettiin energiana. Vaaralliset jätteet ohjattiin vaarallisten jätteiden käsittelyyn.
Lajitteluasemilla kävi vuonna 2023 noin 172 000 asiakasta, joista hieman yli 90 000 asiakasta kävi Lahden lajitteluasema PILLERIllä. Kävijämäärä laski hieman edellisestä vuodesta. Asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä lajitteluasemien palveluihin.
Lajitteluasemilla otettiin vuonna 2023 jätteitä vastaan kaikkiaan noin 26 595 tonnia.
Kaaviossa on kuvattuna lajitteluasemien vastaanottamat jätemäärät vuosina 2020-2023. Vuonna 2020 lajitteluasemille vastaanotettiin jätettä kaikkiaan 34 329 tonnia, vuonna 2021 kaikkiaan 32316 tonnia, vuonna 2022 kaikkiaan 28429 tonnia ja vuonna 2023 kaikkiaan 26 595 tonnia.
Kaaviossa kuvataan lajitteluasemien kävijämäärät yhteensä vuosina 2020-2023. Vuonna 2020 lajitteluasemilla kävi yhteensä 207305 asiakasta, vuonna 2021 205978 asiakasta, vuonna 2022 186655 asiakasta ja vuonna 2023 172652 asiakasta.
Lajitteluasema PILLERIltä Kujalan käsittelykeskuksesta saattoi vuokrata kuomullisen peräkärryn jätteiden kuljetusta varten.
Roinaralli on vaarallisten jätteiden, metallijätteiden ja sähkölaitteiden kiertävä keräys normaalisti kaikissa toimialueen kunnissa touko- ja kesäkuussa ja osassa kunnista lokakuussa. Roinarallissa em. jätteet otetaan kotitalouksilta maksutta vastaan. Roinaralli on tarkoitettu etenkin autottomille asukkaille, joiden ei ole mahdollista toimittaa jätteitään lajitteluasemille.
Vuoden 2023 Roinaralli kiersi touko-, kesä- ja lokakuussa Heinolassa, Kärkölässä, Myrskylässä, Pukkilassa, Padasjoella, Asikkalassa, Hämeenkoskella ja Artjärvellä.
Toimialueella oli vuonna 2023 käytössä kaksi vaarallisten jätteiden keräyskonttia Heinolassa ja toinen Kärkölässä, mihin otettiin vastaan kotitalouksien vaarallisia jätteitä.
Keräyskonttiin vastaanotettavien vaarallisten jätteiden vastaanotto on rajoitettua ja hapot, emäkset, ohenteet, liuottimet, myrkyt, kestopuu sekä sähkölaitteet tulee toimittaa lajitteluasemille.
Metalliromua otettiin lajitteluasemien ja Roinaralli-keräyskierrosten lisäksi vastaan neljällä metalliromupisteellä Orimattilan Artjärvellä, Hollolan Hämeenkoskella, Myrskylässä ja Pukkilassa.
Puutarhajätteitä eli risuja ja haravointijätteitä otettiin vastaan lajitteluasemien lisäksi kolmella keräyspisteellä Kärkölässä, Myrskylässä ja Pukkilassa.
Serristoppi-vastaanottopisteellä Lahden torilla markkinapäivinä huhti-lokakuussa vastaanotettiin maksutta kotitalouksilta loisteputkia, energiansäästölamppuja, pieniä sähkölaitteita, paristoja ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia kosmetiikkatuotteita.
Yhtiö vastaa toimialueensa asukkaiden lääkejätteiden vastaanotosta. Ihmisten tai eläinten lääkkeet ja farmaseuttiset tuotteet otetaan kotitalouksilta maksutta vastaan kaikissa toimialueen noin 30 apteekissa.
Lääkejätteet toimitettiin hävitettäväksi vaarallisten jätteiden käsittelylaitokseen, missä ne hyödynnetään energiantuotannossa.
Lahden lajitteluasema PILLERIn yhteydessä 2020 avattuun kierrätyskelpoisen tavaran keräyspisteeseen Kierrätyskonttiin otettiin vastaan ehjiä, puhtaita ja käyttökelpoisia tavaroita ja materiaalia kuten huonekaluja, polkupyöriä ja työkaluja. Kierrätyskontin toiminnasta vastaa Harjulan Setlementti ry.
Lisäksi käyttökelpoisen tavaran ohjautumista uudelleen käyttöön tuettiin tekemällä yhteistyötä Padasjoen kierrätyskeskuksen kanssa.
Kierrätysvalmennuksen (jäteneuvonta) tehtävänä on motivoida toimialueen asukkaita kestävään kuluttamiseen, jätteen määrän vähentämiseen ja oikeanlaiseen jätteiden lajitteluun niiden syntypaikalla sekä ohjata kiinteistöjen haltijoita määräysten mukaisten jätehuoltopalveluiden pariin. Jäteneuvonta on omistajakuntien yhtiölle osoittama lakisääteinen palvelutehtävä, joka kustannetaan jätehuollon perusmaksulla.
Kierrätysvalmennusta tuotetaan asukkaille monikanavaisesti ja -muotoisesti erilaisissa neuvonta- ja yleisötilaisuuksissa, puhelimitse, erilaisten neuvonta-aineistojen ja -kampanjoiden muodossa, verkossa sekä sosiaalisessa mediassa.
Neuvontatilaisuuksia toteutui 279 kappaletta ja niissä tavoitettiin kasvokkain lähes 10 000 toimialueen asukasta. Ympäristökasvatustunteja kouluissa, päiväkodeissa ja oppilaitoksissa toteutui 142,5 ja aikuisneuvontatunteja 303. Henkilökohtaisesti erilaisissa tilaisuuksissa annettu kierrätysvalmennus sai asiakkailta kouluarvosanan 9,3.
Yhtiön 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestettiin neuvontakiertue, joka vieraili elo-syyskuun aikana jokaisessa toimialueen kunnassa. Neuvontakiertueella kerrottiin tulevista muutoksista jätehuoltopalveluissa ja lajittelussa sekä tarjottiin pisteellä vierailleille lettukahvit.
Toimialueen asukkaille tarjottiin 2 maksutonta kompostointikurssia yhteistyössä Lahden 4H-yhdistyksen kanssa. Kurssit pidettiin maaliskuussa.
Taloyhtiöaktiiveille ja taloyhtiöiden hallitusten jäsenille tarjottiin huhtikuussa yhteensä 6 tunnin mittainen Lajittelumestari-koulutus, jonka tavoitteena oli tarjota tietoa ja välineitä taloyhtiön laadukkaan jätehuollon edistämiseen ja jätehuollon eri toimijoiden välisen yhteistyön parantamiseen. Koulutus järjestettiin Kujalan käsittelykeskuksessa.
Vuoden aikana toteutettiin kaikkiaan 9 maksutonta, kaikille avointa jätehuolto- ja lajitteluaiheista livelähetystä erilaisilla sisältöteemoilla Teams-webinaarina tai yhtiön sosiaalisen median kanavissa.
Valtakunnallisen Hävikkiviikon aikana toteutettiin toimialueen alakouluille Ruoka ei kuulu roskikseen -kampanja, jonka tavoitteena oli kiinnittää oppilaiden huomio ruokahävikin vähentämiseen ja ruoan arvostukseen.
LOKKI-seinäkalenteri, joka kodin jätehuollon tietopaketti vuodelle 2023, jaettiin julkisena tiedotteena toimialueen kaikkiin kotitalouksiin sekä yrityksiin ja edelleen osoitteellisena jakeluna toimialueen ulkopuolella asuville kesäasukkaille. Vuoden 2023 kalenterin painosmäärä oli 136 000 kappaletta. Kalenteri sisälsi myös kodin jätteiden lajitteluohjeet irrotettavana julisteliitteenä. Vuosikalenterien kuvitukseksi oli käynnissä asukkaille suunnattu kuvakisa osoitteessa kaunispäijäthäme.fi.
Toukokuun loppupuolella julkaistiin kotitalouksille tiedotuslehti Lokkiposti. Lehden painosmäärä oli 127 000 kappaletta ja se jaettiin julkisena tiedotteena kaikkiin toimialueen kotitalouksiin sekä osoitteellisena jakeluna toimialueen ulkopuolella asuville toimialueen kesäasukkaille. Pääteemana lehdessä oli eri kokoisia kiinteistöjä koskevat jätehuoltopalveluiden muutokset, yhtiön 30-vuotisjuhlavuosi, piktogrammien käyttöönotto toimialueella sekä poistotekstiilien keräys. Lehden verkkoversio oli saatavilla yhtiön verkkosivuilla ja sitä mainostettiin AlmaMedian kanavissa kesäkuun ajan.
Mediatiedotusta ajankohtaisista aiheista, kuten muuttuvista jätehuoltopalveluista, energiajätteen keräysvelvoitteen päättymisestä ja vastaanottopalveluista, kohdistettiin pääasiassa paikallis- ja aluelehdistölle. Tiedotteita medialle lähetettiin noin 60 kappaletta. Mediaosumia kerättiin 297 kappaletta.
Yhtiön verkkopalvelussa salpakierto.fi vieraili keskimäärin 20 000 eri käyttäjää kuukaudessa. Verkkopalvelussa on tarjolla sähköinen lajitteluopas, mikä löytyy myös osoitteella jätehaku.fi.
Asukastiedottamista tehtiin aktiivisesti myös sosiaalisen median kanavissa Facebook ja Instagram. Lisäksi käytössä olivat sosiaalisen median kanavat YouTube ja LinkedIn. Sosiaalisen median kanavien kokonaiskattavuusluvuksi muodostui noin 335 000. Ajankohtaisia palveluja markkinoitiin lisäksi alueellisesti Googlen Display-verkostossa.
Energiajätteen keräysvelvoitteen ja lajittelun päättymisestä toteutettiin mainoskampanja kanavilla MTV3, Katsomo ja Ruutu. Mainoskampanjan tavoittavuusluvuksi muodostui noin 475 000.
Pientaloilla kesällä 2024 käynnistyvää biojätteen erilliskeräyksen velvoitetta kampanjoitiin asianomaisille kiinteistöille suorakirjeellä sekä digimainoskampanjalla Etelä-Suomen Sanomissa ja Itä-Hämeessä.
Päättäjille ja yhteistyötahoille tuotettiin 5 kappaletta ajankohtaisasioiden uutiskirjettä 5. Lisäksi toimialueen isännöitsijöille tuotettiin 5 uutiskirjettä, opettajille 5 uutiskirjettä ja varhaiskasvattajille 4 uutiskirjettä.
Yhtiö vastaanotti yhteensä 91 700 t jätettä vuonna 2023. Pääosa jätteistä vastaanotettiin Kujalan käsittelykeskuksessa, jossa jätteitä välivarastoidaan, käsitellään, hyödynnetään, siirtokuormataan ja loppusijoitetaan. Kokonaisjätemäärä oli hieman edellisvuotta pienempi. Lietteitä vastaanotettiin edellisvuotta enemmän, sen sijaan seka- ja energiajätteitä sekä loppusijoitettavia jätteitä vastaanotettiin edellisvuotta vähemmän.
Kujalan käsittelykeskuksessa vastaanotettu jätemäärä vuonna 2023 oli yhteensä 91 720 tonnia. Seka- ja rakennusjätettä laitoskäsittelyyn vastaanotettiin yhteensä 30430 tonnia. Materiaalina hyödynnettäviä jätteitä otettiin vastaan 12230 tonnia. Energia- ja puujätettä vastaanotettiin kaikkiaan 19350 tonnia, risujätteitä 3370 tonnia, nestemäisiä jätteitä 7860 tonnia, pilaantuneita maa-aineksia 0 tonnia, loppusijoitettavia jätteitä 1840 tonnia, biojätteitä ja haravointijätteitä 13870 tonnia ja vaarallisia jätteitä ja sähkölaitteita 2770 tonnia.
Loppusijoitusalueelle sijoitetun jätteen määrä on edelleen pudonnut mm. vuonna 2016 voimaan astuneen orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon sekä kehittyneiden hyötykäyttömahdollisuuksien myötä. Vuonna 2021 kokonaisjätemäärä pieneni maa- ja kiviaineisten vastaanoton siirtyessä tytäryhtiö Salpamaa Oy:n liiketoiminnaksi.
Vuonna 2023 yhtiön vastaanottamasta kokonaisjätemäärästä hyödynnettiin 98 %. Energiahyötykäytön osuus oli 59 %.
| Jätteestä tuotettu energia (GWh) | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 |
|---|---|---|---|---|---|
| Erilliskerätystä energiajätteestä valmistettu polttoaine | 114 | 83 | 61 | 69 | 49 |
| Puujätteestä valmistettu murske | 47 | 47 | 71 | 47 | 36 |
| Risuista ja kannoista valmistettu puumurske | 6 | 12 | 15 | 12 | 14 |
| Sekajäte | 102 | 119 | 112 | 88 | 87 |
| Kaatopaikkakaasusta tuotettu energia (GWh) | 5 | 5 | 4 | 3 | 4 |
| Aurinkovoimaloilla tuotettu energia (GWh) | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 |
| Tuotettu energia yhteensä GWh/vuosi | 274 | 266 | 263 | 219 | 190 |
Jätteestä tuotettiin vuonna 2023 energiaa yhteensä 190 gigawattituntia. Erilliskerätystä energiajätteestä valmistetulla polttoaineella tuotettiin 49 gigawattituntia, puujätteestä valmistetulla murskeella 36 ja risuista ja kannoista valmistetulla puumurskeella 14 gigawattituntia. Sekajätteellä tuotettiin 87 gigawattituntia energiaa ja kaatopaikkakaasusta tuotetun energian määrä oli 4 gigawattituntia. Aurinkovoimaloilla tuotettiin 0,1 gigawattituntia energiaa. Tuotetun energian määrä yhteensä laski vuodesta 2022, jolloin se oli 219 gigawattituntia.
Vuoden 2023 jätteistä, kerätystä kaatopaikkakaasusta ja aurinkoenergialla tuotetun energian määrä vastaa noin 9 500 omakotitalon vuotuista lämmitysenergian määrää (pinta-ala 150- 200 neliötä, lämmitysenergian tarve 20 MWh/v).
Yhdyskuntajätteen osuus kokonaisjätemäärästä oli 68 %. Vastaanotetun yhdyskuntajätteen määrä (62 650 t) pieneni edellisvuoteen nähden erityisesti seka- ja energiajätteen osalta. Kerättyjen pakkausjätteiden määrä kasvoi elokuusta 2023 alkaen kuljetusten alettua.
Koko toimialueen hyötykäyttöasteeseen lasketaan mukaan yhtiön vastaanottaman yhdyskuntajätteen lisäksi mm. Rinki-ekopisteillä ja kiinteistöillä kerätyt tuottajavastuun alaiset pakkausjätteet ja paperit, tuottajien järjestämillä vastaanottopisteillä kerätty SER-jätteet, PALPAn kierrättämät pakkausjätteet, arvio kotikompostoidun biojätteen määrästä sekä LABIOn suoraan vastaanottamat kaupan biojätteet, jotka eivät kulje yhtiön vastaanoton kautta.
Yhtiö vastaanottaman yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste vuonna 2023 oli 99,3 % – materiaalihyötykäyttöön ohjattiin 31,7 % ja energiana hyödynnettiin 67,6 %.
Yhtiön kautta kulkevasta yhdyskuntajätteestä kierrätettiin vuonna 2023 materiaalina 31,7 prosenttia ja hyödynnettiin energiana 67,6 prosenttia. Loppusijoitukseen ohjattiin 0,7 prosenttia. Hyödyntämisaste oli 99,3 %.
Koko toimialueella yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste oli 99,5 % – materiaalihyötykäyttöön ohjattiin 51,7 % ja energiana hyödynnettiin 47,8 %.
Koko toimialueen yhdyskuntajätteestä kierrätettiin vuonna 2023 materiaalina 51,7 prosenttia ja hyödynnettiin energiana 47,8 prosenttia. Loppusijoitukseen ohjattiin 0,5 prosenttia. Toimialueen hyödyntämisaste oli täten 99,5 prosenttia.
Kujalan käsittelykeskuksen Vaa´alla oli punnitustapahtumia yhteensä 36 460 kappaletta, keskimäärin 145 ajoneuvopunnitusta/työpäivä. Lisäksi punnittiin käsittelykeskuksen sisäistä liikennettä n. 15 kuormaa/työpäivä.
Kujalan käsittelykeskuksen alueella muodostuu kolmenlaisia vesiä. Loppusijoitusalueiden suotovedet sekä jätteiden käsittelystä syntyvät väkevät jätevedet johdetaan Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolle. Pilaantuneiden maiden käsittelykenttien hulevedet laskeutetaan ja johdetaan hiekkavallin läpi maastoon. Tavanomaiset hulevedet teiltä ja kentiltä sekä pintavesiä suljetun loppusijoitusalueen päältä johdetaan maastoon sellaisenaan.
Jäte- ja suotovesien johtamista ja laatua sekä ympäristön pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan säännöllisesti. Vuonna 2023 Kujalassa oli tarkkailupisteitä kaikkiaan 45 kpl. Pistekohtainen analyysien määrä vaihteli 10 ja 47 välillä.
Yhteensä 165 345 m³
Asukasvastinelukuina (AVL)* ilmaistuna jätevedenpuhdistamolle aiheutunut kuormitus vuonna 2023:
*Asukasvastineluku (AVL) kertoo, kuinka monen ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistä jätevesikuormitusta toiminnasta aiheutunut kuormitus vastaa.
Laskennassa käytetyt ominaiskuormitukset:
Asukasvastinelukuina (AVL)* arvioitu maastoon aiheutunut kuormitus vuonna 2023:
* Asukasvastineluku (AVL) kertoo, kuinka monen ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistä jätevesikuormitusta toiminnasta aiheutunut kuormitus vastaa.
Laskennassa käytetyt ominaiskuormitus:
Laimeiden vesien osalta lupaehtojen mukaiset kuormitusraja-arvot alittuivat. Vesimäärä oli edellistä tarkkailuvuotta suurempi.
Heinolan suljetun Pikijärven loppusijoitusalueen suotovedet on vuodesta 2009 lähtien johdettu jätevedenpuhdistamolle (19 119 m³ vuonna 2023). Vesientarkkailupisteitä Heinolan loppusijoitus- ja lähialueilla oli kaikkiaan 15 kpl.
Hollolassa Aikkalan suljetun loppusijoitusalueen vedet käsitellään maasuodattimella (28 144 m³ vuonna 2023). Ylivuotoina maastoon kulkeutui tarkkailuvuoden aikana noin 7 218 m³. Tarkkailupisteitä oli 13 kpl.
Jätteenkäsittely vetää puoleensa ravintoa etsiviä eläinlajeja. Kujalan käsittelykeskuksessa jyrsijäkantaa pidettiin kurissa noin 50 ulos ja 15 sisälle laitoksiin sijoitetun syöttiaseman avulla, joissa pidettiin myrkkyä EU-asetuksen sallimina jaksoina. Lisäksi jyrsijöitä torjuttiin neljällä sähköisellä ansalla ja kantaa seurattiin myrkyttömillä kontrolliasemilla myrkytysjaksojen välissä.
Lokkilaskentaa on tehty säännöllisesti samalla menetelmällä vuodesta 1997 lähtien. Lokkien esiintyminen Kujalassa on suoraan verrannollinen saatavilla olevan ravinnon määrään. Lokit ruokailivat LATE-lajittelulaitoksen rejektikasoissa. Lisäksi ne ruokailivat kompostointilaitoksen ulkopuolella olevilla jätekasoilla sekä toisinaan myös SRF-polttoainekasoilla.
Varislintuja on laskettu Kujalan käsittelykeskuksessa vuodesta 2010 lähtien. Runsaslukuisin varislintu on naakka. Naakat ruokailevat lokkien tapaan kompostointilaitoksen ja LATEn jätekasoilla. Ne löytävät lokkeja paremmin ruokaa myös SRF-polttoaine- ja multakasoista.
Kaatopaikkakaasua on kerätty talteen Kujalassa vuodesta 2002 lähtien. Kaasunkeräyksellä vähennetään paitsi kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään myös lähiympäristöön kohdistuvia hajuhaittoja.
Suljetulta loppusijoitusalueelta talteen kerätty kaasu ohjataan biokaasupumppaamoon. Kaasu myydään Lahti Energia Oy:lle, joka tuottaa siitä lämpöä ja höyryä lähistöllä sijaitsevan Hartwallin virvoitusjuomatehtaan tarpeisiin.
Vuonna 2023 hajuseurantaa teki päivittäin 6 taloutta 0 – 3,5 km etäisyydellä Kujalan käsittelykeskuksesta. Seuranta kattaa käsittelykeskusalueen kolme pääasiallista hajun lähdettä: loppusijoitusalueet, biojätteen käsittely ja raakakaasun puhdistus. Hajupäiväksi katsottiin päivä, jolloin yksikin tarkkailijoista havaitsi käsittelykeskuksen aiheuttamaa hajua. Hajupäiviä kirjattiin vuonna 2023 yhteensä 51 kpl.
Kujalassa on käytössä Enwin TOM -hajumallinnusjärjestelmä. Järjestelmän avulla seurataan hajujen reaaliaikaista leviämistä ympäristöön karttapohjalla. Mallinnus perustuu mitattuihin hajupäästöihin sekä käsittelykeskuksen alueella todennettuun säädataan (tuulen suunta ja nopeus sekä ilmanpaine ja lämpötila). Myös hajuseurannan tulokset sekä muut hajuhavainnot raportoidaan ja käsitellään järjestelmässä. Havainnoista voi ilmoittaa mm. yhtiön verkkosivuilla olevan linkin kautta.
Suljettu loppusijoitusalue koostuu kahdesta erillisestä loppusijoitusalueesta. Sulkemistyön alla olevassa itäpäässä (16 ha) jätteen vastaanotto alkoi 1990-luvulla ja päättyi vuonna 2007.
Lahden kaupungin hallinnoima länsipää (8 ha) toimi jätteen loppusijoitusalueena 1950-luvun alusta 1990-luvun alkuun. Sulkemistyöt saatettiin loppuun vuonna 1998. Painumisen vuoksi länsipäässä on tehty jälkihoitotyönä saneerausta 2010-luvulla. Saneeraustyö saatiin päätökseen kesällä 2022.
Kaatopaikkojen sulkemisrakenteiden tekeminen siirtyi vuonna 2021 tytäryhtiön Salpamaa Oy:n vastuulle.
Yhtiön toimipaikoissa käytetään kokonaan uusiutuvaa energiaa ja vain uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Uusiutuvan energian käytöllä yhtiö haluaa edistää positiivisia ilmastovaikutuksia ja pienentää omaa hiilijalanjälkeään, mutta myös tukea uusiutuvan energian teknologioiden kehittämistä.
Kujalan käsittelykeskuksen energia- ja puujätteiden murskauslaitoksen (MURRE) sekä nestemäisten jätteiden käsittelyyn tarkoitetun laitoksen (OILI) katoille asennettiin aurinkovoimalat 2017. Aurinkovoimalat tuottivat uusiutuvaa energiaa 59 800 kWh vuonna 2023. Hiilidioksidipäästöissä mitattuna tämä tarkoittaa vuosittain noin 14 600 kg päästövähenemää.
Yhtiö teetti hiilidioksidipäästölaskennan vuonna 2023. Sen mukaan yhtiön toiminnan hiilijalanjälki vuonna 2022 oli 43 083 t CO2ekv./a. Kolmas osa päästöistä aiheutui loppusijoitusalueilta ja loput jätteiden käsittelystä ulkoisten toimijoiden toimesta. Päästöhyvityksiä saavutettiin jätteiden kierrätyksellä ja hyötykäytöllä -41 672 t CO2 ekv./a.
Lue lisää Kujalan käsittelykeskuksen toiminnoista.
Yhtiön eri asiakasryhmien tyytyväisyyttä mitataan vuosittain kolmella kohdennetulla asiakastyytyväisyyskyselyllä. Asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla. Asiakastyytyväisyyden kokonaiskeskiarvoksi vuonna 2023 muodostui 4,3 asteikolla 1-5 (5=erittäin hyvä/erittäin hyvin/täysin samaa mieltä ja 1=erittäin huono/erittäin huonosti/täysin eri mieltä).
Lajitteluasemien asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin Lahden, Heinolan ja Asikkalan lajitteluasemilla. Asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä lajitteluasemapalveluihin ja kyselyssä kysyttyjen asioiden keskiarvoksi tuli 4,2 asteikolla 1-5. Kysely toteutettiin pääosin haastattelemalla asiakkaita lajitteluasemakäynnin yhteydessä. Kyselyyn vastasi 351 asiakasta. Vastaajista 81 % oli toimialueen kuntien vakituisia asukkaita ja 19 % toimialueen vapaa-ajan asukkaita. Eniten tyytyväisiä oltiin lajitteluaseman henkilökunnan palvelualttiuteen ja ystävällisyyteen, asiakasturvallisuuteen, lajitteluasemien sijaintiin, opasteiden selkeyteen ja asemien yleisilmeeseen.
Yhtiön järjestämiä jätteenkuljetuksia koskevaan asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneet asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä jätteenkuljetuspalveluun kokonaisuutena. Asiakastyytyväisyyteen vaikuttavat osatekijät saivat kyselyssä keskiarvon 4,2 asteikolla 1-5. Jätteenkuljetuksia koskevaan kyselyyn vastasi 931 asiakasta. Vastaajista 65 % oli vakituisesti toimialueella asuvia, 32 % vapaa-ajan asukkaita ja 4 %:lla oli sekä vakituinen, että vapaa-ajanasunto keskitetyn jätteenkuljetuksen alueella. Vastaajista 80 % oli jätteiden kotinoudon asiakkaita. Asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä kiinteistön jätteenkuljetuksen toimivuuteen, tyhjennysvälien sopimuksenmukaisuuteen, laskujen oikeellisuuteen sekä asiakaspalvelun ja jätteenkuljettajien ystävällisyyteen ja avuliaisuuteen. Salpakierron jätteenkuljetuspalvelua ystävälleen tai tuttavalleen suosittelisi 51 % vastaajista kyselyn NPS-luvun ollessa 32.
Kujalan käsittelykeskuksessa asioiville ammattiautoilijoille tehdyn kyselyn mukaan asiakkaat olivat jälleen hyvin tyytyväisiä palvelun tasoon ja kyselyn osatekijät saivat keskiarvon 4,4 asteikolla 1-5. Kyselyyn vastasi 100 autoilijaa. Erityisen tyytyväisiä (ka > 4,7) asiakkaat olivat vaakatoimintojen sujuvuuteen, vaakahenkilökunnan antamien ohjeiden selkeyteen.
Asiakastyytyväisyyden kokonaiskeskiarvoksi vuonna 2023 muodostui 4,3 asteikolla 1-5 (5=erittäin hyvä/erittäin hyvin/täysin samaa mieltä ja 1=erittäin huono/erittäin huonosti/täysin eri mieltä).
Yhtiön liikevaihto oli 14,69 milj. euroa, joka oli noin 3,9 % vähemmän kuin edellisvuonna. Liikevaihdosta jätteen vastaanottotoimintojen osuus oli 9,6 milj. euroa, joka oli noin 9,6 % edellisvuotta alhaisempi.
| Talouden keskeiset tunnusluvut | 2023 | 2022 | 2021 | |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | M€ | 14,69 | 15,29 | 15,60 |
| Muutos edelliseen vuoteen | % | -3,9 | -2,0 | -20,0 |
| Liikevoitto | M€ | -0,51 | 0,6 | 0,79 |
| Osuus liikevaihdosta | % | -3,3 | 3,9 | 5,1 |
| Oman pääoman tuotto | % | -2,8 | 7,2 | 11,0 |
| Omavaraisuusaste | % | 21,6 | 21,5 | 20,5 |
| Osingot | M€ | 0,09 | 0,09 | 0,15 |
Yhtiön liikevaihto vuonna 2023 oli 14,69 miljoonaa euroa. Muutos edelliseen vuoteen oli -3,9 %. Liikevoitto oli -0,51 miljoonaa euroa, osuus liikevaihdosta -3,3 prosenttia. Oman pääoman tuotto oli -2,8 prosenttia, omavaraisuusaste ja 21,6 prosenttia. Yhtiö maksoi osinkoja omistajakunnille 0,09 miljoonaa euroa.
Hankintalain ja jätelain mukaisesti yhtiön liikevaihdosta korkeintaan 10 % voi tulla muusta kuin lakisääteisestä toiminnasta. Vuonna 2023 pääosa yhtiön toiminnan tuotoista saatiin lakisääteisten palvelujen tuottamisesta, noin 14,0 milj. euroa (91,4 % tuotoista). Muun toiminnan tuotot olivat noin 1,3 milj. euroa (8,6 % tuotoista).
| Lakisääteisen / markkinaehtoisen toiminnan tuotot 1 000 euroa | 2023 | 2022 | 2021 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Yhteensä | 15 369 | 100 % | 16 134 | 100 % | 16 536 | 100 % |
| Lakisääteisen toiminnan tuotot | 14 047 | 91,4 % | 15 010 | 93 % | 15 656 | 94,7 % |
| Markkinaehtoisen toiminnan tuotot | 1 322 | 8,6 % | 1 123 | 7 % | 880 | 5,3 % |
Yhtiön lakisääteisen ja markkinaehtoisen toiminnan tuotot vuonna 2023 olivat yhteensä 15 369 000 euroa. Lakisääteisen toiminnan tuottojen osuus oli 91,4 prosenttia ja 14 047 000 euroa. Markkinaehtoisen toiminnan tuottojen osuus oli 8,6 prosenttia ja 1 322 000 euroa.
Liikevaihdosta 57,57 % muodostui käsittelymaksuista, 7,31 % ulosmyydystä jätteestä, kaasusta ja sähköstä, 7,31 % kuljetuspalveluista, 1,78 % muusta palvelumyynnistä, 23,85 % jätehuollon perusmaksuista ja 2,17 % vaakamaksuista.
Liiketoiminnan kulut muodostuivat seuraavasti: 55,6 prosenttia ulkopuolisista palveluista, 24,4 prosenttia henkilöstökuluista, 3,7 prosenttia muista liiketoiminnan kuluista, 1 prosentti jäteverosta, 12,8 prosenttia poistoista ja 2,6 prosenttia aineista ja tarvikkeista.
Yhtiö on varautunut jätelain ja ympäristölupien mukaisiin kaatopaikkojen jälkihoitovelvoitteisiin tekemällä vuosittain kirjanpidossa pakollisen jälkihoitovarauksen. Toteutetut jälkihoitokulut katetaan varauksesta. Jälkihoitokulut muodostuvat pääosin Lahden Kujalan käsittelykeskuksen suljetun sekä käytössä olevan kaatopaikan laskennallisista lopettamiskuluista ja vesienkäsittely- ja tarkkailukuluista. Lisäksi Heinolan ja Hollolan suljettujen kaatopaikkojen vesienkäsittely- ja tarkkailukulut katetaan varauksesta. Jälkihoitovarauksen määrä taseessa oli 31.12.2023 n. 5,7 milj. euroa. Yhteensä vastuiden suuruus vuoteen 2069 on n. 12,7 milj. euroa ja tästä taseeseen kirjaamaton jälkihoitovastuu n. 7 milj. euroa. Jälkihoitovarauksien käyttösuunnitelmat ja jälkihoitovastuu tarkistetaan vuosittain.
Julkisoikeudellisella kunnan jätemaksulla tulee kattaa sekä kunnalle että kunnan omistamalle yhtiölle, kuten Salpakierto Oy:lle, kunnan lakisääteisestä jätehuollon järjestämistehtävästä aiheutuvat kustannukset. Jätemaksun perusteista määrätään Lahden seudun jätelautakunnan hyväksymässä jätetaksassa. Jätelain 79 § 3 momentin mukaiset jätemaksun kertymää sekä kertymän käyttöä koskevat tiedot on koottu oheisiin kaavioihin.
Kertymä vuonna 2023 oli 8,185 milj. euroa. Suurin osa kertymästä, noin 81 %, käytetään jätteen käsittelyyn.
Kunnanvastuujätehuollon jätetaksan mukaisten jätteenkäsittely-, kiinteistökeräys-, vastaanotto- ja palvelumaksujen kertymä vuonna 2023 oli 8,185 miljoonaa euroa. Tästä 78,8 prosenttia oli käsittelymaksukertymää, 2,6 prosenttia vaakamaksukertymää, 17,9 prosenttia kiinteistökeräysmaksukertymää ja 0,7 prosenttia lavapalvelumaksukertymää.
Kunnanvastuujätehuollon jätetaksan mukaisten jätteenkäsittely-, kiinteistökeräys-, vastaanotto- ja palvelumaksujen kertymän käyttö 2023 jakaantui seuraavasti: 81 prosenttia jätteen käsittely ja kuljetus, 1 prosentti jätevero, 6 prosenttia poistot ja poistoero ja 12 prosenttia sisäiset hallintokulut.
Jätehuollon perusmaksu on jätelain mukainen yhtiön omistajakuntien päättämä maksu, jonka suuruudesta on vuoden 2013 alusta päättänyt Lahden seudun jätelautakunta. Jätehuollon perusmaksu on vuosimaksu, joka laskutetaan jokaiselta asunnolta (vakituinen ja vapaa-ajan asunto) yhtiön toimialueella. Vuonna 2023 perusmaksun suuruus oli 33,50 euroa/vuosi vakituisilta ja 20,50 euroa/vuosi vapaa-ajan asunnoilta.
Jätehuollon perusmaksulla rahoitettiin jätehuollon vastaanottopalveluita asukkaille, kuten lajitteluasemien palveluita, Roinaralli-keräyskierrokset sekä vaarallisten jätteiden ja puutarhajätteiden maksutonta keräystä. Lisäksi jätehuollon perusmaksulla rahoitettiin jäteneuvonta ja ympäristökasvatus, suljettujen loppusijoitusalueiden jälkihoitoa ja jätelautakunnan toiminta.
Jätehuollon perusmaksuilla tuotettavien palveluiden tuotot vuonna 20223 olivat yhteensä 4,954 milj. euroa. Tästä jätehuollon perusmaksukertymän osuus oli 3,458 milj. euroa ja jätemaksukertymän osuus 1,496 milj. euroa. Jätehuollon perusmaksupalveluiden kulut vuonna 2023 olivat yhteensä 4,556 milj. euroa. 60,2 % kuluista käytettiin lajitteluasemapalveluihin.
Jätehuollon perusmaksulla tuotettavien palveluiden tuotot vuonna 2023 olivat yhteensä 4,954 milj. euroa. Jätehuollon perusmaksukertymä 3,458 milj. euroa ja jätemaksukertymä 1,496 milj. euroa. Jätehuollon perusmaksun osuus tuotoista oli 69,6 prosenttia, pienerämaksujen osuus 20,9 prosenttia ja myynnin energia- ja materiaalihyötykäyttöön osuus 7,4 prosenttia. Muiden tuottojen osuus oli 1,9 %.
Jätehuollon perusmaksulla tuotettavien palveluiden kulut vuonna 2023 olivat yhteensä 4,556 milj. euroa. Josta jätehuollon perusmaksukertymällä katettu 3,059 milj. euroa ja jätemaksukertymällä katettu 1,496 milj. euroa. Lajitteluasemien osuus kuluista oli 60,2 prosenttia, keräysten ja konttien osuus 3,3 prosenttia, lakisääteisen neuvonnan osuus 13,1 prosenttia, jätehuollon perusmaksun osuus 3,1 prosenttia, suljettujen loppusijoitusalueiden jälkihoidon osuus 7,7 prosenttia, jätelautakunnan kulujen osuus 10,8 prosenttia ja poistotekstiilien osuus 1,8 prosenttia.
Tutustu: Tilinpäätös ja toimintakertomus 1.1.-31.12. 2023 (dokumentti ei täytä kaikkia saavutettavuuden vaatimuksia taulukoiden otsikoinnin ja yhteenvetojen osalta)