Vuosikatsaus 2024

1 Toimitus­johtajan katsaus

Vuosi 2024 oli yhtiöllemme sekä taloudellisesti menestyksekäs, että toiminnallisesti merkittävä. Yhtiön järjestämäksi siirtyneet kiinteistöjen jätekuljetukset niin bio- kuin pakkausjätteiden osalta saatiin kokonaisuudessaan käyntiin. Positiivinen tulos heijastaa paitsi tehokasta toimintaa myös kykyämme sopeutua muutoksiin ja kehittää toimintaamme jatkuvasti.

Vuonna 2024 yhtiö otti vastaan ja käsitteli jätteitä yhteensä 86 500 tonnia. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste yhtiön toiminta-alueella oli 53,1 % eli olemme hyvässä vauhdissa kohti 65 %:n kierrätysastetta vuoteen 2035 mennessä.

Vuoden 2024 alusta alkaen aloitettiin yhtiön järjestämänä lasi- ja metallipakkausten erilliskeräys vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä. Maaliskuussa alkoi biojätteen erilliskeräys koko toimialueen kaikissa taajamissa vähintään 5 huoneiston kiinteistöiltä ja heinäkuun alusta se laajeni kaikille (eli myös 1-4 huoneiston) asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöille Lahden, Hollolan ja Heinolan keskustaajamien ja Nastolan kirkonkylän alueella. Samanaikaisesti päättyi energiajätteen keräys lopuiltakin asuinkiinteistöiltä.

Monilokerokeräyksen suunnittelu ja asiakaskartoitus jatkui vuoden 2024 aikana ja varsinainen keräys käynnistyy 2025 lokakuun alusta alkaen Lahden ja Hollolan keskustataajamissa sekä Nastolan alueella.

Salpakierron järjestämän sekajätteen keräyksen markkinavuoropuhelut aloitettiin syksyllä 2024 ja ne jatkuivat vuoden 2025 alkupuolelle asti. Sekajätekuljetusten kilpailutukset käynnistetään helmi-kesäkuun 2025 aikana. Kuljetusten siirtymä yhtiölle käynnistyy portaittain huhtikuusta 2026 alkaen.

Asiakaspalvelun ulkoinen palveluntoimittaja kilpailutettiin syksyllä 2024. Uusi palveluntoimittaja aloitti helmikuussa 2025.

Työnantajajärjestö Avainta ry yhdistyksen toiminta päättyi vuoden 2024 lopussa. Yhtiön hallitus päätti viime vuoden marraskuun kokouksessa, että yhtiö liittyy 1.12.2024 alkaen KT työantajajärjestöön. KT työnantajajärjestö neuvottelee uuden työehtosopimuksen nykyisen AVAINTESin tilalle, mikä päättyy 30.4.2025.

Vuoden 2024 aikana kilpailutettiin ja otettiin käyttöön uusi taloushallinnon järjestelmä sekä tehtiin sopimus talous- ja palkkahallinnon osittaisesta ulkoistamisesta Rantalainen Oy:n kanssa.

Kulunut vuosi oli täynnä muutoksia, mutta jatkoimme positiivista kehitystyötä jokaisessa yksikössä. Haluankin osaltani kiittää kuluneesta vuodesta henkilökuntaamme, hallitustamme, omistajiamme, yhteistyökumppaneitamme sekä asiakkaitamme.

Kimmo Rinne
toimitusjohtaja

2 Tunnusluvut, henkilöstö ja hallinto

Yhtiö lyhyesti

Yhtiö on vuonna 1993 perustettu 9 kunnan omistama osakeyhtiö, joka hoitaa osakaskunnissaan syntyvien jätteiden lakisääteiset vastaanotto- ja käsittelytehtävät sekä jätehuollon suunnittelu-, kehittämis- ja neuvontatehtävät. Lisäksi yhtiö vastaa jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen osalta. Yhtiö tarjoaa jätehuoltopalveluita myös elinkeinoelämälle lain sallimissa rajoissa.

Yhtiö omistaa tytäryhtiö Salpamaa Oy:n, joka vastaanottaa ja käsittelee maa- ja kiviaineksia. Lisäksi yhtiöllä on 40 % omistus biojätteitä ja puhdistamolietteitä vastaanottavasta ja käsittelevästä LABIO Oy:stä. LABIOn toinen omistaja on Lahti Aqua Oy.

Yhtiön osakaskunnat ovat Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki ja Pukkila. Suurin omistaja on 60,15 %:n osuudella Lahden kaupunki ja yhtiö kuuluu tytäryhtiönä Lahden kaupunkikonserniin.

Yhtiö vastaa yhteistyö- ja osakassopimuksen mukaisesti, että sen toimialueelle suunnitellaan ja toteutetaan taloudellinen, tehokas ja tasapuolinen jätehuoltojärjestelmä. Toimialueella jätteen hyödyntämisaste on lähes 100 %.

Jätteenkäsittelytoiminnot on keskitetty Lahteen, Kujalan käsittelykeskukseen, joka on yhtiön ainoa jätteenkäsittelypaikka ja jossa sijaitsee myös yksi yhtiön kuudesta lajitteluasemasta. Jätteitä vastaanotetaan myös viidessä muussa osakaskunnassa sijaitsevalla lajitteluasemalla ja muun muassa kiertävin keräyksin.

Toimialueella on sekalaisen jätteen osalta vielä pääosin käytössä kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus, jossa jätetyhjennyksiä hoitavat yksityiset kuljetusyritykset. Yhtiö vastaa koko toimialueellaan bio- ja pakkausjätteiden kuljetusten järjestämisestä. Siirtymä yhteisiin bio- ja pakkausjätteiden kuljetuksiin päättyi vuoden 2024 aikana. Sekajätteen kuljetus siirtyy yhtiölle huhtikuusta 2026 alkaen vaiheittain.

Henkilöstötunnusluvut ja organisaatio

Yhtiön henkilöstömäärä vuoden 2024 lopussa oli 52 henkilöä, joista määräaikaisia oli 5 henkilöä.

Vuoden aikana yhtiö tarjosi työharjoittelupaikkoja alan opiskelijoille sekä palkkasi koululaisia ja opiskelijoita kesätöihin käsittelykeskuksen piha-alueiden kunnossapitoon.

Omistajuus

Yhtiö perustettiin 18.6.1993 ja sen varsinainen toiminta alkoi 1.1.1994. Yhtiön omistajina toimii 9 kuntaa, joista Lahden kaupunki on yhtiön pääomistaja 60,15 %:n osuudella. Yhtiö kuuluu Lahden kaupunkikonserniin.

Yhtiön osakkeiden määrä / %-osuus omistajittain 31.12.2024 on esitetty alla olevassa kuvassa. Yhteensä 261 kpl / 100 %. Yksi ääni/osake. Yhtiön osakkeita rasittavat yhtiöjärjestyksen mukaiset suostumus- ja lunastuslausekkeet.

Yhtiön hallinto 2024

Yhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana 14 kertaa.

Hallituksen jäsenet 1.1.2024 – 6.5.2024

• Moilanen Heikki, puheenjohtaja
• Saari Henri, varapuheenjohtaja
• Aaltonen Kari
• Kivi Sami
• Kyrö Johanna
• Norja Susanna
• Vilkman Mira
• Mesimäki Marika, riippumaton jäsen
• Ignatius Veli-Pekka, Lahden konsernihallinto, läsnäolo ja puheoikeus

Hallituksen jäsenet 7.5.2024 – 31.12.2024

• Heikki Moilanen, Lahti, hallituksen puheenjohtaja
• Henri Saari, Heinola, hallituksen varapuheenjohtaja
• Sami Kivi, Lahti
• Susanna Norja, Lahti
• Johanna Kyrö, Orimattila
• Ilpo Markkola, Hollola
• Mirja Järvinen, Asikkala
• Marika Mesimäki, riippumaton asiantuntijajäsen
• Ignatius Veli-Pekka, Lahden konsernihallinto, läsnäolo ja puheoikeus

Yhtiön liiketoimintajohto 2024

• toimitusjohtaja Johanna Rusanen 7.10.2024 saakka
• vastaanotto- ja käsittelypäällikkö Pekka Kilpeläinen
• kehityspäällikkö Kimmo Rinne (7.10 – 31.12.2024 väliaikainen toimitusjohtaja)
• palvelupäällikkö Toni Kranttila
• viestintäpäällikkö Hanna Bergman

3 Tavoitteet ja toiminnan ohjaaminen

Strategiatyö

Yhtiön strategiaa tarkastellaan vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan vastaamaan yhtiön tarpeita ja toimintaympäristöä.

Toimintapolitiikka

Salpakierto Oy:n tehtävänä on hoitaa jätehuoltoa omistajakuntien puolesta mahdollisimman laajasti, tehokkaasti ja taloudellisesti kiertotaloutta edistäen.

1. Suunnittelemme ja toteutamme jätelain sekä osakassopimuksen tavoitteiden mukaista tasapuolista jätehuoltojärjestelmää.
2. Edistämme kierrätyksen ja kestävän kiertotalouden toteutumista sekä ehkäisemme ja vähennämme jätehuollon ympäristövaikutuksia vesistöön, maaperään ja ilmaan.
3. Toimimme ympäristö- ja työturvallisuussäädösten sekä muiden organisaatiota velvoittavien vaatimusten mukaisesti.
4. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti asiakaslähtöisesti omistajien ohjauksessa ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
5. Toimimme niin, että työympäristö on turvallinen ja henkilöstö työkykyinen, motivoitunut sekä osaava. Sitoudumme vammojen ja terveyden heikentämisen ehkäisemiseen.
6. Sitoudumme toimintamme jatkuvaan parantamiseen.
7. Toteutamme avointa, vuorovaikutteista, aktiivista ja rehellistä viestintää.
8. Tämä toimintapolitiikka liitetään vuosittain julkaistavaan vuosi- ja ympäristökatsaukseen.

Toimintajärjestelmä

Yhtiön toimintajärjestelmä koostuu ISO 9001:2015 standardin mukaisesta laatujärjestelmästä, ISO 14001:2015 standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä sekä ISO 45001:2018 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmästä. Toimintajärjestelmä kattaa yrityksen koko toiminnan. Järjestelmät on integroitu yhdeksi toimintajärjestelmäksi, jonka on sertifioinut akkreditoitu sertifiointiyritys SGS Fimko Ltd. Seuraava järjestelmä sertifiointiauditointi toteutetaan keväällä 2025.

Strategia ja toimintapolitiikka ohjaavat merkittävien laatu- ja ympäristö- sekä työterveys- ja turvallisuusnäkökohtien tunnistamista ja tavoitteiden asettamista. Päämäärien ja tavoitteiden pohjalta laaditaan pitkän ja lyhyen tähtäimen suunnitelmat. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti sekä palautteiden että tarkkailu- ja mittaustulosten perusteella.

4 Vastuullisuus

Yhtiön vastuullisuustyön perustana ovat yhtiön strategia, arvot, toimintapolitiikka, ympäristölupa, YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja indikaattorit, Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus sekä Lahti-konsernin vastuullisuusnäkökulmat ja tavoitteet.

Lahti-konsernin yhtiöille asetetaan seuraavat, kaikkia yhtiöitä koskevat yleiset tavoitteet:

• Konserniyhtiöiltä edellytetään tervettä pitkäjänteistä taloudenpitoa ja kannattavuutta.
• Yhtiöt edistävät vähähiilistä rakentamista omissa rakennushankkeissaan.
• Tytäryhteisöjen tulee hankinnoillaan tukea alueen yritysten innovaatioita ja edistää niiden markkinoille pääsyä ja kilpailukykyä.
• Yhtiöt edistävät Lahden hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista ja toteuttavat sitä hankinnoissaan, erityisesti liikenne- ja energiahankinnoissa. Hankinnoissa tulee soveltaa ympäristökriteerien lisäksi sosiaalisia ja eettisiä kriteerejä.
• Tytäryhteisöjen tulee madaltaa työttömien ja opiskelijoiden kynnystä siirtyä työelämään palkkaamalla tukityöllistettyjä, harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä.

Vastuullisuuden näkökulmia yhtiön toiminnassa ovat strategisten päämäärien mukaisesti ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu, taloudellinen vastuu ja asiakasvastuu. Toimintojen ja palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja hankinnassa otamme huomioon aina kustannukset, ympäristövaikutukset, asiakasnäkökulman sekä lainsäädännön.

Ympäristövastuullisuus tarkoittaa yhtiölle ympäristöasioiden huomioimista kaikessa toiminnassa. Pyrimme edistämään ympäristön hyvinvointia, vähentämään ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia, lisäämään jätteen materiaalihyötykäyttöä ja siten saavuttamaan lainsäädännön asettamat tavoitteet kierrätykselle sekä kehittämään ja ottamaan käyttöön ympäristömyönteisiä ratkaisuja. Yhdessä laajan kumppanuusverkoston kanssa pystymme vastaamaan lainsäädännön tiukentuviin kierrätystavoitteisiin, lisäämään alan tutkimusta ja kehittämistä sekä luomaan uutta liiketoimintaa markkinoille.

Lahden kaupungin tiekarttaan on kirjattu kiertotaloutta edistäviä toimenpiteitä, jotka keskittyvät erityisesti vuosiin 2023–2025. Tiekartan tavoitteiden toteutumista seurataan Lahden ympäristövahti-palvelussa.

Ympäristövahdissa Salpakierron merkittävimpiä tavoitteita ja toimenpiteitä seurataan kahdessa ohjelmassa:

• Lahden ilmasto-ohjelma 2023: aurinkovoimala Kujalan, jätteenkuljetusten tehostaminen ja bio- ja pakkausjätteiden kiinteistökeräyksen tehostaminen.
• Lahden kiertotalouden tiekartta 2022: Tehostetaan biojätteen erilliskeräystä ja lajittelua, järjestetään asukkaille kiertotalousaiheisia viestintäkampanjoita ja työpajoja sekä nostetaan kierrätysastetta Salpakierron toimialueella.

Sosiaalinen vastuu tarkoittaa meille turvallista työympäristöä ja toimintatapaa sekä motivoitunutta, osaavaa ja tyytyväistä työyhteisöä. Haluamme tarjota henkilöstölle terveellisen ja turvallisen työympäristön, missä työkyky taataan, johtaminen on oikeudenmukaista, kanssakäyminen on vuorovaikutteista, henkilöstöä kuunnellaan ja heillä on vaikuttamismahdollisuus. Ylläpidämme ja kehitämme työntekijöiden osaamista jatkuvalla kouluttautumisella.

Huolehdimme sosiaalisesta vastuustamme myös tarjoamalla harjoittelu- ja työkokeilupaikkoja ja tekemällä yhteistyötä työllisyyttä edistävien tahojen kanssa. Teemme vuosittain runsaasti yhteistyötä päiväkotien ja oppilaitosten kanssa erityisesti ympäristökasvatukseen liittyen.

Taloudellinen vastuullisuus merkitsee, että huomioimme toiminnan taloudelliset vaikutukset yhteiskunnallisesta näkökulmasta kaikessa toiminnassa. Jätehuollon kustannustason tasapuolisuus asukkaille halutaan turvata.

Asiakasvastuullisuus tarkoittaa toiminnassamme sitä, että tarjoamme asiakkaillemme palveluita, jotka ovat helposti saavutettavissa ja helpottavat asukkaiden arjen jätehuoltoa. Asioidessaan kanssamme asiakas kokee olevansa tärkeä ja saa odottamansa palvelun luotettavasti luotettavalta toimijalta. Päämääränä on jätehuoltoa kehittämällä tarjota asukkaille monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset kiinteistökohtaiset jätehuoltopalvelut.

5 Kehitys­hankkeet

Yhtiön ulkoiset ja sisäiset kehityshankkeet ovat olennainen osa yhtiön strategian toteutusta. Niiden päämääränä on vahvistaa toimintojemme kustannustehokkuutta, parantaa palveluidemme laatua sekä luoda perusta uusille liiketoimintamalleille.

Yhtiö on suunnitellusti ja aktiivisesti osallistunut jätealan yhteisiin tutkimus- ja kehitysprojekteihin, kuten Suomen Kiertovoima ry:n (KIVO) kautta organisoiduissa kehitysprojekteissa sekä erikseen valikoiduissa hankkeissa korkeakoulujen (LUT, LAB) ja muiden tutkimuslaitosten (esim. VTT) kanssa.

Vuonna 2024 yhtiön osalta päättyi kaksi EAKR:n osarahoittamaa hanketta: Kaikki muovi kiertää- ja Tekstiilit kiertoon 2.0-hanke. Näiden hankkeiden lisäksi yhtiö osallistui tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen vetämiin hankkeisiin, toimien niissä joko ohjausryhmän puheenjohtajana tai jäsenenä esim. UrbanMill (VTT), Jättihanke (Ladec) sekä Hiukka 2.0 (LAB), jotka kaikki päättyivät vuoden 2024 loppuun mennessä.

Vuonna 2024 yhtiö kilpailutti yhdessä neljän muun jätelaitoksen kanssa yhteishankintaselvityksen ”Yhdyskuntajätteen materiaalihyötykäytön parantamiseen liittyvä yhteishankintaselvitys”, jonka toimittajaksi valittiin Ramboll. Selvityksen tavoitteena oli tarkastella ja analysoida mukana olevien jätelaitosten yhteistyömahdollisuuksia, joilla parannetaan eri jätevirtojen kustannustehokasta käsittelyä, yhdyskuntajätteen kierrätysastetta sekä jätelaitosten kannattavuutta. Selvityksessä esille nousseita yhteistyömahdollisuuksien suunnittelua ja toteutumista jatketaan vuoden 2025 aikana.

IT-järjestelmien uudistaminen ja olemassa olevien järjestelmien tehokkaampi käyttäminen jatkuivat vuoden 2024 aikana. Toteutimme yhdessä IT-palvelutarjoajan kanssa “Modernin työn pelikirjan”. Pelikirjan luomisen tavoitteena oli sopia yhteiset toimintatavat sekä kehitys- ja koulutustarpeet, jotta voisimme vähentää työaikahukkaa ja tehdä työstä mielekkäämpää. Pelikirjan ja toimintojen kehittäminen jatkuu edelleen vuoden 2025 aikana, jolloin jatkamme prosessia dokumenttipankkien käyttöönottamisella ja toimintajärjestelmän siirtämisen suunnittelulla M-Files järjestelmästä M365-järjestelmään.

Kierrätysasteen parantaminen – kierrätysasteen tiekartta

Vuoden 2023 aikana aloitettu kierrätysasteen tiekartan rakentaminen saatiin valmiiksi vuoden 2024 aikana. Tämä strateginen suunnitelma tarjoaa selkeän suunnan ja toimintasuunnitelman kohti yhä vaativampia kierrätystavoitteita. Alla olevaan kuvaan on tiivistetysti määritetty keskeisimmät toimenpiteet, joilla pystymme saavuttamaan haastavat kierrätysastetavoitteet.

Kaikki muovi kiertää -hanke (1.1.2023 – 31.10.2024)

Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hanke oli Espoon kaupungin, VTT:n, HSY:n, Metropolia ammattikorkeakoulun, LAB-ammattikorkeakoulun, Salpakierto Oy:n, Muovipoli Oy:n ja Muoviyhdistys ry:n yhteinen hanke, jonka tavoitteena oli nostaa muovin kierrätysastetta ja muovijätteen materiaalihyötykäyttöä sekä vahvistaa uusiomuovin markkinoita Uudellamaalla sekä Päijät-Hämeessä.

Osana hanketta Yhtiö toteutti heinä-elokuussa 2024 kokeilun, jossa kerättiin muiden kuin muovipakkauksiin kuuluvia kovamuovijätteitä Lahden lajitteluasema Pillerillä. Kokeilu oli käynnissä ajanjaksolla 1.7.–31.8.2024 ja sen aikana kerättiin yhteensä 46 500 kg muovijätettä.

Kerätty muovi käsiteltiin kokeilun jälkeen  LATE-laitoksessa, joka on suunniteltu erottamaan muovijätteet eri laatuihin, kuten kovamuoveihin ja kalvomuoveihin. Vaikka laitoksen teknologia mahdollisti muovien tehokkaan lajittelun, kokeilun merkittävä haaste oli muovien laadullinen jakauma. Ainoastaan noin 6 % kerätystä muovijätteestä oli PP/PE-muoveja, joilla on markkinoilla suurempi kysyntä ja jotka ovat kierrätyksen kannalta arvokkaampia. Muut muovit kategoriaan luokiteltiin noin 39 % muoveista. Yllättävää keräyksessä oli metallin suuri määrä, joka oli noin 2,6 %. Kokeilu osoitti, että erilliskeräyksellä on huomattavaa potentiaalia, mutta jotta liiketaloudelliset edellytykset voitaisiin arvioida tarkemmin ja varmistaa toiminnan kannattavuus, tarvitaan kuitenkin lisätietoa keräyksen optimoinnista ja markkinamahdollisuuksista.

Hankkeessa yhtiön osalta myönteisin havainto ja mahdollinen muutos toiminnassa voisi olla se, että muovin erilliskeräyksellä voisimme parantaa kierrätysastetta ja vaikuttaa osittain myös asukkaiden jätehuoltokuluihin. Tulevaisuudessa yhtiö voisi hyötyä myös taloudellisesti erilliskeräyksen ja prosessoinnin järjestämisestä. Lisäksi hankkeen tuloksena pilotointien kohteena olevin muovijätejakeiden materiaalihyötykäytön tietopohja lisääntyi ja antoi yritykselle uusia innovaatioajatuksia ja käytännön ratkaisuja hyödynnettäväksi.

Tekstiilit kiertoon 2.0 (1.9.2022-30.9.2024)

Hankkeen toteuttajina olivat LAB-ammattikorkeakoulu, Salpakierto Oy ja Harjulan Setlementti ry. Hankkeen tavoitteina olivat poistotekstiilin erilliskeräyksen ja lajittelun pilotointi ”Tekstiilit kiertoon Päijät-Hämeessä” -hankkeessa kehitetyn toimintamallin mukaisesti, kierrätysasteen nostaminen sekä poistotekstiileihin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen.

Hankkeen aikana kerätty tieto ja osaaminen on antanut yhtiölle arvokasta ymmärrystä poistotekstiilien laatuun, materiaaleihin ja keräystapoihin liittyvistä haasteista, vaikkakaan emme löytäneet ratkaisua poistotekstiilien kierrätykselle alueellisesti eikä myöskään valtakunnallisesti.  Poistotekstiilien markkinoilla on kuitenkin indikaatioita siitä, että poistotekstiilien kierrätys alkaa kasvamaan ja kuitujen kysyntä sen myötä myös kasvaa.

Osaltaan kierrätysratkaisujen löytymiseen vaikutti se, että hankkeen aikana tuli EU:n komission esitys, jossa EU:n jätedirektiivin muutoksen myötä tekstiilituotteet ja jalkineet ovat tulossa tuottajavastuun piiriin. Tämänhetkisen arvion mukaan direktiivi voisi tulla voimaan kesään 2025 mennessä. Direktiivin voimaantulosta alkaa 24 kuukauden mittainen määräaika kansalliselle täytäntöönpanolle. Tämän jälkeen on kuusi kuukautta aikaa saattaa tekstiilien tuottajavastuuta koskevat säädökset voimaan Suomessa. Mikäli aikataulu on edellä esitetyn arvion mukainen, alkaisivat tekstiilituotteiden tuottajavastuuvelvoitteet viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä.

Tuottajavastuun käynnistymisen vuoksi yhtiö päätti myös odottaa selkeämpiä linjauksia ennen uusien toimenpiteiden käynnistämistä.

Lajitteluasemien palvelutarjonnan parantaminen

Lajitteluasemien palvelutarjoaman kehittämisessä tavoitteena on palvelutason ja asiakkaiden käyttäjäkokemuksen parantaminen vaiheittain seuraavien neljän vuoden aikana. Haluamme myös vastata asiakaskyselyistä saatuihin palautteisiin ja kehitysehdotuksiin.

Projektin pilot-lajitteluasemaksi valittiin Asikkalan lajitteluasema. Asikkalan lajitteluaseman lay-out vaihtoehtoja tarkasteltiin eri näkökulmista ja vaihtoehdoista valittiin soveltuvin ehdotus jatkosuunnitteluun, joka edellyttäisi myös lajitteluaseman alueen laajentamista. Rakentamisluvan prosessi laitettiin myös käyntiin. Samanaikaisesti muiden toimenpiteiden kanssa aloitettiin Asikkalan lajitteluaseman ympäristöluvan päivitysprosessi, jotta ympäristölupa vastaa ja mahdollistaa itsepalvelukonseptin vaatimusten mukaisen toiminnan.

Vuoden 2024 aikana toteutettiin Hilmassa markkinakartoitus liittyen lajitteluasemien itsepalvelukonseptiin, kassajärjestelmiin ja laskutustietojen keräysjärjestelmiin. Kartoituksen tuloksena löydettiin kuusi toimijaa, joiden avulla itsepalvelutoiminnot voitaisiin toteuttaa. Vuoden 2025 alussa toimittajat kilpailutetaan neuvottelumenettelyllä. Projekti jatkuu vuoden 2025 aikana ja toivottavasti pääsemme testaamaan itsepalvelukonseptia syksyllä 2025.

6 Jätehuoltopalvelut kiinteistöille

Asuinkiinteistöjen lajitteluvelvoitteet

Kaikkien toimialueen asuinkiinteistöjen, myös vapaa-ajan kiinteistöjen, tulee kuulua järjestetyn jätehuollon piiriin ja lajitella päivittäin syntyvät talousjätteensä toimialueen jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Jätehuollolla tavoitellaan kestävää ja puhdasta materiaalikiertoa. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava syntypaikoiltaan käsittelyyn siten, että eri jätemateriaalit tulevat käsittelyyn mahdollisimman tehokkaasti eroteltuna ja laadultaan niin hyvänä, että ne soveltuvat materiaalina kierrätettäväksi tai turvallisesti energiana hyödynnettäväksi.

Jätehuoltomääräysten mukaan kaikkien toimialueemme kuntien taajamissa kiinteistöillä, joissa on asuntoja 5 tai enemmän, on jätteiden lajitteluvelvoite seitsemään eri jätelajiin (biojäte, sekajäte, muovipakkaukset, kartonkipakkaukset, lasipakkaukset, metallipakkaukset ja paperi). Salpakierto aloitti lasi- ja metallipakkausten keräyksen näillä kiinteistöillä 1.1.2024. Biojätteen keräys Salpakierron toteuttamana alkoi kiinteistöillä, joissa on asuntoja 5 tai enemmän, maaliskuun 2024 alussa.

Toimialueen 1-4 huoneiston kiinteistöissä tuli järjestää alkuvuodesta 2024 kiinteistökohtainen jätteenkeräys vähintään seka- ja energiajätteelle. Energiajätteen keräys kiellettiin toimialueella 30.6.2024 alkaen, kun biojätteen (ruokajäte) keräys alkoi Salpakierron toimesta 1.7.2024 velvoitteen piiriin kuuluvilla 1-4 huoneiston kiinteistöillä Lahden, Heinolan ja Hollolan keskustaajamien sekä Nastolan kirkonkylän alueella. Kiinteistöillä, joissa on asuntoja 5 tai enemmän, energiajätteen keräys päättyi jo edellisen vuoden elokuussa.

Biojätteen keräysvelvoitteen piiriin kuuluvien kiinteistöjen omistajille lähetettiin kirjeitse tietoa alkavasta velvoitteesta ja vaihtoehtoisista tavoista järjestää biojätteen keräys. Velvoitteen taajamarajaus oli nähtävillä yhtiön verkkosivuilla olevasta karttaupotuksesta.

Pienten kiinteistöjen tuli toimittaa syntyvät lasi-, kartonki-, muovi- ja metallipakkausjätteet niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin. Pienkiinteistöt saattoivat halutessaan liittyä vapaaehtoiseen erilliskeräykseen eli tilata oman jäteastian pihaansa esimerkiksi muovipakkauksille tai ilmoittautua mukaan niin ikään vapaaehtoiseen monilokerokeräykseen, joka alkaa lokakuussa 2025 osassa toimialuetta. Monilokeroastiassa on sisällä 4 eri lokeroa eri jätejakeille (lasi-, kartonki- ja muovipakkaukset sekä metalli).

Keräyspaperin keräyksen tuli olla järjestetty jätelainsäädännön mukaisesti.

Jätteenkuljetus toimialueella

Jätteiden kerääminen ja kuljettaminen oli toimialueella seka-, energia- ja biojätteen osalta vielä pääosin kiinteistön haltijan järjestämää vuoden 2024 alussa. Osassa toimialuetta (Orimattilan Artjärvellä, Heinolan haja-asutusalueella sekä Kärkölässä energia- ja sekajätteen osalta sekä Heinolassa ja Orimattilassa biojätteen osalta) oli kunnan järjestämä jätteenkuljetus, missä Salpakierto oli yhteisesti kilpailuttanut jätteenkuljetukset ja astiantyhjennyksiä hoitivat urakoitsijat. Sekalaisen jätteen kuljetus siirtyy Salpakierron järjestämäksi huhtikuusta 2026 alkaen.

Bio- ja pakkausjätteiden kerääminen siirtyi yhtiön järjestämäksi vuosien 2023–2024 aikana alla olevan aikajanan mukaisesti. Siirtymän jälkeen biojätteen ja pakkausjätteiden tyhjennyksestä ja kuljetuksesta kaikilla asuinkiinteistöillä koko toimialueella on vastannut Salpakierto.

Kiinteistön päivittäisjätehuolto kunnan järjestämänä

Yhtiön järjestämissä jätteenkuljetuksissa tapahtuneet suuret muutokset saatiin vietyä maaliin vuonna 2024, kun tammikuussa yhtiö aloitti lasi- ja metallipakkausten yhteisesti kilpailutetun keräyksen ja maaliskuussa biojätteen keräyksen kiinteistöillä, joissa on asuntoja 5 tai enemmän. Biojätteen keräys laajeni vielä 1–4 huoneiston kiinteistöille Lahden, Heinolan ja Hollolan keskustaajamien sekä Nastolan kirkonkylän alueella heinäkuussa 2024.

Kiinteistökohtainen jätteen keräys on yhden tai useamman kiinteistön yhdessä käyttämä palvelu. Jäteastia(t) tyhjennetään vähintään jätehuoltomääräysten mukaisilla tyhjennysväleillä. Kiinteistökohtaisia kotinoutoasiakkaita oli n. 21 000 ja jäteastioiden tyhjennyksiä tehtiin yhteensä noin 650 000, joka oli lähes kolminkertaisesti enemmän kuin edellisenä vuotena. Tämä johtui suurimmilta osin alkaneiden biojätteiden kuljetusten aloituksista, mitkä moninkertaistivat kuukausittaiset kuljetusmäärämme. Hinnat perustuvat Lahden seudun jätelautakunnan hyväksymään taksaan.

Aluekeräyspisteet ovat yhtiön ylläpitämiä asumisessa syntyvän sekajätteen keräyspisteitä. Pisteitä oli yhteensä 14 kpl. Pisteiden käyttöoikeus on ainoastaan aluekeräyspistemaksun maksavilla asiakkailla. Aluekeräyspistettä käyttäviä asiakkaita oli yhteensä 1247 ja pisteillä tehtyjä jäteastioiden tyhjennyksiä noin 11 200 kpl.

Yhtiön kiinteistöiltä keräämä jätemäärä oli n. 10 500 tonnia vuonna 2024.

Maksulliset lisäpalvelut asuinkiinteistöille

Lavapalvelu tarjosi yksityisasiakkaille ja taloyhtiöille erilaisia lavavaihtoehtoja mm. kiinteistöissä syntyville haravointi- ja risujätteille sekä rakennus- ja remonttijätteille. Tarjolla oli erilaisia ja erikokoisia lavoja asiakkaan tarpeen mukaan esimerkkinä lokerolava, joka mahdollistaa jätteiden lajittelun. Lavapalvelun toiminta-alueena oli yhtiön koko toimialue.

7 Vastaanottopalvelut kotitalouksille

Yhtiön tarjoamia kattavia jätteiden vastaanottopalveluita voivat käyttää kaikki toimialueen vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat kuntarajoista riippumatta. Vastaanottopalvelut rahoitetaan jätehuollon perusmaksulla, lajitteluasemien jätemaksuilla sekä hyötyjätteiden myyntituloilla.

Vuonna 2024 yhtiö tarjosi seuraavat vastaanottopalvelut:

• kuusi palvelevaa lajitteluasemaa
• Roinaralli (vaarallisten jätteiden, metallin ja sähkölaitteiden kiertävä keräys joka kunnassa)
• kaksi vaarallisten jätteiden keräyskonttia
• puutarhajätteiden ja poistotekstiileiden vastaanottopisteet Myrskylässä, Pukkilassa ja Kärkölässä lajitteluasemien lisäksi
• neljä metalliromun keräyslavaa
• Serristoppi – vastaanottopiste Lahden keskustassa
• toimialueen apteekit (noin 30 kpl) lääkejätteiden vastaanottopisteinä

Lajitteluasemat

Yhtiöllä oli kuusi palvelevaa lajitteluasemaa Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Lahdessa, Orimattilassa ja Padasjoella. Lajitteluasemilla otetaan vastaan mm. kotitalouksissa syntyvät rakennus- ja remonttijätteet, muuttojätteet, huonekalut, vaaralliset jätteet, sähkölaitteet ja puutarhajätteet.

Maksutta vastaanotettavia jätteitä olivat risut ja haravointijätteet, kartonkipakkaukset, lasipakkaukset, paperi, metalli, puu, kestopuu, renkaat, kaikenkokoiset sähkölaitteet, vaaralliset jätteet, poistotekstiilit ja käyttökelpoiset vaatteet ja kodin tekstiilit. Maksullisia jätteitä olivat mm. energia- ja sekajäte, betoni- ja tiilijäte, asbesti, huonekalujäte ja tietosuojapaperi.

Em. jätteistä lähes kaikki ohjattiin materiaalikierrätykseen. Lisäksi kierrätykseen ohjattiin rakennus- ja remonttijätteistä mm. saniteettiposliinit, kipsilevyt, kattohuopa, ikkunalasi, asfaltti sekä betoni- ja tiilijäte.

Risut, puut ja kestopuut ohjattiin energiahyötykäyttöön. Vastaan otettu seka- ja energiajäte lajiteltiin laitosmaisesti lajittelulaitoksessa erotellen kierrätyskelpoiset ja energiahyödynnettävät ainekset toisistaan. Verhoilluista huonekaluista eroteltiin metallia materiaalikierrätykseen ja loppuosa hyödynnettiin energiana. Vaaralliset jätteet ohjattiin vaarallisten jätteiden käsittelyyn.

Lajitteluasemilla kävi vuonna 2024 noin 176 000 asiakasta, joista noin 92 000 asiakasta kävi Lahden lajitteluasema PILLERIllä. Kävijämäärä nousi hieman edellisestä vuodesta.

Lajitteluasemilla otettiin vuonna 2024 jätteitä vastaan kaikkiaan noin 27 716 tonnia.

Lajitteluasema PILLERIltä Kujalan käsittelykeskuksesta saattoi vuokrata kuomullisen peräkärryn jätteiden kuljetusta varten.

Roinaralli-keräyskierrokset

Roinaralli on vaarallisten jätteiden, metallijätteiden ja sähkölaitteiden kiertävä keräys normaalisti kaikissa toimialueen kunnissa touko- ja kesäkuussa ja osassa kunnista lokakuussa. Roinarallissa em. jätteet otetaan kotitalouksilta maksutta vastaan. Roinaralli on tarkoitettu etenkin autottomille asukkaille, joiden ei ole mahdollista toimittaa jätteitään lajitteluasemille.

Vuoden 2024 Roinaralli kiersi touko-, kesä- ja lokakuussa Heinolassa, Kärkölässä, Myrskylässä, Pukkilassa, Padasjoella, Asikkalassa, Hämeenkoskella ja Artjärvellä.

Vaarallisten jätteiden keräyskontit

Toimialueella oli vuonna 2024 käytössä kaksi vaarallisten jätteiden keräyskonttia Heinolassa ja toinen Kärkölässä, mihin otettiin vastaan kotitalouksien vaarallisia jätteitä.

Keräyskonttiin vastaanotettavien vaarallisten jätteiden vastaanotto on rajoitettua ja hapot, emäkset, ohenteet, liuottimet, myrkyt, kestopuu sekä sähkölaitteet tulee toimittaa lajitteluasemille.

Metalliromun keräyslavat

Metalliromua otettiin lajitteluasemien ja Roinaralli-keräyskierrosten lisäksi vastaan neljällä metalliromupisteellä Orimattilan Artjärvellä, Hollolan Hämeenkoskella, Myrskylässä ja Pukkilassa.

Puutarhajätteiden vastaanottopisteet

Puutarhajätteitä eli risuja ja haravointijätteitä otettiin vastaan lajitteluasemien lisäksi kolmella keräyspisteellä Kärkölässä, Myrskylässä ja Pukkilassa.

Serristoppi-vastaanottopiste

Serristoppi-vastaanottopisteellä Lahden torilla markkinapäivinä huhti-lokakuussa vastaanotettiin maksutta kotitalouksilta loisteputkia, energiansäästölamppuja, pieniä sähkölaitteita, paristoja ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia kosmetiikkatuotteita.

Lääkejätteiden vastaanotto apteekeissa

Yhtiö vastaa toimialueensa asukkaiden lääkejätteiden vastaanotosta. Ihmisten tai eläinten lääkkeet ja farmaseuttiset tuotteet otetaan kotitalouksilta maksutta vastaan kaikissa toimialueen noin 30 apteekissa.

Lääkejätteet toimitettiin hävitettäväksi vaarallisten jätteiden käsittelylaitokseen, missä ne hyödynnetään energiantuotannossa.

8 Kierrätysvalmennus

Kierrätysvalmennuksen (jäteneuvonta) tehtävänä on motivoida toimialueen asukkaita kestävään kuluttamiseen, jätteen määrän vähentämiseen ja oikeanlaiseen jätteiden lajitteluun niiden syntypaikalla sekä ohjata kiinteistöjen haltijoita määräysten mukaisten jätehuoltopalveluiden pariin. Jäteneuvonta on omistajakuntien yhtiölle osoittama lakisääteinen palvelutehtävä, joka kustannetaan jätehuollon perusmaksulla.

Kierrätysvalmennusta tuotetaan asukkaille monikanavaisesti ja -muotoisesti erilaisissa neuvonta- ja yleisötilaisuuksissa, puhelimitse, erilaisten neuvonta-aineistojen ja -kampanjoiden muodossa, verkossa sekä sosiaalisessa mediassa.

Neuvontatilaisuudet

Neuvontatilaisuuksia toteutui yhteensä 288 kappaletta ja niissä tavoitettiin kasvokkain lähes 9200 toimialueen asukasta. Ympäristökasvatuksen tilaisuuksia kouluissa, päiväkodeissa ja oppilaitoksissa toteutui 136 ja aikuisille suunnattuja neuvontatilaisuuksia 152. Henkilökohtaisesti erilaisissa tilaisuuksissa annettu kierrätysvalmennus sai asiakkailta kouluarvosanan 9,55.

Yhtiöllä on pienoisyritys Yrityskylä Häme Alakoulussa. Vuonna 2024 Yrityskylän oppimiskokonaisuuden suoritti 4600 kuudesluokkalaista.

Kurssit ja kampanjat

Toimialueen asukkaille tarjottiin 2 maksutonta kompostointikurssia yhteistyössä Lahden 4H-yhdistyksen kanssa. Kurssit pidettiin maaliskuussa.

Valtakunnallisen Hävikkiviikon aikana toteutettiin toimialueen alakouluille Ruoka ei kuulu roskikseen -kampanja, jonka tavoitteena oli kiinnittää oppilaiden huomio ruokahävikin vähentämiseen ja ruoan arvostukseen.

YouTubeen tuotettiin webinaaritallenteita eri jätelajien lajittelua ja alkavaa biojätteen erilliskeräystä koskien.

Viestintää monikanavaisesti

LOKKI-seinäkalenteri, joka kodin jätehuollon tietopaketti vuodelle 2024, jaettiin julkisena tiedotteena toimialueen kaikkiin kotitalouksiin sekä yrityksiin ja edelleen osoitteellisena jakeluna toimialueen ulkopuolella asuville kesäasukkaille. Vuoden 2024 kalenterin painosmäärä oli 138 000 kappaletta. Kalenteri sisälsi kodin jätteiden lajitteluohjeet irrotettavana julisteliitteenä. Vuosikalenterien kuvitukseksi oli käynnissä asukkaille suunnattu valokuvakisa.

Toukokuun loppupuolella julkaistiin kotitalouksille tiedotuslehti Lokkiposti. Lehden painosmäärä oli 125 000 kappaletta ja se jaettiin julkisena tiedotteena kaikkiin toimialueen kotitalouksiin sekä osoitteellisena jakeluna toimialueen ulkopuolella asuville toimialueen kesäasukkaille. Pääteemana lehdessä oli tulevat jätehuoltopalveluiden muutokset, kuten energiajätteen keräyksen päättyminen, energiajätteen uusi lajittelu ja biojätteen keräysvelvoitteen laajentuminen. Lehden verkkoversio oli saatavilla yhtiön verkkosivuilla ja sitä mainostettiin AlmaMedian kanavissa kesäkuun ajan.

Mediatiedotusta ajankohtaisista aiheista kohdistettiin pääasiassa paikallis- ja aluelehdistölle. Tiedotteita medialle lähetettiin noin 50 kappaletta. Mediaosumia kerättiin 260 kappaletta.

Yhtiön verkkopalvelussa salpakierto.fi vieraili keskimäärin 16 900 eri käyttäjää kuukaudessa. Verkkopalvelussa on tarjolla sähköinen lajitteluopas jätehaku.fi. Asukastiedottamista tehtiin aktiivisesti sosiaalisen median kanavissa Facebook ja Instagram. Lisäksi käytössä olivat sosiaalisen median kanavat YouTube ja LinkedIn. Sosiaalisen median kanavien kokonaiskattavuusluvuksi muodostui noin 506 000. Ajankohtaisia palveluja markkinoitiin lisäksi alueellisesti Googlen Display-verkostossa.

Energiajätteen keräysvelvoitteen ja lajittelun päättymisestä toteutettiin mainoskampanja kanavilla MTV3, Katsomo ja YouTube. Mainoskampanjan tavoittavuusluvuksi muodostui noin 526 000.

Päättäjille ja yhteistyötahoille tuotettiin 5 kappaletta ajankohtaisasioiden uutiskirjettä. Lisäksi toimialueen isännöitsijöille tuotettiin 5 uutiskirjettä, opettajille 4 uutiskirjettä ja varhaiskasvattajille 1 uutiskirjettä.

9 Jätteen kierrätys ja käsittely

Yhtiö vastaanotti yhteensä 86 500 t jätettä vuonna 2024. Pääosa jätteistä vastaanotettiin Kujalan käsittelykeskukseen, jossa jätteitä välivarastoidaan, käsitellään, hyödynnetään, siirtokuormataan ja loppusijoitetaan. Kokonaisjätemäärä oli hieman edellisvuotta pienempi. Lietteitä, haravointijätteitä ja kiinteistökeräyksen pakkausjätteitä vastaanotettiin edellisvuotta enemmän, sen sijaan energiajätteitä ja loppusijoitettavia jätteitä vastaanotettiin edellisvuotta vähemmän.

Loppusijoitusalueelle sijoitetun jätteen määrä on edelleen pudonnut mm. vuonna 2016 voimaan astuneen orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon sekä kehittyneiden hyötykäyttömahdollisuuksien myötä.  Vuonna 2021 kokonaisjätemäärä pieneni maa- ja kiviaineisten vastaanoton siirtyessä tytäryhtiö Salpamaa Oy:n liiketoiminnaksi.

Vuonna 2024 yhtiön vastaanottamasta kokonaisjätemäärästä hyödynnettiin 99 %. Energiahyötykäytön osuus oli 54 %.

Yhdyskuntajätteen osuus yhtiön vastaanottamasta kokonaisjätemäärästä oli 70 %. Vastaanotetun yhdyskuntajätteen määrä (60 700 t) pieneni edellisvuoteen nähden erityisesti energiajätteen osalta. Kerättyjen pakkausjätteiden määrä kasvoi elokuusta 2023 alkaen kuljetusten alettua.

Yhtiö vastaanottaman yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste vuonna 2024 oli 99,3 % – materiaalihyötykäyttöön ohjattiin 36,3 % ja energiana hyödynnettiin 63,0 %. Vuonna 2024 yhtiön vastaanottamia yhdyskuntajätteitä hyödynnettiin materiaalina 113 kg/asukas, energiana 195 kg/asukas ja toimitettiin loppukäsittelyyn 2 kg/asukas.

Vuoden 2024 yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli yhtiön toimialueella 53,1 %. Kierrätysaste nousi vuodesta 2023, jolloin se oli 51,7 %. Kierrätysasteella tarkoitetaan materiaalina kiertoon ohjatun jätteen osuutta. Energiahyötykäyttöön ohjattiin 46,4 % ja loppusijoitukseen 0,5 % jätteestä. Jätteen hyödyntämisaste oli kaikkiaan 99,5 %.

Koko toimialueen hyötykäyttöasteeseen lasketaan mukaan yhtiön vastaanottaman yhdyskuntajätteen lisäksi mm. toimialueen Rinki-ekopisteillä ja kiinteistöillä kerätyt tuottajavastuun alaiset pakkausjätteet ja paperit, tuottajien järjestämillä vastaanottopisteillä kerätyt sähkö- ja elektroniikkajätteet, PALPAn kierrättämät pakkausjätteet eli palautuspullot ja -tölkit, arvio sekajätteen arinakattilapolton jälkeen kuonasta erotelluista metalleista, arvio kotikompostoidun biojätteen määrästä sekä LABIOn suoraan vastaanottamat kaupan biojätteet, jotka eivät kulje Salpakierron vastaanoton kautta.

Muovipakkauksia kerättiin viime vuonna toimialueella suoraan yhtiön jätekuljetuksiin kuuluvilta kiinteistöiltä yhteensä 1 093 000 kiloa ja tuottajayhteisön Rinki-ekopisteillä yhteensä 682 000 kiloa. Eli yhteensä alueemme kotitaloudet lajittelivat muovipakkauksia kaikkiaan 1 775 000 kiloa. Muovipakkausten keräysmäärä nousi edellisestä vuodesta ja sitä kerättiinkin 470 000 kiloa edellisvuotta 2023 enemmän

Laitosten ja käsittely­toimintojen tunnusluvut

Ympäristö­tunnusluvut

10 Asiakastyytyväisyys

Yhtiön eri asiakasryhmien tyytyväisyyttä mitataan vuosittain kolmella kohdennetulla asiakastyytyväisyyskyselyllä. Asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla. Asiakastyytyväisyyden kokonaiskeskiarvoksi vuonna 2024 muodostui 4,3 asteikolla 1-5 (5=erittäin hyvä/erittäin hyvin/täysin samaa mieltä ja 1=erittäin huono/erittäin huonosti/täysin eri mieltä).

Lajitteluasemien asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin Lahden ja Hollolan lajitteluasemilla. Asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä lajitteluasemapalveluihin ja kyselyssä kysyttyjen asioiden keskiarvoksi tuli 4,4 asteikolla 1-5. Kysely toteutettiin pääosin haastattelemalla asiakkaita lajitteluasemakäynnin yhteydessä. Vastaajista 96 % oli toimialueen kuntien vakituisia asukkaita ja 4 % toimialueen vapaa-ajan asukkaita. Yksityisasiakkaita vastaajista oli 93 % ja yrityksiä 7 %.

Kaikkein eniten lajitteluasemilla asioivat asiakkaat arvostavat henkilökunnan palvelualttiutta ja ystävällisyyttä (kyselyssä keskiarvo 4,8). Myös lajitteluaseman sijainti, opasteiden selkeys ja lajittelun helppous saavat korkeat arvosanat (kyselyssä keskiarvo 4,5). Muita kyselyssä arvioituja asioita olivat mm. asiakasturvallisuus, liikennöinnin toimivuus ja aukioloajat.

Yhtiön järjestämiä jätteenkuljetuksia koskevassa asiakastyytyväisyyskyselyssä mitatut osatekijät saivat kokonaiskeskiarvon 4,2, kun asteikko on 1-5 (1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä). Kyselyyn vastasi n. 2300 yhtiön bio-, pakkaus- ja sekajätekuljetusten asiakasta. 96 % vastaajista oli yksityisasiakkaita ja 4 % isännöitsijöitä.

Tyytyväisimpiä asiakkaat olivat jäteastioiden tyhjennysvälien sopimuksenmukaisuuteen ja laskujen oikeellisuuteen. Nämä muuttujat saivat keskiarvon 4,5. Hyvin tyytyväisiä oltiin myös jäteautonkuljettajien ystävällisyyteen ja avuliaisuuteen (ka 4,4) sekä asiakaspalvelun ystävällisyyteen, palvelualttiuteen ja ammattitaitoon (ka 4,3). Tyytymättömimpiä asiakkaat olivat asiakaspalvelun nopeaan saatavuuteen, joka sai keskiarvon 3,6.

Kujalan käsittelykeskuksessa asioiville ammattiautoilijoille tehdyn kyselyn mukaan asiakkaat olivat jälleen hyvin tyytyväisiä palvelun tasoon ja kyselyn osatekijät saivat keskiarvon 4,4 asteikolla 1-5. Kyselyyn vastasi 96 autoilijaa. Erityisen tyytyväisiä (ka > 4,7) asiakkaat olivat vaakatoimintojen sujuvuuteen ja vaakahenkilökunnan antamien ohjeiden selkeyteen.

11 Talouden tunnus­luvut

Yhtiön liikevaihto oli 18,10 milj. euroa, joka oli noin 23,2 % enemmän kuin edellisvuonna. Liikevaihdosta jätteen käsittely- ja kuljetustoimintojen osuus oli 11,8 milj. euroa, joka oli noin 23,8 % edellisvuotta korkeampi.

Hankintalain ja jätelain mukaisesti yhtiön liikevaihdosta korkeintaan 10 % voi tulla muusta kuin lakisääteisestä toiminnasta. Vuonna 2024 pääosa yhtiön toiminnan tuotoista saatiin lakisääteisten palvelujen tuottamisesta, noin 17,7 milj. euroa (93,1 % tuotoista). Muun toiminnan tuotot olivat noin 1,3 milj. euroa (6,9 % tuotoista).

Jälkihoitovelvoitteet

Yhtiö on varautunut jätelain ja ympäristölupien mukaisiin kaatopaikkojen jälkihoitovelvoitteisiin tekemällä vuosittain kirjanpidossa pakollisen jälkihoitovarauksen. Toteutetut jälkihoitokulut katetaan varauksesta.  Jälkihoitokulut muodostuvat pääosin Lahden Kujalan käsittelykeskuksen suljetun sekä käytössä olevan kaatopaikan laskennallisista lopettamiskuluista ja vesienkäsittely- ja tarkkailukuluista. Lisäksi Heinolan ja Hollolan suljettujen kaatopaikkojen vesienkäsittely- ja tarkkailukulut katetaan varauksesta. Jälkihoitovarauksen määrä taseessa oli 31.12.2024 n. 6,4 milj. euroa. Yhteensä vastuiden suuruus vuoteen 2069 on n. 12,7 milj. euroa ja tästä taseeseen kirjaamaton jälkihoitovastuu n. 6,3 milj. euroa. Jälkihoitovarauksien käyttösuunnitelmat ja jälkihoitovastuu tarkistetaan vuosittain.

Kunnanvastuujätehuollon jätemaksujen kertymä ja käyttö

Julkisoikeudellisella kunnan jätemaksulla tulee kattaa sekä kunnalle että kunnan omistamalle yhtiölle, kuten Salpakierto Oy:lle, kunnan lakisääteisestä jätehuollon järjestämistehtävästä aiheutuvat kustannukset. Jätemaksun perusteista määrätään Lahden seudun jätelautakunnan hyväksymässä jätetaksassa. Jätelain 79 § 3 momentin mukaiset jätemaksun kertymää sekä kertymän käyttöä koskevat tiedot on koottu oheisiin kaavioihin.

Kertymä vuonna 2024 oli 11,5 milj. euroa.  Suurin osa kertymästä, noin 74 %, käytetään jätteen käsittelyyn.

Jätehuollon perusmaksu on jätelain mukainen yhtiön omistajakuntien päättämä maksu, jonka suuruudesta on vuoden 2013 alusta päättänyt Lahden seudun jätelautakunta. Jätehuollon perusmaksu on vuosimaksu, joka laskutetaan jokaiselta asunnolta (vakituinen ja vapaa-ajan asunto) yhtiön toimialueella. Vuonna 2024 perusmaksun suuruus oli 31.8. asti 36,48 euroa/vuosi vakituisilta ja 23,47 euroa/vuosi vapaa-ajan asunnoilta ja arvonlisänveron yleisen kannan korotuksen vuoksi 1.9. alkaen 36,92 euroa/vuosi vakituisilta ja 23,76 euroa/vuosi vapaa-ajan asunnoilta.

Jätehuollon perusmaksulla rahoitettiin jätehuollon vastaanottopalveluita asukkaille, kuten lajitteluasemien palveluita, Roinaralli-keräyskierrokset sekä vaarallisten jätteiden ja puutarhajätteiden maksutonta keräystä. Lisäksi jätehuollon perusmaksulla rahoitettiin jäteneuvonta ja ympäristökasvatus, suljettujen loppusijoitusalueiden jälkihoitoa ja jätelautakunnan toiminta.

Jätehuollon perusmaksuilla tuotettavien palveluiden tuotot vuonna 2024 olivat yhteensä 5,5 milj. euroa. Tästä jätehuollon perusmaksukertymän osuus oli 3,8 milj. euroa ja jätemaksukertymän osuus 1,7 milj. euroa. Jätehuollon perusmaksupalveluiden kulut vuonna 2024 olivat yhteensä 5,2 milj. euroa. 52 % kuluista käytettiin lajitteluasemapalveluihin.

Tutustu: Tilinpaatos ja toimintakertomus 1.1.-31.12. 2024 (dokumentti ei täytä kaikkia saavutettavuuden vaatimuksia taulukoiden otsikoinnin ja yhteenvetojen osalta)