Kujalan käsittelykeskus
Kiertotalouden asialla – yhteisen ympäristömme parhaaksi
Kujalan käsittelykeskuksen käsittelylaitokset ja toiminnot on esitelty kattavasti ilmakuvan, toimintokohtaisten kuvien, videoiden sekä esittelytekstien avulla. Tervetuloa tutustumaan nykypäivän jätteenkäsittelyyn.
Jälkimaininki –tilataideteos
Arkkitehtitoimisto Tapani Vuorinen Oy:n suunnittelema tilataideteos Jälkimaininki on tehty ylijäämämaista ja keräyslasista vuonna 2001 elävöittämään käsittelykeskuksen vastaanottoaluetta. Taideteos sijoittuu toimistorakennuksen edustalle, keskuksen portista sisään tultaessa oikealle.
Timantti
Fosforimaista valoa hohtava ja timantin kemiallista kaavaa muraalikuviona toistava taideteos Timantti on valmistui Kujalan käsittelykeskuksen toimistorakennuksen seinään marraskuussa 2018. Teoksen toteutti yhtiön tilauksesta kuvataiteilija Anu Suhonen. Timantti on maalattu toimistorakennuksen seinäpaneeleihin itsevalaisevalla maalilla. Valomaali kerää päivän aikana itseensä valoenergiaa ja alkaa luonnonvalon vähetessä hohtaa valoa. Timantti hyödyntää uusiutuvaa energiaa, tässä tapauksessa aineetonta valoenergiaa.
Free as a Bird, Open As the Sky
Kuvanveistäjä Mika Heinosen vuodelta 1999/2000 romuraudasta taottu ympäristötaideteos Free as a Bird, Open As the Sky sijoittuu toimistorakennuksen etupuolelle.
Lajitteluasema PILLERI
PILLERI palvelee kotitalouksia ja pienyrityksiä. Siellä asioi vuosittain noin 95 000 asiakasta. PILLERI on yksi yhtiön kuudesta lajitteluasemasta ja se otettiin käyttöön vuonna 2001.
Muut lajitteluasemat sijaitsevat Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Orimattilassa ja Padasjoella. Ne palvelevat toimialueen vakituisia ja vapaa-ajan asukkaita yli kuntarajojen.
Lajitteluasemat on tarkoitettu muun kuin päivittäisen talousjätteen vastaanottamiseen. Tällaisia ovat muuttojätteet, remontti- ja rakennusjätteet, huonekalut, vaaralliset jätteet, poistotekstiilit, metalliromut, sähkölaitteet ja puutarhajätteet. Nämä jätteet eivät kuulu laitettavaksi kiinteistön jäteastiaan.
VAAKA, jätteiden vastaanotto
Käsittelykeskuksen autovaa´alla punnitaan kaikki keskukseen saapuvat jätteiden lavakuormat, pakkaavien jäteautojen kuormat ja muut raskaan liikenteen tuomat kuormat. Vaa´alla punnitaan myös käsittelykeskuksesta pois kuljetettavat sekä sisäisesti siirrettävät jätteet. Kuormat tarkastetaan, kirjataan ja tilastoidaan. Vaa´alla tehdään keskimäärin 130 kpl/työpäivä.
LATE, lajittelulaitos
Lajittelulaitos valmistui Kujalan käsittelykeskukseen Lahteen loppuvuonna 2016 ja se otettiin tuotannolliseen käyttöön vuonna 2017. Laitoksessa käsitellään seka-, energia-, rakennus- ja teollisuusjätteitä, joista erotellaan mm. materiaalikierrätykseen ja jatkojalostukseen kelpaavia muoveja ja erilaisia metalleja. Ne toimitetaan uusioraaka-aineeksi teollisuudelle. Kierrätykseen kelpaamaton jäte toimitetaan hyödynnettäväksi energiana. Loppusijoitettavaksi jää käytännössä vain kiviainesta ja muuta epäorgaanista jätettä.
Laitoksen avulla edistetään kiertotaloutta lajittelemalla jätevirroista uusioraaka-ainetta jalostavan teollisuuden käyttöön. Laitos täydentää jätteen syntypaikalla tapahtuvaa lajittelua.
Laitoksen maksimivuosikapasiteetti kahdessa vuorossa ajettuna on n. 65 000 tonnia. Erottelussa hyödynnetään uusimpia teknologioita, jotka perustuvat mm. materiaalin muotoon, kokoon, fysikaalisiin ja optisiin ominaisuuksiin. Laitoksen tekninen kokonaisuus on täysin räätälöity.
Lajittelulaitoksen vastaanottohallina toimii vuonna 2009 valmistunut lajitteluterminaali. Vastaanottohallissa osa jätteestä syötetään materiaalinkäsittelykouralla lajittelulaitoksen mekaaniseen käsittelyyn ja osa siirtokuormataan suoraan kuljetettavaksi edelleen materiaali- ja energiahyötykäyttöön.
MURRE, energia‐ ja puujätteen murskauslaitos
Laitos käsittelee puujätteen ja lajittelulaitoksessa lajitellun, ei kierrätyskelpoisen muovi- ja kuitupitoisen energiajätteen voimalaitoksille polttoaineeksi. Käsittelyprosessissa jäte murskataan ja siitä poistetaan mm. magneettiset ja ei-magneettiset metallit. Käsittelykapasiteetti on noin 60 000 tonnia vuodessa. Laitos otettiin käyttöön vuonna 2011.
MURRElla on omat käsittelylinjansa muovi- ja kuitupitoiselle materiaalille sekä puuperäiselle materiaalille, jolloin jakeet pystytään prosessoimaan optimaalisesti ja lopputuotteille saadaan paras mahdollinen lämpöarvo.
Mekaanisen lajittelun läpikäynyt kierrätyskelvoton energiajäte syötetään murskaimeen, josta murskattu jäte siirretään kuljettimilla magneettiasemalle. Siellä jätteestä erotellaan magneettiset ja ei-magneettiset metallit. Tämän jälkeen energiajäte on valmista kierrätyspolttoainetta.
MURRE pystyy käsittelemään noin 60 000 t jätettä vuodessa:
- 30 000 t kierrätyspolttoainetta (SRF)
- 20 000 t kierrätyspuumursketta
- 10 000 t risua, metsätähdemursketta
MURRElle otetaan vastaan myös energia- ja puujätettä murskattavaksi asiakkaan lukuun. MURRElla voidaan myös tuhota tuotteet, jotka eivät syystä tai toisesta saa päätyä markkinoille.
Energiajätteestä valmistettu polttoaine toimitetaan mm. Lahti Energian Kymijärvi II –kaasutusvoimalaitokseen, missä siitä tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä. Polttoaine kaasutetaan korkeassa lämpötilassa. Puhdas ekokaasu poltetaan maakaasukattilassa, joka tuottaa 50 MW sähköä ja jopa 90 MW lämpöä.
OILI, nestemäisten jätteiden käsittelylaitos
Laitoksella käsitellään nestemäiset jätteet/lietteet mekaanisesti geotuubimenetelmällä. Menetelmä soveltuu hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivojen lietteille sekä puhdistamoiden ja teollisuuden lietteille. Käsittelykapasiteetti on 10 000 tonnia vuodessa. Laitos otettiin käyttöön vuonna 2007.
Geotuubi päästää nesteen lävitseen ja polymeereillä eroteltu kiintoaines jää säkin sisään. Vedet johdetaan viemäriin ja kiintoainekset toimitetaan luvanmukaiseen käsittelylaitokseen. Nesteen poistamisen jälkeen kiintoainesta jää noin 10-20 % alkuperäisestä määrästä.
Rasvat menevät mädätykseen, öljyt ja teollisuuden kiintoaines vaarallisen jätteen käsittelyyn. Hiekanerotushiekat ensin kompostoidaan, jotta niiden öljypitoisuus laskee, jonka jälkeen ne stabiloidaan. Stabiloinnissa pilaantuneiden maa-ainesten haitta-aineet sidotaan liukenemattomaan muotoon. Sideaineena käytetään esimerkiksi sementtiä ja lentotuhkaa. Sadevesihiekat sijoitetaan kaatopaikalle tai stabiloidaan.
Geotuubista suotautuva vesi pumpataan viemäriin, mistä se ohjautuu puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. Veden viemärikelpoisuutta tarkkaillaan säännöllisesti otettavilla näytteillä.
Geotuubimenetelmä ei sovellu niille nestemäisille jätteille, joissa haitta-aineet ovat liukoisessa muodossa. Teollisuuden maali- ja värisakoille menetelmä ei juurikaan sovellu.
Geotuubista suotautuva vesi pumpataan viemäriin, mistä se ohjautuu puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. Veden viemärikelpoisuutta tarkkaillaan säännöllisesti otettavilla näytteillä.
Geotuubikäsittely edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Jätteet käsitellään asianmukaisissa ja turvallisissa tiloissa sekä asianmukaisilla työtavoilla.
Salpamaa Oy, pilaantuneiden maa-ainesten käsittelykentät
Salpamaa Oy vastaanottaa ja käsittelee pilaantuneita maa-aineksia. Pilaantuneet tai jätettä sisältävät maa-ainekset esikäsitellään seulomalla. Sen jälkeen ne stabiloidaan ja kiinteytetään haitattomaan muotoon. Käsitellyt pilaantuneet maat hyödynnetään ympäristöluvan mukaisesti käsittelykeskuksen suljetun loppusijoitusalueen rakenteissa. Pilaantuneiden maiden käsittelykenttien laajuus on 3,4 hehtaaria.
Ympäristönsuojelulain mukaan maa/maaperä on pilaantunutta, jos siihen on päästetty jätettä tai ainetta, jonka seurauksena on joko vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai viihtyisyyden vähentymistä. Maaperän puhdistamiseen tarvitaan aina ympäristöviranomaisen päätös. Päätöksessä voidaan antaa määräyksiä toiminnan järjestämisestä ja valvonnasta.
Voimakkaasti pilaantuneet maat tai jätteitä sisältävät maat esikäsitellään Kujalan käsittelykeskuksen PIMA-kentällä seulomalla. Esikäsitellyt, voimakkaasti pilaantuneet maat käsitellään haitattomaan muotoon. Pääkäsittelymenetelmä on maan stabilointi ja kiinteytys, jonka jälkeen maat loppusijoitetaan jätekeskusta ympäröivään maisemapenkereeseen.
Lievästi pilaantuneet maat hyödynnetään suoraan tai seulonnan jälkeen Kujalan käsittelykeskuksessa suljetun loppusijoitusalueen muotoilutäytössä tai tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen päivittäis- tai esipeitossa.
Käsittelymenetelmät edustavat ympäristöluvan mukaisesti parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) siten, ettei käsittelytoiminnasta aiheudu muuta ympäristön pilaantumista.
Suljettu loppusijoitusalue
Jätteen vastaanotto suljetulle loppusijoitusalueelle lopetettiin vuonna 2007. Sen laajuus on noin 24 hehtaaria. Jätteen hajotessa loppusijoitusalueella hapettomissa olosuhteissa muodostuu kaatopaikkakaasua, joka koostuu pääosin metaanista ja hiilidioksidista sisältäen pieniä määriä rikkiyhdisteitä.
Kaatopaikkakaasua on kerätty talteen vuodesta 2002 alkaen. Keräyksellä vähennetään lähiympäristöön kohdistuvia hajuhaittoja ja kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään. Loppusijoitusalueella on kaatopaikkakaasun keräyskaivoja ja -kanavia kaasun talteenottoa varten sekä suotovesien salaojaputkisto jätevesien johtamiseksi käsittelyyn.
Suljettua loppusijoitusaluetta hoidetaan ja tarkkaillaan vähintään 30 vuotta.
Reaktiivisen pintarakenteen rakentaminen suljetun loppusijoitusalueen itäpäähän aloitettiin kesällä 2020. Työ tule kestämään 10-15 vuotta. Rakenteeseen käytetään puhtaita
ylijäämämaita, lievästi pilaantuneita maita, stabiloituja pilaantuneita maita sekä jätteenpolton pohjakuonaa tai muuta tuhkaa.
Kuvissa alla rakennetaan suljetulle loppusijoitusalueelle määräysten mukaista pintarakennetta.
Käytössä oleva loppusijoitusalue
Loppusijoitusalueen laajuus on 5,4 hehtaaria. Pohjarakenteet on tehty viimeisimpien vaatimusten mukaisesti. Loppusijoitukseen päätyy tänä päivänä vain hyödyntämiskelvottomia teollisuuden ja rakentamisen jätteitä, esimerkiksi asbestia tai kaakelia noin 3000 tonnia vuodessa. Loppusijoitusalueelle ei saa sijoittaa orgaanista jätettä.
Hyötyjätekentät
Asfaltoiduilla hyötyjätekentillä välivarastoidaan ja käsitellään mm. risu- ja haravointijätettä, kantoja, metallia, kipsiä, kattohuopaa ja ikkunalasia.
Hyötyjätteet toimitetaan eteenpäin jätteen hyödyntäjille, jotka jalostavat ne uusioraaka-aineiksi. Hyötyjätteiden vastaanottoja varastointialueita on noin 5,3 hehtaaria.
- Kannot murskataan ja kantomurske hyödynnetään kompostointilaitoksen seos- ja tukiaineena.
- Risut murskataan ja risuhake toimitetaan energiahyötykäyttöön.
- Haravointijätteet toimitetaan seos- ja tukiaineeksi kompostointilaitokselle. Osa haravointijätteestä sopii myös mädätykseen biokaasulaitokselle (esim. omenat).
- Metallit kierrätetään teräs- ja valimoteollisuuden raaka-aineeksi.
- Purkulasi kierrätetään tasolasin, lasivillan ja vaahtolasin valmistukseen.
- Bitumikattohuopajäte voidaan kierrättää uusioraaka-aineeksi kierrätysasfaltin valmistukseen.
- Kipsijäte kierrätetään raaka-aineeksi uusien kipsilevyjen valmistukseen.
- Huonekalut murskataan, jonka jälkeen niistä erotellaan laitoskäsittelyssä kierrätyskelpoiset materiaalit, esimerkiksi metallit. Loppuosa ohjataan energiahyötykäyttöön.
Suotovesialtaat ja jätevesipumppaamo
Kujalan käsittelykeskuksen ulkoalueilta loppusijoitusalueiden suotovedet sekä käsittelylaitoksissa ja kompostointikentillä syntyvät jätevedet johdetaan väkevien vesien tasausaltaaseen ja edelleen Lahti Aqua Oy:n Ali- Juhakkalan jätevedenpuhdistamolle. Alueella syntyvät laimeat jätevedet, kuten pilaantuneiden maiden käsittelykenttien ja muiden vastaavien piha-alueiden hulevedet kerätään erilliseen tasausaltaaseen ja johdetaan hiekkavallin läpi maastoon.
Aurinkovoimalat ja uusiutuvan energian käyttö
Yhtiön toimipaikoissa käytetään kokonaan uusiutuvaa energiaa. Uusiutuvan energian käytöllä yhtiö haluaa edistää positiivisia ilmastovaikutuksia ja pienentää omaa hiilijalanjälkeään, mutta myös tukea uusiutuvan energian teknologioiden kehittämistä. Yhtiö pyrkii tehostamaan energiantuotannon omavaraisuutta.
Kujalan käsittelykeskuksen alueelle rakennettiin syksyllä 2017 kaksi aurinkovoimalaa, jotka tuottavat noin 80 MWh sähköenergiaa vuodessa. Lisäksi keskuksen energiatehokkuutta parannettiin vuonna 2018 vaihtamalla alueen valaistus LED-valaisimiin.
Nevel Oy, biokaasu‐ ja kompostointilaitos
Nevel Oy:n omistama (ennen LABIO Oy) biokaasulaitos tuottaa raakabiokaasua erilliskerätystä bio- ja haravointijätteestä sekä jätevesilietteestä kuivamädättämällä. Mädätysjäännös kompostoidaan kompostointilaitoksella. Kompostituotteet toimitetaan kokonaisuudessaan hyötykäyttöön maanviljelykseen ja kasvualustojen valmistukseen.
Käsittelykapasiteetti on 82 000 tonnia vuodessa. Tästä saadaan 50 GWh biokaasua, 22 000 tonnia kompostia. Hyödyntämisaste on 98 %. Laitos tuottaa biokaasua vuosittain jopa 50 GWh, joka vastaa 4 500 henkilöauton vuotuista polttoaineen kulutusta. Biokaasu- ja kompostointilaitos toimii noin 5 hehtaarin alueella. Kompostointilaitos otettiin käyttöön vuonna 2005 ja biokaasulaitos vuonna 2014.
Gasumin laitoksessa jalostetaan biokaasulaitoksessa syntynyt raakabiokaasu koostumukseltaan jalostettua maakaasua vastaavaksi biokaasuksi. Kaasu johdetaan Gasumin maakaasuverkostoon ja se soveltuu esimerkiksi liikenteen polttoaineeksi.
Salpamaa Oy, betoni-, tiili- ja asfalttijätteiden käsittelykenttä
Asfaltoidulla hyötyjätekentällä välivarastoidaan ja käsitellään betoni-, tiili- ja asfalttijätteitä sekä saniteettiposliinia.
- Betoni- ja tiilijätteet murskataan ja hyödynnetään maanrakennuksessa
- Saniteettiposliinit murskataan ja kierrätetään takkojen valmistukseen
- Asfalttijäte voidaan hyödyntää raaka-aineena kierrätysasfaltin valmistuksessa
Kujalan käsittelykeskus ja jätteen hyödyntäminen (ei kartalla)
Jätehuollon tehtävä kiertotalouden kokonaisuudessa on kierrätyksen edistäminen ottamalla erilaisista jätevirroista jätteenkäsittelyn prosesseissa talteen kaikki teollisuudelle uusioraaka-aineeksi kelpaava materiaali neitseellisten luonnonvarojen säästämiseksi. Tavoitteena on myös vähentää jätteen energiahyödyntämistä ja tehdä loppusijoitettavan jätteen osuudesta lähes olematon.
Uusien materiaali- ja energiahyötykäyttöratkaisujen johdosta loppusijoitukseen yhdyskuntajätettä päätyy toimialueella vuosittain enää noin 0,5-1 % koko jätevirrasta. Materiaalina kierrätykseen ohjautuu jätehuollossa mukana olevien eri tahojen yhdyskuntajätevirrat huomioiden toimialueella vuosittain noin 53-55 %. Energiahyötykäyttöön ohjataan se jäte, joka ei sovellu materiaalihyödynnettäväksi. Yhtiön strategisena tavoitteena on energiahyötykäytön osuuden laskeminen ja kierrätettävän jätteen osuuden kasvattaminen.
Jätteen kierrätys- ja hyödyntämisasteesta eri vuosina on kerrottu yhtiön Vuosi- ja ympäristökatsauksissa.
Käsittelykeskuksen vesien käsittely (ei kartalla)
Kujalan käsittelykeskuksesta kaatopaikkojen suotovedet sekä käsittelylaitoksissa, sosiaalitiloissa ja kompostointikentillä syntyvät jätevedet johdetaan Lahti Aqua Oy:n Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolle. Käsittelykeskuksesta viemäriin johdettavissa vesissä vaarallisten aineiden määrät ovat tutkitusti vähäisiä. Typpipitoisuuksiltaan puhdistamoille johdettu vesi vastaa kuitenkin useamman tuhannen ihmisen kotitalousjätevesiä.
Pilaantuneiden maiden käsittelykenttien ja muiden vastaavien piha-alueiden hulevedet käsitellään käsittelykeskuksen alueella. Nämä ns. laimeat vedet laskeutetaan ja johdetaan hiekkavallin läpi maastoon. Pintavesiin aiheutunut kuormitus vastaa typen osalta kolmen ihmisen kotitalousjätevesiä. Tavanomaiset hulevedet teiltä, kentiltä ja piha-alueilta johdetaan maastoon sellaisenaan.
Viemäriin johdettavien jätevesien ja alueella käsiteltävien hulevesien määrää ja sähkönjohtokykyä seurataan reaaliaikaisesti. Vikojen varalta suoto- ja jätevesipumppaamot on kytketty automaattiseen hälytysjärjestelmään. Vesien laatua ja lähiympäristön pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan ympäristölupaehtojen mukaisesti. Vesinäytteitä otetaan noin 30 pisteestä 2-4 kertaa vuodessa.
Viemäriin johdettavien jätevesien ja alueella käsiteltävien hulevesien määrää ja sähkönjohtokykyä seurataan reaaliaikaisesti. Vikojen varalta suoto- ja jätevesipumppaamot on kytketty automaattiseen hälytysjärjestelmään. Vesien laatua ja lähiympäristön pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan ympäristölupaehtojen mukaisesti. Vesinäytteitä otetaan noin 30 pisteestä 2-4 kertaa vuodessa.
Kujalan käsittelykeskuksessa Lahdessa vastaanotetaan, välivarastoidaan, käsitellään, hyödynnetään, siirtokuormataan ja loppusijoitetaan yhdyskuntien ja tuotantotoiminnan jätteitä. Kujalan käsittelykeskus on Salpakierto Oy:n päätoimipaikka ja ainoa jätteenkäsittelypaikka. Toiminta on ympäristöluvan alaista.
Vuonna 2001 valmistuneen Kujalan käsittelykeskuksen alueen laajuus on kaikkiaan 70 ha, josta 5,4 ha on käytössä olevaa loppusijoitusaluetta ja 24 ha käytöstä poistettua ns. vanhaa loppusijoitusaluetta. Hyötyjätteiden vastaanotto- ja varastointialueita on noin 5,3 ha. Pilaantuneiden maiden käsittelykentän laajuus on 3,4 ha ja biokaasu- ja kompostointilaitos toimii noin 5 ha:n alueella.
Salpakierto vastaanottaa Kujalan käsittelykeskukseen vuosittain noin 85 tonnia jätettä. Yhdyskuntajätteen osuus on vuosittain noin 60 000 tonnia. Vastaanotetuista jätteistä hyödynnetään lähes 100 % ja kierrätetään reilut 50 %.
Käsittelykeskuksen alueella toimii myös muita jätteen käsittelyyn tai hyödyntämiseen erikoistuneita yrityksiä:
- Salpakierto Oy:n tytäryhtiö Salpamaa Oy vastaa erilaisten maa- ja kiviaineisten vastaanotosta ja käsittelystä
- Nevel Oy (ennen LABIO Oy) vastaanottaa ja käsittelee biojätettä, haravointijätettä ja jätevesilietettä
- Lisäksi alueelta löytyy mm. biokaasun jalostusasema ja asfalttiasema
Oletko kiinnostunut tulemaan ryhmäsi kanssa vierailulle Lahteen – Euroopan ympäristöpääkaupunkiin vuodelta 2021 ja Kujalan käsittelykeskukseen? Voit tiedustella vierailua oheisella lomakkeella:
Täytä vierailuvarauslomake