Siirry pääsisältöön

Jätehuollon ilmastokuormitus on laskussa – vastuullisuustyö ilmastotavoitteiden eteen jatkuu

26.2.2026

kuvituskuva

Salpakierto Oy:n vastikään valmistunut hiilijalanjälkilaskenta vuodelta 2024 osoittaa, että toiminnan kokonaispäästöt ovat selvästi vähentyneet aiempaan, vuoden 2022 laskentaan verrattuna. Nyt tehdyssä laskennassa yhtiön toiminnan kokonaispäästöt olivat 44 235 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO2e/a), mikä on 22 % vähemmän kuin vuonna 2022. Pääsyynä huomattavaan vähenemään oli loppusijoitusalueiden kaatopaikkakaasun tuotannon parempi talteenotto sekä aiempaa pienempi vastaanotettu ja energiahyödyntämiseen toimitettu jätemäärä.  

Samalla selvitettiin jätteiden hyödyntämisestä saatavia päästöhyvityksiä eli ns. hiilikädenjälkeä, joita saavutettiin –35 944 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO2e/a). Niistä suurin osa muodostui jatkokäsittelyyn toimitettujen jätteiden kierrätyksestä ja hyötykäytöstä: jätemateriaalien kierrätys säästää energiaa ja korvaa neitseellisiä materiaaleja ja jätteiden ja kaatopaikkakaasun energiahyötykäyttö puolestaan korvaa fossiilisia polttoaineita. 

Toiminnan hiilijalanjäljeksi toimialueen asukasta kohden muodostui 226 hiilidioksidiekvivalenttikiloa vuodessa. 

Hiilijalanjälki on mittari, joka kuvaa yksilön, tuotteen, yrityksen tai toiminnan aiheuttamaa ilmastokuormaa. Hiilijalanjäljen pienentäminen on keskeistä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on ollut viime vuosina noin 8–10 tonnia CO2e/vuosi, ja siihen vaikuttaa se, miten asumme, syömme, liikumme ja kulutamme tuotteita ja palveluja. 

Salpakierron jätehuollon hiilijalanjälkilaskennassa on huomioitu mm. jätteen kiinteistökeräyksen, jätteen vastaanoton, jätteen käsittelyn, hyödyntämisen, loppusijoituksen, siirtokuljetusten, vesienkäsittelyn ja ostetun sähkön ja lämmön päästöt. 

Suurin osa jätehuoltotoiminnan päästöistä aiheutui jätteen loppusijoitusalueilta (47 %) ja jätteiden jatkokäsittelystä toiminnan arvoketjuun kuuluvien muiden toimijoiden toimesta (50 %).  

Loppusijoitustoiminnasta aiheutuvia päästöjä hallitaan kaatopaikkakaasujen talteenottojärjestelmällä. Jo vuosia loppusijoitukseen on päätynyt yhtiön vastaanottamista jätteistä vuosittain enää vain 0,5-1 %. Pääosa ohjataan materiaalina kiertoon tai energiahyödynnettäväksi.  

Laskennan toteutti Etteplan Finland Oy noudattaen soveltuvin osin Greenhouse Gas –standardia ja operatiivisen kontrollin laskentamenetelmää ja se kattaa Salpakierron oman toiminnan suorat ja epäsuorat päästöt (Scope 1 ja 2) sekä merkittävimpien arvoketjujen päästöt (Scope 3).  

  • Päästövähennykset heijastavat yhtiön pitkäjänteistä työtä ympäristövaikutusten pienentämiseksi, kertoo toimitusjohtaja Kimmo Rinne. 
  • Jätehuollon päästöjen vähentyminen merkitsee, että alueen ilmastotavoitteet ovat edenneet. 
  • Energiankäytön tehostaminen, prosessien kehittäminen ja vastuulliset toimintatavat näkyvät kokonaispäästöjen laskuna. Tämä vahvistaa, että vastuullisuusohjelma ja tehdyt investoinnit vievät meitä kohti entistä ilmastoystävällisempää toimintaa. 
  • Päästöjen vähentymiseen on vaikuttanut merkittävimmin loppusijoitusalueiden metaanipäästöjen vähentyminen ja jatkokäsittelyyn toimitetun jätemäärän vähentyminen.
  • Päästöjä aiheuttavista tekijöistä jätehuoltoyhtiöllä on yleisesti paras vaikutusmahdollisuus toimipaikoillaan tapahtuviin toimintoihin sekä urakoituihin jätteenkuljetuksiin.
  • Näiden tekijöiden ominaispäästöt ovatkin pienentyneet merkittävästi vuodesta 2022, kun olemme siirtyneet hankkimaan alkuperältään todennettua vihreää ostosähköä ja yhteisesti kilpailuttamamme jätteenkuljetukset on toteutettu pääosin uusiutuvilla polttoaineilla.
  • Noin puolet toimintamme hiilijalanjäljestä muodostuu kuitenkin jätteiden jatkokäsittelystä muiden toimijoiden toimesta ja näihin meillä ei ole välitöntä vaikutusmahdollisuutta. Voimme kuitenkin vaikuttaa toimittamalla talteen otetut materiaalit luotettaville ja vastuullisille toimijoille. 
  • Hiilijalanjäljen laskenta auttaa meitä ymmärtämään toimintamme vaikutuksia sekä kohdistamaan vähennystoimet sinne, missä niillä on suurin merkitys.

Lahden kaupunki edellyttää konserniyhtiöidensä tuottavan yhtiökohtaiset päästölaskelmat ja raportoivan mahdolliset päästökompensaatiot. Tavoitteena on hiilineutraalius Lahti-konsernin tasolla Lahden kaupungin aikataulun mukaisesti – vuoteen 2028 mennessä.  

Miten toimialueen asukas voi vähentää jätehuollon hiilijalanjälkeä? 

Keskeisimmät hiilijalanjäljen vähennyskeinot jätehuollossa ovat syntyvän jätemäärän vähentäminen, lajittelun parantaminen ja kierrätyksen edistäminen, biojätteen lajittelu erikseen muusta jätteestä, kuljetuspäästöjen vähentäminen reittien optimoinnilla ja vähäpäästöisen kaluston käytöllä, jätteenkäsittelyn energia- ja prosessitehokkuuden parantaminen sekä ihmisten lajitteluosaamisen lisääminen ja käyttäytymisen muutos. 

  • Näistä keinoista moni on sellainen, joihin meistä jokainen voi arjessaan omalla käyttäytymisellään helposti vaikuttaa. 
  • Kun sinä ja minä lajittelemme kotona syntyvät jätteet hyvin, se pienentää jätehuollon ilmastovaikutuksia täällä meidän yhteisellä asuinseudullamme.  
  • Pitää muistaa, että pienilläkin teoilla on iso yhteisvaikutus. Kun jokainen asukas osallistuu, kohti hiilineutraaliutta päästään nopeammin, päättää Rinne.

Yhtiö jatkaa päästövähennystoimiaan ja kehittää toimintamallejaan kohti hiilineutraaliutta kuntakonsernin tavoitteiden mukaisesti. Seuraava tarkasteltava vuosi on 2026 ja raportointi jatkuu säännöllisesti.

Yhtiön teettämän päästölaskennan tuloskuvaaja, missä kerrotaan päästöt eri lähteistä sekä päästöhyvitykset