Pakkausjätteen erilliskeräys kasvattaa lajitteluintoa ja keräysmääriä Suomessa 

Pakkausjätteiden eli muovi-, kartonki-, lasi- ja metallipakkausten erilliskeräyspalvelun tuominen yhä useammalle rivi- ja kerrostalokiinteistöille koko Suomen kattavasti on lisännyt huomattavasti lajitteluintoa, mikä näkyy myös keräysmäärien kasvussa. Tilastovuodet 2024 ja 2025 ovat keskenään vertailukelpoisia, ja viime vuonna jokaista suomalaista kohden kerättiin pakkausjätteitä 28,54 kiloa. Kasvua edellisestä vuodesta oli yli puoli kiloa asukasta kohden, eli suomalaiset ovat olleet aiempaa ahkerampia lajittelemaan pakkausjätteitä keräysastioihin.  

Määrä kasvanut ja laatu parantunut 

Kotipihojen pakkausjäteastioihin lajiteltiin vuonna 2025 yhteensä 83017,3 tonnia jätteitä (vuonna 2024: 80617,7 tonnia). Rinki-ekopisteisiin ja kuntien täydentäviin aluekeräyspisteisiin kerättiin 65 258,5 tonnia pakkausjätettä (vuonna 2024: 63454,7).  

Kiinteistökohtaisen pakkauskeräilyn yleistyminen ei ole vähentänyt Rinki-ekopisteiden suosiota. Pakkausmateriaalien lajittelu kiinnostaa niin talouksia, joissa on kiinteistöllä omat keräysastiat, kuin niitäkin, jotka vievät pakkausjätteensä ekopisteille. Keräysmäärät ovat kasvaneet yhtä hyvin sekä kiinteistöillä että ekopisteillä, noin 3 %.

Kasvun ohella myös lajittelun laatu on parantunut – pakkausjätteet lajitellaan entistä huolellisemmin oikeisiin keräysastioihin. Tulokset osoittavat, että suomalaiset suhtautuvat lajitteluun vastuullisesti ja innokkaasti.  

”Pakkausjätteiden keräysmäärän kasvu on erittäin ilahduttavaa. Lajitteluaktiivisuudessa on kuitenkin vielä parantamisen varaa. Yhä useamman tulisi aloittaa tai tehostaa pakkausjätteiden lajittelua. Lajittelu ja kierrätys tuottavat konkreettista hyötyä ympäristölle ja koko yhteiskunnalle” sanoo Suomen Pakkaustuottajat Oy:n toimitusjohtaja Pekka Tommola. 

Kierrätystavoitteisiin vielä kirittävää 

Hyvistä tuloksista huolimatta parannettavaa yhä on; nykytietojen mukaan 10 muovipakkauksesta lajitellaan 3–4, mutta kierrätystavoitteiden saavuttamisen tarvittaisiin 8. 

Lajitellut pakkausmateriaalit kerätään ja puhdistetaan, minkä jälkeen ne jalostetaan uusioraaka-aineiksi. Näitä uusioraaka-aineita käytetään uusien muovituotteiden, kartonkipakkauksien tai metalliosien tuotannossa. Prosessi vähentää neitseellisten materiaalien tarvetta, energiankulutusta ja edistää kiertotaloutta, kun materiaalit saavat uuden elämän uusissa tuotteissa.  

Kunnat ja pakkausten tuottajayhteisöt ovat järjestäneet pakkausjätteiden keräystä kiinteistöillä koko Suomessa jo kolmen vuoden ajan valtakunnallisen yhteistyösopimuksen mukaisesti. Sopimus solmittiin jätelain vaatimusten täyttämiseksi, ja sen myötä on kehitetty myös neuvontaa, viestintää ja keräyksen seurantaa.  

• Kuluttajapakkausten lajitteluohjeet 
• Pakkausjätteitä vastaanotetaan yli 1500 Rinki-pisteessä Suomessa. Lisäksi pakkausjätteiden keräysastioita on yli 110 000 asuinkiinteistöllä, joista noin 80 000 on valtakunnallisen yhteistyösopimuksen mukaisen korvausvastuun piirissä.
• Pakkausjätteitä vastaanotetaan Rinki-ekopisteillä ja kuntien vastaanottopisteillä. Kaikki muovi-, kartonki- ja lasipakkausten sekä pienmetallin vastaanottopisteet Suomessa.

 Lähde: Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n ylläpitämä tilasto

Salpakierron toimialueella pakkausjätteiden kiinteistökohtainen erilliskeräys on kaikkien ulottuvilla 

Salpakierron toimialueella pakkausjätteiden keräysvelvoite on kaikilla taajamien vähintään 5 huoneiston kiinteistöillä. Tätä pienempien kiinteistöjen pitää joko toimittaa pakkausjätteensä kierrätykseen Rinki-ekopisteelle tai tilata niille vapaaehtoinen keräysastia omalle kiinteistölle tai kimppa-astiana naapurin kanssa. 

Salpakierron alueen asukkaat ovat olleet ahkeria pakkausjätteiden kierrättäjiä. Vuonna 2025 pakkausjätteitä ohjautui kiertoon yhteensä 35,9 kiloa asukasta kohden. Eniten kiertoon ohjautui paperi- ja kartonkipakkauksia (16,03 kiloa asukasta kohden) ja muovipakkauksia (12,69 kiloa asukasta kohden).