Sekajätteen koostumustutkimus osoittaa kotitalouksien lajittelun kehittyneen oikeaan suuntaan

Salpakierto Oy:n tuoreen sekajätteen koostumustutkimuksen mukaan kotitalouksien lajittelu on kehittynyt myönteisesti ja yhä useampi kierrätyskelpoinen materiaali löytää tiensä oikeaan keräykseen. Lajittelussa on kuitenkin edelleen merkittävästi mahdollisuuksia parantaa kierrätystä erityisesti biojätteen sekä muovi- ja kartonkipakkausten osalta.

Tutkimuksen perusteella noin puolet sekajätteestä koostui materiaaleista, jotka olisi voitu ohjata kierrätykseen tai muuhun sekajätettä tarkoituksenmukaisempaan käsittelyyn. Pienilläkin arjen lajitteluvalinnoilla voidaan edelleen lisätä materiaalien kierrätystä ja hyödyntämistä.

Tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2026 Salpakierron toimialueella. Siinä selvitettiin, mitä asukkaiden sekajäteastioihin päätyy ja missä jätelajeissa on eniten lajittelun suhteen parannettavaa. Tutkimuksessa lajiteltiin yhteensä lähes 2 400 kiloa kotitalouksien sekajätettä.

Tulosten mukaan suurin yksittäinen väärin lajiteltu jätelaji oli biojäte, jota oli sekajätteessä 23,6 prosenttia. Seuraavaksi eniten sekajätteeseen päätyi muovipakkauksia (11,1 %) ja kartonkipakkauksia (6,5 %). Lisäksi sekajätteestä löytyi pieniä määriä metalli- ja lasipakkauksia, paperia, sähkölaitteita sekä vaarallisia jätteitä.

• Kotitalouksien lajittelun voi kuitenkin todeta kehittyneen oikeaan suuntaan, mikä on hieno juttu, toteaa Salpakierto Oy:n kehityspäällikkö Tiina Malin.
• Vuoden 2021 tutkimukseen verrattuna sekä biojätteen että tuottajavastuunalaisten jätteiden osuus sekajätteessä on pienentynyt. Vuonna 2021 tehdyssä koostumustutkimuksessa sekajäte sisälsi peräti 77,5 % materiaaleja, jotka olisi pitänyt lajitella muihin jätelajeihin.
• Vuoden 2021 jälkeen jätehuollon rakenteessa on kuitenkin tapahtunut merkittäviä muutoksia, mistä syystä nyt saadut tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempien kanssa.
• Keskeisimpiä muutoksia ovat energiajätteen erilliskeräyksen päättyminen ja sen myötä kodin lajitteluohjeiden muuttuminen sekä biojätteen ja pakkausjätteiden laajentuneet keräysvelvoitteet kiinteistöillä, mitkä ovat helpottaneet arjen jätehuoltoa tuomalla keräyksen yhä useamman asukkaan ulottuville.

Mitä paremmin jätteet lajitellaan jo kotona, sitä enemmän materiaaleja saadaan kiertoon, sitä vähemmän jätettä päätyy sekajätteeseen ja sitä tehokkaammin jätehuoltojärjestelmä toimii.

Biojätteessä piilee edelleen suurin mahdollisuus lisätä kierrätystä

Vaikka biojätteen erilliskeräysvelvoite on viime vuosina laajentunut yhä useampiin kiinteistöihin, biojätettä löytyy edelleen runsaasti sekajätteestä. Niillä kiinteistöillä, joilla on käytössään biojätteen erilliskeräysastia, oli biojätteen osuus sekajätteessä edelleen noin 16-17 %.  Niillä kiinteistöillä, joilla ei ole käytössään biojätteen erilliskeräysastiaa, oli biojätteen osuus sekajätteessä noin 25 %.

• Tulokset osoittavat, että biojätteen lajittelussa on edelleen eniten potentiaalia vähentää sekajätteen määrää.
• Jokainen biojäteastiaan lajiteltu banaaninkuori, kahvinporo tai ruoantähde vähentää sekajätteen määrää, parantaa materiaalien hyödyntämistä ja nostaa kierrätysastetta.

Pakkaukset kuuluvat kiertoon, eivät sekajätteeseen

Tutkimuksen toinen merkittävä havainto liittyi muovi- ja kartonkipakkauksiin. Sekajätteestä löytyi runsaasti muovi- ja kartonkipakkauksia. Pakkausjätteet voi kierrättää helposti joko kiinteistöltä löytyvään keräysastiaan tai Rinki-ekopisteelle.

Tuottajavastuun piiriin kuuluvia jätteitä, kuten pakkausjätteitä ja paperia, oli sekajätteessä yhteensä lähes neljännes eli noin 23 prosenttia.

Esimerkkinä taajamien isoissa taloyhtiöissä, joilla pakkausjätteiden keräysastiat löytyvät aina kiinteistön jätetilasta, oli sekajätteestä muovipakkauksia noin 11 %.

Pakkausjätteiden kierrättäminen on tärkeää, sillä materiaalit voidaan käyttää uusien tuotteiden raaka-aineena. Kun pakkaukset päätyvät sekajätteeseen, niiden materiaalihyöty jää osittain tai kokonaan hyödyntämättä. Kuluttaja maksaa pakkausjätteiden kierrätysmaksun tuotteen oston yhteydessä.

Lajittelu kannattaa myös taloudellisesti

Oikea lajittelu ei hyödytä ainoastaan ympäristöä. Se voi myös pienentää kotitalouden jätehuoltokustannuksia.

Kun biojäte, pakkausjätteet ja muut kierrätettävät materiaalit erotellaan sekajätteestä, sekajäteastian täyttymisvauhti hidastuu. Tämä vähentää tyhjennyskertojen tarvetta ja mahdollistaa sekajäteastian tyhjennysvälin pidentämisen. Kun biojäte lajitellaan erikseen, voi sekajäteastian tyhjennysväli olla 16 viikkoa eli noin 3 kertaa vuoden aikana.

Esimerkkinä pientalo, jossa kompostoidaan ruokajätteet, kaikki pakkausjätelajit kierrätetään Rinki-ekopisteelle ja 240 litran sekajäteastian tyhjennysväli on 16 viikkoa, selviää kiinteistönsä päivittäisjätehuollosta noin 40 euron vuosikustannuksilla.

Vaaralliset jätteet ja sähkölaitteet pois sekajätteestä

Tutkimuksessa havaittiin myös sähkölaitteita, paristoja ja muita vaarallisia jätteitä sekajätteen joukossa. Määrät olivat pieniä, mutta ympäristön ja turvallisuuden kannalta merkittäviä.

Paristot, akut, lääkkeet, maalit ja sähkölaitteet tulee aina toimittaa niille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin. Niiden laittaminen sekajätteeseen voi aiheuttaa haittaa ympäristölle sekä jätteenkäsittelyprosessille.