Polttaisitko sinä vettä? Uusi kampanja päivittää suomalaisten tietämyksen biojätteen lajittelusta

29.10.2020

Mahdollisuus lajitella ja kerätä biojätteet erikseen laajenee uuden jätelain myötä lähivuosina: lajittelun piiriin tulee jopa 800 000 uutta suomalaista. Aikaa ei kuitenkaan ole hukattavaksi, sillä Suomi on jo nyt jäljessä jätteen kierrätystavoitteista.

– Biojätteen erilliskeräys on avainasemassa kierrätyksen lisäämisessä. Puolella suomalaisista on jo kotipihassaan biojäteastia tai kotikompostori. Ensiaskel olisi saada ne kovempaan käyttöön, tietää Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala.

Biojätteen osuus polttoon menevästä sekajätteestä on ollut yli 35 prosenttia myös niillä, joilla on mahdollisuus lajitteluun. Biojätekertymä olisi lähes kaksinkertainen, jos jokainen suomalainen, jolla pihassaan on biojäteastia tai kompostori, lajittelisi sinne biojätteensä.

Nyt on hyvä aika tehdä muutos – mutta vanhat tavat istuvat tiukassa

Suomen Kiertovoima, Kuntaliitto sekä 31 kunnan jätelaitosta kannustavat seuraavan vuoden ajan Rakasta joka murua -kampanjalla asukkaita lajittelemaan biojätteensä aktiivisemmin. Lajittelumotivaation nostamiseksi tarjotaan kiinnostavaa tietoa sekä arkea helpottavia niksejä. Yhtenä kampanjan tavoitteista on päivittää suomalaisten tietämys lajittelusta 2020-luvulle, koska monet nojaavat vielä takavuosina opittuihin vääriin uskomuksiin, eivätkä siksi lajittele.

– Liikkeellä on hassujakin legendoja lajittelusta. Välillä kuulee kyseenalaistavia puheita, että jäteautossa kaikki roskat menevät kuitenkin sekaisin. Miksi niitä eri pönttöjä eri jätteille edes olisi, jos niitä ei kerättäisi ja käsiteltäisi erikseen, ihmettelee Suomen Kiertovoima ry KIVOn viestinnän asiantuntija Kaisa Halme.

Yli puolet biojätteestä päätyy hakoteille

Suomalaiset lajittelevat biojätettä erilliskeräykseen vuosittain 275 miljoonaa kiloa. Sillä tuotetaan biopolttoainetta sekä multaa ja maanparannusainetta metsiin ja pelloille. Kuitenkin tavallisista kotiroskiksista löytyy vielä enemmän biojätettä: yli 300 miljoonaa kiloa joka vuosi. Tämä poltetaan sekajätteen mukana.

– Se on kuin kaataisi polttoainetta pois tai haaskaisi pellon tai metsän tarvitsemia ravinteita. Tähän tulee saada muutos. Biojäte on ilmastolle ja kukkarolle edullista polttoainetta: pelkästään suomalaisten kahvinporoilla kulkisi iso määrä ajoneuvoja. Ja jos koko biojätemäärä lajiteltaisiin, riittäisi siitä jopa 90 000:lle biokaasulla kulkevalle henkilöautolle koko vuodeksi, sanoo Halme.

Biojätteen lajittelun ympäristövaikutukset ovat jopa muovin lajittelua suuremmat. Kotitalousjätteitä ei Suomessa ole enää vuosiin viety kaatopaikalle, vaan lajittelun jälkeen jäävä sekalainen yhdyskuntajäte poltetaan jätevoimalassa. Biojäte on siellä kuitenkin kutsumaton kuokkavieras, sillä poltettavan jätteen lämpöarvo on heikompi, jos sen seassa on biojätettä.

– Biojäte on suurimmaksi osaksi vettä. Veden polttamisessa ei ole energian tuotannossa oikein järjen häivää. Biojäte siis heikentää laitoksen tehokkuutta tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Lisäksi biojäte sisältää paljon suolaa. Suola muuttuu palaessaan suolahapoksi, mikä aiheuttaa laitoksessa korroosiota eli ruostumista, valottaa jätevoimala Westenergyn toimitusjohtaja Olli Alhoniemi.

Päijät-Hämeen Jätehuollon toimialueellakin biojätteen lajittelussa on vielä runsaasti parantamisen varaa

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n (PHJ) toimialueella biojätteen erilliskeräystä edellytetään tällä hetkellä vähintään 10 huoneiston kiinteistöiltä pääosassa toimialuetta. Pienemmille kiinteistöille ei toimialueella ole laajamittaisesti tarjolla biojätteen erilliskeräystä ja jos käytössä ei ole kompostoria, päätyy ruokajäte sekajätteen joukkoon, missä se pilaa sekajätteen joukossa olevaa materiaalina kierrätyskelpoista ainesta.

Pienemmät kiinteistöt voivat kysyä mahdollisuutta liittyä biojätteen erilliskeräykseen yksityisiltä kuljetusliikkeiltä. Orimattilan ja Heinolan keskustaajamissa on käytössä keskitetysti kilpailutettu biojätteen keräys Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n järjestämänä. Pientaloille suositellaan ruokajätteen kompostointia ja on arvioitu, että 60 % toimialueen omakotiasujista kompostoi ruokajätteensä.

Vaikka Päijät-Hämeen Jätehuollon toimialueella kerättiin viime vuonna asukkailta peräti 11 miljoonaa kiloa biojätettä, arviolta jopa noin 5-8 miljoonaa kiloa biojätettä ei kuitenkaan vuosittain ohjaudu oikeaan osoitteeseen eli erikseen lajiteltuna biojätteenä kierrätykseen.

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:lla on parhaillaan käynnissä vuoden mittainen ruokajätteen erilliskeräyspalvelun kokeilu Bioneeri Lahdessa. Kokeilussa on mukana 226 vapaaehtoista kotitaloutta Villähteen, Kariston, Ahtialan, Metsä-Hennalan, Launeen, Patomäen sekä Renkomäen alueilta. Kokeilun tavoitteena on edistää kierrätystä tarjoamalla pientaloille helppo, edullinen ja ympäristöystävällinen tapa ruokajätteiden kierrätykseen. Lisätietoa voi lukea osoitteesta bioneeri.fi

Lisätietoja valtakunnallinen kampanja ja siihen liittyvät asiat:

Kaisa Halme, viestinnän asiantuntija, Suomen Kiertovoima ry KIVO, p. 040 869 8350

Tuulia Innala, erityisasiantuntija, kuntatekniikan kehittäminen, Kuntaliitto, p. 040 572 2120, tuulia.innala@kuntaliitto.fi

Lisätietoja Päijät-Hämeen Jätehuollon toimialueen asiat:

Hanna Bergman, viestintäpäällikkö Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, puh. 044 700 5898

Asiantuntijan viisi vinkkiä, jotka helpottavat biojätteen lajittelua kotona

  1. Anna roskan jäähtyä ja kuivahtaa ennen pussiin laittamista.
  2. Laita pussin pohjalle tyhjä munakenno imemään kosteutta.
  3. Valuta nesteet viemäriin. Ruokaöljyn jäämät ja muut nestemäiset rasvat voit imeyttää talouspaperiin ja laittaa paperin biojätteeseen.
  4. Säilytä biopussia ilmavasti esimerkiksi reiällisessä astiassa.
  5. Tyhjennä biojäteroskis säännöllisesti.

Asiantuntijan viisi vinkkiä biojätteen lajittelun aloittamiseen

  1. Tutki kotipihasi: löytyykö sieltä biojäteastia tai kompostori.
  2. Raivaa tiskipöydän alakaappiin tai muualle keittiöön tila biojäteastialle. Kannatta valita helppo ja houkutteleva paikka astialle. Tilaa ei tarvita aikaisempaa enempää, se on vain järjestettävä uudelleen.
  3. Oman alueen jätelaitoksen kotisivuilta löydät biojätteen lajitteluohjeet ja mahdollisesti myös jäteneuvonnan yhteystiedot.
  4. Aloita pienin askelin; lajittele aluksi vaikkapa vain kahvinporot sekä hedelmien ja vihannesten kuoret.
  5. Kannusta ja neuvo myös perheenjäsenet biojätteen lajitteluun.

Rakasta joka murua -kampanja

Osana ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön käynnistämää Rakasta joka murua
-kampanjaa Suomen Kiertovoima, Kuntaliitto sekä 31 kunnan jätelaitosta kannustavat asukkaita lajittelemaan biojätteensä aktiivisemmin. Lajittelumotivaation nostamiseksi tarjotaan kiinnostavaa tietoa sekä arkea helpottavia niksejä. Biojätetietoa ja lajitteluohjeita tarjoillaan valtakunnallisella verkkosivustolla. Ensi keväänä huomio kohdistetaan biojätteen pakkaamiseen sekä helppoon kotikompostointiin.