Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste toimialueella jälleen 99 % vuonna 2021

21.02.2022

Kierrätysasteessa ollaan edelleen kaukana tavoitteista

Toimialueen yhdyskuntajätehuollon eri toimijoiden jätevirrat huomioiden päästiin Salpakierto Oy:n jätehuollon toimialueella viime vuonna 41 % kierrätysasteeseen. Kierrätysaste nousi edelliseen vuoteen nähden 2 prosenttiyksiköllä. Nestemäisiä jätteitä ei enää lasketa mukaan yhdyskuntajäteisiin ja tämä muutti takautuvasti myös edellisvuosien aiemmin ilmoitettuja kierrätys- ja hyödyntämisasteita (ks. kaavio alla).

Vaikka materiaalihyötykäyttöön menikin tonneina mitattuna suunnilleen sama määrä kuin edellisenä vuonna, kierrätysaste kuitenkin nousi (vuonna 2020 kierrätysaste oli 39 %) energiahyötykäyttöön ohjattavan jätteen, kuten sekajätteen, puu- ja energiajätteen määrän laskun takia. Energiana hyödynnettiin 58 % yhdyskuntajätteestä.

Hyödyntämisaste 99 % muodostuu materiaalikierrätykseen uusioraaka-aineeksi ohjattavan jätteen ja energiahyödyntämiseen ohjatun jätteen osuuksista.

Edellä mainituissa osuuksissa ovat mukana Salpakierto Oy:n vastaanottaman yhdyskuntajätteen lisäksi mm. Rinki-ekopisteillä ja kiinteistöillä kerätyt tuottajavastuun alaiset pakkausjätteet ja paperi, tuottajien järjestämillä vastaanottopisteillä kerätyt SER-jätteet, arvio kotikompostoidun biojätteen määrästä sekä LABIO Oy:n suoraan vastaanottamat kaupan biojätteet, jotka eivät kulje Salpakierron vastaanoton kautta.

Loppusijoitukseen päätyi 1 % jätettä, jota ei voida kierrättää tai ohjata energiahyötykäyttöön. Loppusijoitettava jäte on esimerkiksi lasia, keramiikkaa ja peilejä.

• Toimialueelta ohjautui kierrätettäväksi eri materiaalien kierrätyslaitoksille viime vuonna kaikkiaan noin 44 miljoonaa kiloa raaka-ainetta. Tämä tekee 222 kiloa toimialueen asukasta kohden, kertoo Salpakierto Oy:n ympäristöpäällikkö Leena Seppälä.

• Eri materiaaleja kierrättävillä laitoksilla on omat käsittelyprosessinsa, joissa seulotaan eroon epäpuhtaudet ja joissa määräytyy se, mikä osa materiaalista lopulta päätyy tosiasiallisesti kiertoon.

Kierrätykseen ohjattiin paperia ja kartonkia n. 17,2 miljoonaa kiloa, biojätettä n. 12,6 miljoonaa kiloa, metallia n. 4,2 miljoonaa kiloa, muovia n. 1,8 miljoonaa kiloa ja lasipakkauksia noin 0,8 miljoonaa kiloa.

• Polttoon menevien jätteiden kuten seka-, energia- ja puujätteiden määrä pieneni. Kierrätettävistä jätteistä haravointijätteen määrä pieneni 2000 tonnia, mikä vaikutti merkittävästi kierrätysasteeseen. Pahvi- ja kartonkijätteen, biojätteen ja metallin määrät kasvoivat. Myös muovin laitosmainen talteenotto kasvoi, päättää Seppälä.
• Viime kesänä toteuttamassamme kotitalouksien seka- ja energiajätteen koostumustutkimuksessa paljastui, että kierrätykseen soveltuvaa jätettä päätyy yhä runsaasti seka- ja energiajätteen joukkoon. Sekajätteessä on edelleen 77,5 % kierrätyskelpoista materiaalia, joka pitäisi lajitella muihin jätelajeihin. Biojätettä tästä oli 37,3 %. Oikeastaan sekalaista jätettä eli sekajätteeseen kuuluvaa jätettä oli tutkimuksen mukaan sekajätteessä ainoastaan 22 %, kertoo Salpakierto Oy:n kehityspäällikkö Kimmo Rinne.
• Biojäte sekajätteen joukossa haittaa sekajätteen laitoslajittelua ja vähentää sieltä talteen saatavan kierrätyskelpoisen aineksen määrää. Se myös heikentää polttoon toimitettavan sekajätteen lämpöarvoa. Biojätteessä piilee todella suuri kierrätyspotentiaali ja kaikkien, joilla suinkin on mahdollisuus lajitella ruokajätteensä biojäteastiaan tai kompostoriin, kannattaisi tehdä niin, jatkaa Rinne.
• Lainsäädännön mukaiset kierrätystavoitteet tuleville vuosille ovat kovat ja meillä on niihin edelleen matkaa. Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi vuoteen 2025 mennessä olla vähintään 55 % ja vuoteen 2035 mennessä jo 65 %.
• Tavoitteiden saavuttamista tulee edesauttamaan bio- ja pakkausjätteiden lajitteluvelvoitteiden kiristyminen ja niiden kuljetusten siirtyminen kunnan järjestämän, yhteisesti kilpailutetun jätteenkuljetuksen piiriin heinäkuusta 2023 alkaen viime kesänä muuttuneen jätelain mukaisesti.

Asuinkiinteistöjen lajitteluvelvoitteet kiristyvät lain myötä vuosien 2022-2024 aikana, kun kaikille taajamissa sijaitseville vähintään 5 huoneiston kiinteistöille tulee sekä biojätteiden, että pakkausjätteiden (muovi-, kartonki- ja lasipakkaukset) ja pienmetallin erilliskeräysvelvoite. Tämän lisäksi kaiken kokoisille yli 10 000 asukkaan taajamissa sijaitseville asuinkiinteistöille tulee vuoden 2024 aikana velvoite kerätä erikseen biojätettä.

• Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piirissä, missä me kilpailutamme jätekuljetukset omistajakuntiemme puolesta yhteisesti ja alueittain, voimme hallita jätevirtojen ja tuotettavien palvelujen kokonaisuutta ja tarjota asukkaille kierrätyspalveluja suoraan kotipihalle.
• Mitä helpompaa syntyvien jätteiden kierrätys on jo heti niiden syntypaikalla, sitä puhtaampia jätelajit ovat ja sitä paremmin ne ovat kierrätettävissä uusioraaka-aineiksi, päättää Rinne.

Lisätietoja antavat:
ympäristöpäällikkö Leena Seppälä, puh. 050 324 7428
kehityspäällikkö Kimmo Rinne, puh. 040 195 9971