Biojätteen erilliskeräys bioneerimallilla jatkuu

15.11.2021

Biojätteen lajittelu paransi lajittelutottumuksia kaiken kaikkiaan ja vähensi merkittävästi sekajätteessä olevan biojätteen määrää

Salpakierto aloitti syyskuussa 2020 vuoden mittaisen biojätteen erilliskeräyspalvelun pilotin, Bioneerin, Lahdessa. Pilotissa on ollut mukana 226 vapaaehtoista pientalossa asuvaa kotitaloutta Villähteen, Kariston, Ahtialan, Metsä-Hennalan, Launeen, Patomäen sekä Renkomäen alueilta. Palvelupilotti on nyt päättynyt, tuloksia on vedetty yhteen ja palvelu saanut jätehuoltoviranomaiselta jatkoluvan. Bioneeripalvelua voidaan jatkaa nykyisillä asiakkailla ja nykyisellä palvelumallilla ainakin heinäkuulle 2024.

Pilotin jatkohankkeessa selvitetään erityyppisten palvelumallien vaihtoehtoja keskittyen keräykseen ja kuljetukseen liittyvään ergonomiaan sekä palvelun helppouteen. Tavoitteena on myös selvittää, laajennetaanko Bioneeripalvelua uusille asiakkaille nykyisillä keräysalueilla. Uuden jätelain mukainen biojätteen erilliskeräyksen velvoite astuu voimaan kaikissa asuinkiinteistössä yli 10 000 asukkaan taajamissa heinäkuussa 2024. Siihen mennessä on selvillä, millä palvelumallilla biojätteen keräys pientaloille tullaan järjestämään.

Asiakastyytyväisyys ollut huipussa koko keräyksen ajan. Pilotissa mukana olleiden tyytyväisyyttä on mitattu kokeilun ajan jatkuvalla kyselyllä. Kaikki asiakkaat ovat olleet joko erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä Bioneeripalveluun.

• Biojätettä kerättiin pilottijakson aikana kokeilussa mukana olevilta kotitalouksilta yhteensä 53 000 kiloa, kertoo Salpakierto Oy:n projekti-insinööri Linda Karlström.
• Suoritettujen biojätteen punnitusten mukaan biojätettä syntyy vuodessa noin 75 kiloa ja viikossa 4,7 litraa per asukas.
• Kertyneestä biojätemäärästä tuotetulla biokaasulla voitaisiin ajaa 99 500 kilometriä ja kompostia saadaan valmistettua 12 400 kiloa.

Pilotissa mukana olevien kotitalouksien biojätteiden, sekajätteiden ja energiajätteiden koostumusta tutkittiin useampaan otteeseen. Koostumustutkimuksilla haluttiin selvittää biojätteen ja ruokahävikin osuuksia sekä tutkia, miten talouskoko vaikuttaa ruokahävikin määrään.

• Biojätteen lajittelu onnistui kokeilussa mukana olevilta todella hyvin. Kokonaisuudessaan biojätteestä 61 % oli oikein lajiteltua biojätettä ja 39 % ruokahävikkiä. Biojätteeseen kuulumattomia tuotteita, kuten roskia, ei havaittu juuri lainkaan tai hyvin vähän, kertoo Karlström.
• Kotitalouden koon huomattiin vaikuttavan ruokahävikin syntyyn, sillä koostumustutkimusten perusteella 1–2 hengen kotitalouksissa ruokahävikin osuus biojätteessä oli 20 %, kun taas 3–4 hengen talouksissa hävikin osuus oli 43 %.

Ennen biojätteen erilliskeräyksen aloitusta biojätteen osuus sekajätteessä oli peräti 61 %. Seuraava koostumustutkimus suoritettiin n. 4 kuukautta keräyksen aloituksesta ja tällöin biojätteen osuus sekajätteessä oli pudonnut 28 %:iin. Viimeinen koostumustutkimus suoritettiin vuoden pilottijakson lopussa, jolloin biojätteen osuus oli laskenut entisestään, aina 14 %:iin. Koostumustutkimuksen tulokset osoittavat erinomaista edistymistä lajittelussa biojätteen osalta. Sekajätteessä olevan biojätteen havaittiin olevan pääsääntöisesti pakattua biojätettä.

• Ohjeistimme asiakkaita, että pakattu biojätekin olisi hyvä purkaa pakkauksistaan ja lajitella biojätteeseen, minkä jälkeen pakkaus lajitellaan materiaalinsa mukaan.
• Tavoite tietenkin on, että biojätettä ei enää ohjaudu lainkaan sekajätteeseen, jos taloudessa on sille oma osoitteensa, lisää Karlström.
• Teimme asiakkaille pilottijakson päätteeksi kyselyn, jonka vastaajista 54 % kertoi, että biojätteiden erilliskeräyksen myötä heidän lajittelutottumuksensa ovat parantuneet kaiken kaikkiaan. Tämä on todella hienoa.

Lisätietoa voi lukea osoitteesta bioneeri.fi