Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste toimialueella jälleen 99 % vuonna 2020 – kierrätysasteessa jäätiin tavoitteesta, koska sekalaista yhdyskuntajätettä syntyi aiempaa enemmän
20.04.2021
Toimialueen yhdyskuntajätehuollon eri toimijoiden jätevirrat huomioiden päästiin Salpakierto Oy:n (ennen Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy PHJ) jätehuollon toimialueella viime vuonna 43 % kierrätysasteeseen. Vaikka materiaalihyötykäyttöön menikin tonneina mitattuna suunnilleen sama määrä kuin edellisenä vuonna, kierrätysaste laski (vuonna 2019 kierrätysaste 46 %) energiahyötykäyttöön ohjattavan jätteen, kuten sekajätteen, risujen ja puun määrän kasvun vuoksi. Energiana hyödynnettiin 56 % yhdyskuntajätteistä.
Hyödyntämisaste 99 % muodostuu materiaalikierrätykseen uusioraaka-aineeksi ohjattavan jätteen ja energiahyödyntämiseen ohjatun jätteen osuuksista.
Edellä mainituissa osuuksissa ovat mukana Salpakierto Oy:n vastaanottaman yhdyskuntajätteen lisäksi mm. Rinki-ekopisteillä ja kiinteistöillä kerätyt tuottajavastuun alaiset pakkausjätteet ja paperi, tuottajien järjestämillä vastaanottopisteillä kerätyt SER-jätteet, arvio kotikompostoidun biojätteen määrästä sekä LABIO Oy:n suoraan vastaanottamat kaupan biojätteet, jotka eivät kulje Salpakierron vastaanoton kautta.
Loppusijoitukseen päätyi 1 % jätettä, jota ei voida kierrättää tai ohjata energiahyötykäyttöön. Loppusijoitettava jäte on esimerkiksi asbestia tai kaakelia.
- Toimialueelta ohjautui kierrätettäväksi eri materiaalien kierrätyslaitoksille viime vuonna kaikkiaan noin 51 miljoonaa kiloa raaka-ainetta. Tämä tekee 254 kiloa toimialueen asukasta kohden, kertoo Salpakierto Oy:n ympäristöpäällikkö Leena Seppälä.
- Eri materiaaleja kierrättävillä laitoksilla on omat käsittelyprosessinsa, joissa seulotaan eroon epäpuhtaudet ja joissa määräytyy se, mikä osa materiaalista lopulta päätyy tosiasiallisesti kiertoon.
Kierrätykseen ohjattiin paperia ja kartonkia n. 15,7 miljoonaa kiloa, biojätettä n. 12,1 miljoonaa kiloa, metallia n. 4 miljoonaa kiloa, muovia n. 1,7 miljoonaa kiloa ja lasipakkauksia noin 1,3 miljoonaa kiloa.
- Kasvanut sekalaisen yhdyskuntajätteen määrä, josta materiaalikierrätykseen soveltuvat jätteet eivät ohjautuneet erilliskeräykseen tai energiajätteeseen, mistä lajittelulaitoksemme lajittelee erilleen muoveja, vaikutti kierrätysasteen laskuun ja siihen, ettemme päässeet lähemmäksi vuodelle 2020 asetettua 50 % kierrätystavoitetta, kertoo Salpakierto Oy:n toimitusjohtaja Johanna Rusanen.
- Lainsäädännöstä tulevat kierrätystavoitteet tiukkenevat edelleen ja yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi vuoteen 2025 mennessä olla vähintään 55 % ja vuoteen 2035 mennessä jo 65 %.
- Tavoitteiden saavuttamista edesauttaisi toimialueellamme jätteen kuljetuksen kaksoisjärjestelmästä luopuminen. Tällöin pystyisimme hallitsemaan tehokkaammin asumisesta syntyviä jätevirtoja kokonaisuutena ja tarjoamaan koko toimialueen asukkaille kierrätyspalveluita suoraan asukkaiden omalle kotipihalle. Näemme, että mitä lähempänä kierrätyspalvelut asukkaalla ovat sitä paremmin saamme materiaaleja talteen.
- Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva jätelainsäädännön uudistusesitys tuonee tähän tilanteeseen parannusta lisäämällä ja helpottamalla kierrätystä ja palvelujen tuottamista, jatkaa Rusanen.
Jätteiden kierrätys uusioraaka-aineeksi uusien tuotteiden valmistukseen säästää neitseellisiä luonnonvaroja ja vähentää kulutuksesta ja tuotannosta aiheutuvia kasvihuonepäästöjä.
Kotona jätteen syntypaikalla tehty jätelajittelu on kaikkein tärkeintä arvokkaiden raaka-aineiden saamiseksi kiertoon. Mitä paremmin jätteet on lajiteltu niiden syntypaikalla, sitä puhtaampia ne ovat ja sitä paremmin ne ovat kierrätettävissä uusioraaka-aineeksi. Lajittelulaitos täydentää kotona tehtyä lajittelua mekaanisella erottelulla.
- Biojäte sekajätteen joukossa haittaa sekajätteen laitoslajittelua ja vähentää sieltä talteen saatavan kierrätyskelpoisen aineksen määrää. Se myös heikentää polttoon toimitettavan sekajätteen lämpöarvoa.
- Toivommekin, että kaikki, joilla suinkin on mahdollisuus lajitella ruokajätteensä biojäteastiaan tai kompostoriin, tekisivät niin, päättää Rusanen.
Lisätietoja antaa:
toimitusjohtaja Johanna Rusanen, puh. 040 087 7254
ympäristöpäällikkö Leena Seppälä, puh. 050 324 7428