Yhtiön historia
Jätehuolto on muuttunut kaatopaikkatoiminnasta kiertotalousteollisuudeksi ja Kujalan kaatopaikka kauniiksi Kujalan käsittelykeskukseksi. Jätehuollossa kiertotalous tarkoittaa, että erilaisista jätevirroista otetaan jätteenkäsittelyn prosesseissa talteen kaikki uusioraaka-aineeksi kelpaava materiaali neitseellisten raaka-aineiden säästämiseksi. Lue lisää vuosi- ja ympäristökatsauksista.
2023
Vuonna 2023 pitkään suunnitellut ja valmistellut yhtiön kilpailuttamat ja järjestämät pakkausjätteiden kuljetusurakat käynnistyivät porrastetusti alueellamme. Pakkausjätteiden monilokerokeräys eteni, kun palvelusta kiinnostuneita asiakkaita kartoitettiin kyselyllä. Poistotekstiilien erilliskeräys käynnistyi vuoden alusta ja jokaisesta kunnasta löytyy keräyspiste. Koko toimialueella yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste oli 99,5 % – materiaalihyötykäyttöön ohjattiin 51,7 % ja energiana hyödynnettiin 47,8 %.
2022
Joulukuussa 2022 Lahden seudun jätelautakunta päätti lähes 30 vuoden jälkeen, että alueella siirrytään 1.4.2026 sekalaisen yhdyskuntajätteen osalta keskitettyyn kuljetusjärjestelmään. Jatkossa voimme kehittää alueen jätehuoltoa kokonaisuudessaan ja tarjota asukkaille erilaisia palveluratkaisuja myös suoraan kiinteistöille. Alueellamme tehtiin päätös lopettaa energiajätteen erilliskeräys samalla, kun pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteet astuvat portaittain voimaan. Kierrätykseen ohjattiin kaikesta toimialueella syntyvästä yhdyskuntajätteestä 51 %. Energiahyötykäyttöön ohjattiin 48,5 %.
2021
Vuoden alussa nimi Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy siirtyi historiaan, kun yhtiö otti käyttöön uuden nimen Salpakierto Oy. Kauan odotettu uusi jätelaki saatiin vihdoin ja viimein ulos ja se astui voimaan 19.7.2021. Uuden lain myötä vuodesta 2023 alkaen Salpakierto Oy hoitaa keskitetysti toimialueensa bio- ja pakkausjätteiden sekä pienmetallin kuljetukset. Lainsäädännön tuoma uudistus on iso muutos yhtiölle sekä yhtiön toimialueelle. Maa- ja kiviainesten kierrättämiseen keskittyvä tytäryhtiömme Salpamaa Oy aloitti vuoden alussa operatiivisen toimintansa. Kierrätykseen ohjattiin kaikesta toimialueella syntyvästä yhdyskuntajätteestä 41 %. Energiahyötykäyttöön ohjattiin 58 %. Kierrätysasteen laskentatapa muuttui. Nestemäiset jätteet jätettiin pois yhdyskuntajätteen laskennasta myös takautuvasti aiemmilta vuosilta. Kierrätykseen meni tonneina suunnilleen sama määrä jätettä kuin edellisenä vuonna.
2020
Yhtiön strategiaa uudistettiin ja vuoden 2021 alusta voimaan astuva yhtiön nimenmuutos valmisteltiin. Tytäryhtiö Salpamaa Oy perustettiin maa- ja kiviainesten vastaanottoa varten. Syyskuussa käynnistyi vuoden kestävä uudenlaisen biojätteen erilliskeräysmallin kokeilu Bioneeri pientaloille. Jätteenkuljetuksen asiakaspalvelu siirtyi yhtiön omaksi toiminnaksi. Kierrätykseen ohjattiin kaikesta toimialueella syntyvästä yhdyskuntajätteestä 43 %. Energiahyötykäyttöön ohjattiin 56 %. Kierrätysaste laski viime vuodesta, koska polttoon ohjattavaa jätettä syntyi edellisvuotta enemmän. Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste oli 99 %. Koronavuosi räjäytti lajitteluasemien kävijämäärät. Seitsemän lajitteluaseman palveluita käytti vuoden aikana lähes 208 000 asiakasta, mikä on 40 000 kävijää aiempaa enemmän.
2019
Vuonna 2019 yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste nousi uuteen ennätykseen ollen 99 %. Yhtiön vastaanottamasta yhdyskuntajätteestä ohjattiin kierrätykseen 31 % ja toimialueella toimialueen eri toimijoiden jätevirrat huomioiden kierrätysaste nousi 46 %:iin. Yhtiön toimitusjohtaja vaihtui; elokuussa pitkäaikaisen toimitusjohtajan Tuula Honkasen jäätyä eläkkeelle uutena toimitusjohtajana aloitti Johanna Rusanen. Kierrätyskelpoisen muovin erottelu aloitettiin lajittelulaitoksessa ja yhtiö kierrätti yli miljoona kiloa muovia. Yhteistyössä jätehuoltoviranomaisen ja omistajakuntien kanssa aloitettiin toimialueen jätehuollon palvelutason määrittämistyö.
2018
Vuonna 2018 yhtiön vastaanottamasta kokonaisjätemäärästä (ilman puhtaita maita) hyödynnettiin ennätykselliset 97 %. Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste oli 97 % – materiaalihyötykäyttöön ohjattiin 30 % ja energiana hyödynnettiin 67 %. Vuosi 2018 oli yhtiön 25-vuotisjuhlavuosi. 25 vuoden aikana tehtyjä jätehuollon ympäristö- ja ilmastotekoja juhlistettiin työn merkeissä asiakkaiden kanssa 13.6. Kujalassa. Päivän aikana Kujalassa vieraili noin 850 henkeä, kun keskimääräinen asiakasmäärä on normaalisti n. 300 henkeä/päivä. Yhtiö teki kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Kujalan jätekeskuksen valaistus uusittiin ”älykkääksi”. Taideteos Timantti valmistui Kujalan jätekeskuksen toimistorakennuksen seinään.
2017
Yhtiön vastaanottamien jätteiden kokonaishyödyntämisaste nousi ennätykselliseen 94 %:iin. Vastaanotetusta yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin 95 %. Yhdyskuntajätteen materiaalikierrätyksen aste toimialueen muut toimijat mukaan lukien oli 43 %. Käsittelytoiminnan kulmakivenä toimivan LATE-lajittelulaitoksen koekäyttö jatkui syyskuulle 2017, jolloin laitos vastaanotettiin prosessitoimittajalta. Koska laitoksen kapasiteetti ja käytettävyys eivät vastanneet tavoitteita, aloitettiin revision suunnittelu. Vuoden 2017 alussa voimaan tulleen hankintalain sidosyksikkösäännökset rajaavat markkinaehtoisen myynnin määrän liikevaihdosta 10 %:iin vuodesta 2018. Markkinaehtoisen toiminnan vähentämiseen varauduttiin mm. lopettamalla sekalaisen rakennusjätteen vastaanotto ja rajoitettiin muunkin yritysjätteen vastaanottoa toimialueen ulkopuolelta. Kärkölässä alkoi kunnan järjestämä jätteenkuljetus 1.7.2017. Jäteasemilla kävi ennätysmäärä, lähes 160 000 asiakasta.
2016
Yhtiön vastaanottamasta yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin 96 % ja vastaanotetusta kokonaisjätemäärästä 92 %. Kujalan jätekeskukseen valmistui mekaanista erottelutekniikka hyödyntävä LATE-lajittelulaitos, joka erottelee energia-, seka- ja rakennusjätevirroista materiaalikierrätykseen soveltuvia raaka-aineita. Neuvontatapahtumissa tavoitettiin lähes 10 000 asukasta ja jäteasemilla yli 140 000 kävijää. Jäteasemien aukioloaikoja laajennettiin. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n ekopisteverkosto aloitti toimintansa 1.1.2016 ja PHJ:n ylläpitämät ekopisteet lakkautettiin. Jätelaitosyhdistys ry myönsi toimitusjohtaja Tuula Honkaselle Vuoden Vääntäjä -palkinnon sitkeästä yrittämisestä ja alan kehitystyöstä.
2015
Pakkausasetuksen mukainen kartonki-, lasi-, metalli- ja muovipakkausjätteiden tuottajavastuu astui voimaan 1.5.2015. Keräysverkosto aloittaa toimintansa 1.1.2016. Yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin 92 % ja vastaanotetusta kokonaisjätemäärästä 89 %. Yhtiön hallitus teki 6.5.2015 investointipäätöksen mekaanisen jätteenkäsittelylaitoksen rakennuttamisesta Kujalan jätekeskukseen. Laitosinvestointi on suuruudeltaan 11,2 milj. euroa. Laitos valmistuu lokakuussa 2016. Toimialueen kuntien jätehuoltomääräykset uudistuivat ja yhtenäistettiin 1.5.2015 alkaen. Määräyksillä edistetään materiaalien kierrätystä: Yli 10 huoneiston kiinteistöjen on tietyillä asemakaavoitetuilla alueilla vuoden 2016 alusta alkaen erilliskerättävä myös lasi- ja metallipakkauksia. Kaikkien asuinkiinteistöjen, myös vapaa-ajanasuntojen on kuuluttava järjestetyn jätehuollon piiriin ja lajiteltava jätteensä vähintään energia- ja sekajätteeseen.
2014
Yhtiön toimitusjohtaja Tuula Honkanen ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy saivat Maailman Ympäristöpäivänä 5.6. Hämeen ELY-keskuksen myöntämän Hämeen Ympäristöpalkinnon tunnustuksena uraauurtavasta ja ansiokkaasta työstä syntypaikkalajitteluun perustuvan yhdyskuntajätehuollon kehittämisessä. Yhtiön englanninkielinen rinnakkaistoiminimi uusittiin vastaamaan paremmin nykyistä toimintaa. Uusi nimi Päijät-Häme Waste Management Ltd. korvasi aiemman jätteen hävittämiseen ja kaatopaikkatoimintaan viittaavan nimen Päijät-Häme Waste Disposal Ltd. Jäteasemien asiakasmäärät kasvoivat. Yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin 95 % ja vastaanotetusta kokonaisjätemäärästä 91 %. Labio Oy:n biokaasulaitos aloitti toimintansa Kujalan jätekeskusalueella. Erilliskerätyn kattohuopajätteen käsittely aloitettiin Kujalan jätekeskusalueella.
2013
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy täytti 20-vuotta tiistaina 18.6.2013. Merkkipäivää juhlittiin työn merkeissä henkilökunnan jalkautuessa kaikille jäteasemille antamaan asiakkaille lajitteluneuvontaa ja auttamaan kuormanpurussa. Nestemäisten jätteiden käsittelylaitokselle, OILIlle alettiin vastaanottaa myös öljynerotuskaivolietteitä. Yhdyskuntajätteistä hyödynnettiin 95 %.
2012
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n hallintoneuvosto lakkautettiin kevään yhtiökokouksessa. Lakkauttaminen liittyi Päijät-Hämeen Jätelautakunnan perustamiseen. Jätelautakunta tekee lain määräämät julkisoikeudelliset päätökset mm. jätehuoltomääräyksistä ja maksuista. Päijät-Hämeen Jätehuolto vastaa jätehuollon operatiivivista tehtävistä. Palveluverkoston uudistustyön tuloksena vuoden aikana uudistettiin Padasjoen jäteasema. Lisäksi investoitiin nestemäisten jätteiden käsittelylaitoksen saneeraukseen, minkä seurauksena vuoden 2013 alussa voitiin aloittaa öljynerotuskaivolietteiden vastaanotto. Yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin 91 %.
2011
Artjärven kunta liittyi Orimattilan kaupunkiin. Energiajätteen murskauslaitos Murre otettiin käyttöön. Toimistorakennusta laajennettiin.
2010
Allekirjoitettiin energiajätteestä valmistetun polttoaineen toimitussopimus Lahti Energia Oy:n kanssa. Hollolan jäteasema uudistettiin. Biokaasupumppaamoa laajennettiin. Kaatopaikan laajennusosa II otettiin käyttöön. Käynnistettiin murskalaitosinvestointi.
2009
Kaatopaikkajätteen siirtokuormaus lajitteluterminaali LATEssa ja energiana hyödyntäminen Kotkan Energia Hyötyvoimalassa alkoi. Heinolan Pikijärven vanhan kaatopaikan jälkihoitotyöt saatiin päätökseen, kaatopaikkavedet johdettiin puhdistamolle ja jäteasema uudistettiin. Yhdyskuntajätteistä hyödynnettiin 89 %. Vaakaa laajennettiin.
2008
Kujalan kaasunkeräysjärjestelmää laajennettiin suljetulla kaatopaikalla. Hyötyjätekenttä II laajennettiin 1,7 hehtaarin verran. Kaatopaikkajätteen energiahyödyntäminen Ekokemin Jätevoimalassa alkoi. Geotuubimenetelmä nestemäisten jätteiden käsittelyssä vakiintui. Ekomaksu otettiin käyttöön 1.7.2008.
2007
Toimintajärjestelmä ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001 sertifioitiin. Otettiin käyttöön Kujalassa uusi kaatopaikka, nestemäisten jätteiden käsittelylaitos ja mikroturbiinilaitos. Otettiin käyttöön Hollolan maankaatopaikan ylläpidosta ja tehtiin palvelusopimus Hollolan kunnan kanssa. Orimattilan uusi jäteasema valmistui. Hollolan vanhan kaatopaikan jälkihoitotyöt saatiin valmiiksi.
2006
Pilaantuneiden maiden käsittelytoiminta aloitettiin. Esitykset kunnille asuntokohtaisen ekomaksun käyttöönotosta.
2005
Palvelusopimus kaatopaikalle menevän asumisjätteen energiahyötykäytöstä allekirjoitettiin Kaakkois-Suomen Hankintarenkaan jäsenenä Kotkan Energia Oy:n kanssa. Kujalan Komposti Oy:n biojätteen ja lietteiden kompostointilaitos aloitti toimintansa. Kujalan jätekeskus sai uuden ympäristöluvan. Lahden kaupungin kanssa tehtiin Kujalan alueesta 30 vuoden maanvuokrasopimus. Sähkö- ja elektroniikkaromun keräys tuottajavastuulle.
2004
33 ekopistettä uudistettiin Lahdessa ja Heinolassa. Kujalan Komposti Oy:n kompostointilaitoksen rakentaminen käynnistyi. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Kymenlaakson Jäte Oy sekä Mikkelin jätehuolto (nyk. Metsäsairila Oy) perustivat Kaakkois-Suomen Hankintarengas -nimisen yhteistyöelimen kaatopaikalle menevän jätteen energiahyödyntämistä varten. Yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin 56 %.
2003
Kujalan YVA valmistui ja ympäristöluvan valmistelu käynnistyi. Perustettiin Kujalan Komposti Oy yhdessä Lahti Aqua Oy:n (aik. Lahti Vesi Oy) kanssa. Kujalan toimistorakennuksen laajennus valmistui. Ekopisteiden (hyötyjätepisteiden) uudistus käynnistyi.
2002
Kujalan kaatopaikkakaasujen talteenottojärjestelmä otettiin käyttöön. Heinolan Pikijärven ja Hollolan Aikkalan kaatopaikat suljettiin ja toiminta jatkui jäteasemina. Kaikki jätteenkäsittelytoiminnot keskitettiin Kujalan jätekeskukseen Lahteen. Käynnistettiin Kujalan toiminnan kehittämisen ympäristönvaikutusten arviointi (YVA).
2001
Nastolan kunta yhtiön osakkaaksi. Kujalaan valmistui uusi vastaanottoalue, jossa vaaka-asema, pienjäteasema Pilleri, hyötyjätteiden varastointikenttiä, sosiaali- ja toimistotilat. Yhdyskuntajätteistä hyödynnettiin 50 %.
2000
Pienkiinteistöt mukaan kiinteistökohtaiseen syntypistelajitteluun ja kahden astian – energiajäte ja kaatopaikkajäte – keräysjärjestelmään. Ensimmäiset ongelmajätteiden vastaanottoon tarkoitetut huoltoasemakontit otettiin käyttöön Lahdessa.
1999
Yhtiön hallitus hyväksyi laatu- ja ympäristöpolitiikan. Säännöllinen kaatopaikkakuormien tarkastus aloitettiin. Paperinkeräys tuottajavastuulle.
1998
Syntypaikkalajitteluun perustuva jätehuoltojärjestelmä otettiin käyttöön. Energiajätteen keräys aloitettiin kaupunkiseudun taajamissa. Öljyisten maiden käsittely aloitettiin OILI –vastaanotto- ja käsittelyasemalla. Säännölliset lokkilaskennat ja –karkotukset käynnistettiin.
1997
Asikkalan ja Padasjoen kaatopaikat suljettiin. Kujalan jätekeskus sai ympäristöluvan.
1996
Sopimus energiajätteen toimittamisesta Kymijärven voimalaitokselle Lahteen. Orimattilan jäteasema aloitti toimintansa. Sysmän kunta tuli yhtiön osakkaaksi.
1995
Pukkilan ja Myrskylän kunnat yhtiön osakkaiksi.
1994
PHJ:n toiminta alkoi ja Kolavan kaatopaikka siirtyi perustetun yhtiön hoitoon. Orimattilan kaupunki yhtiön osakkaaksi. Viisi kaatopaikkaa toimialueella suljettiin. Uusi jätelaki astui voimaan 1.1.1994. Yhtenäiset jätehuoltomääräykset kaikkiin osakaskuntiin. Yhdyskuntajätteistä hyödynnettiin n. 30 %.
1993
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy (PHJ) perustettiin. Osakkaaksi yhdeksän kuntaa: Artjärvi, Asikkala, Heinola, Heinolan maalaiskunta, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti ja Padasjoki.
1960-1980 –luvut
Alue tunnettiin Kolavan kaatopaikkana. Pääosa yhdyskuntajätteistä poltettiin Mukkulan jätteenpolttolaitoksessa Lahdessa.
1950-luku
Kujalan kaatopaikka-aluetta ryhdyttiin käyttämään Lahden kaupungin kaatopaikkana.